Publicité
Publicité

Contenu connexe

Similaire à Uniapnea ja työkyky(20)

Plus de Työterveyslaitos(20)

Publicité

Uniapnea ja työkyky

  1. UNIAPNEA JA TYÖKYKY LT Miia Aro Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Asiantuntijaylilääkäri Filha Ry 3/27/2023 TTL 24.3. 2023 1
  2. SIDONNAISU UDET Asiantuntijaylilääkäri Filha Ry Ammatinharjoittaja Remotest Diagnostics ja Terveystalo Pulssi Osakkeita: eLive Ecosystems Luento-, kirjoitus- ja podcastpalkkioita: Lääkärilehti, Duodecim, Hengitysliitto, Uniliitto, Marfan-yhdistys, Boehringer- Ingelheim, Orion Matkakuluja: Roche, Orion
  3. SISÄLLYS • Uniapneasta yleisesti • Diagnostiikasta • Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky • Uniapnea ja ajoterveys
  4. OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA A: normaali, B: osittainen ahtauma/hypopnea C: täysin tukossa/apnea Apnean/hypopnean kesto vähintään 10s ja siihen pitää liittyä 3 % lasku veren happipitoisuudessa. A B C
  5. YLEISIMMÄT SYYT UNIVAIKEUKSIIN
  6. UNIAPNEA, KANSANTAUTIMME • Suomessa on laskettu olevan 1,46 miljoonaa uniapneaa sairastavaa ihmistä. • Näistä keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaisi n. 850 000. • N. 70 % ajatellaan olevan vielä ilman diagnoosia • 70 % uniapneasta johtuu ylipainosta, suomalaisista yli 30v naisista on ylipainoisia 63 % ja miehistä 72 %. • v.1996-2018 potilaskäyntien määrä on kasvanut erikoissairaanhoidossa 1160% (9700->122 000) ja avoterveydenhuollossa 190% (10 000->29 000). • v. 2018 tehtiin 61 000 uniapneadiagnoosia (388/100 000 asukasta) 27.3.2023
  7. 3/27/2023 MIIA ARO , UNIAPNEA JA TYÖKYKY 7
  8. HOITAMATTOMAN UNIAPNEAN KUSTANNUKSET 58% 20% 18% 4% Kustannukset USA:ssa yht 150 miljardia dollaria vuodessa Työvoimamenetykset Lisääntyneet terveydenhuollon kustannukset Moottoriajoneuvo- onnettomuudet Työpaikkaonnettomuudet Frost&Sullivan 2016 Hoitamaton: $6366/hlö/v Hoito: $2105/hlö/v
  9. SISÄLLYS • Uniapneasta yleisesti • Diagnostiikasta • Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky • Uniapnea ja ajoterveys
  10. UNIAPNEAN OIREET 3/27/2023
  11. 5 YLEISTÄ SYYTÄ HAKEUTUA TUTKIMUKSIIN UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI: • Vieressä nukkuva kertoo hengityskatkoksista • Kuorsaus häiritsee läheisiä • Jollain suvusta on uniapnea ja saanut avun oireeseen • Päiväaikainen väsymys/nukahtelu • Jaksamattomuus tehdä esim. töiden jälkeen yhtään mitään, aivosumu 27.3.2023
  12. UNIAPNEAN DIAGNOOSI • Oireet sopivat uniapneaan • Seulontakysely STOP- BANG puoltaa uniapneaa • ESS-pisteet korkeat vahvistaa epäilyä Tehdään unirekisteröinti STOP-Bang kysely STOP-Bang questionnaire: Proprietary to University Health Network Uniapnean todennäköisyyden arviointi Olkaa hyvä ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin, joiden perusteella voidaan päätellä mahdollista riskiänne sairastaa uniapneaa. 1. Kuorsaatko äänekkäästi (kuorsauksesi kuuluu toiseen huoneeseen tai vuodekumppanisi tökkäilee sinua kyynärpäällään lopettaaksesi kuorsauksen)? Kyllä = 1 2. Tunnetko itsesi usein väsyneeksi, uupuneeksi tai uneliaaksi päiväaikaan (kuten nukahtaminen ajaessasi autoa tai keskustellesasi jonkun kanssa)? Kyllä =1 3. Onko kukaan havainnut, että lopetat hengittämisen (tai että haukot henkeäsi tai köhiset) nukkuessasi? Kyllä = 1 4. Onko sinulla korkea verenpaine tai käytätkö verenpainelääkitystä? Kyllä = 1 STOP yhteensä _________ 5. BMI yli 35 = 1 6. Ikä yli 50 v = 1 7. Kaulan ympärys mies: yli 43 cm, nainen: yli 41 cm = 1 8. Sukupuoli mies = 1 BANG yhteensä ___________ STOP-BANG = STOP + BANG = ______ pistettä Tulkinta: STOP-BANG = 1 tai 2 uniapnean todennäköisyys on pieni STOP-BANG = 3 tai 4 uniapnean todennäköisyys on kohtalainen STOP-BANG = 5 – 8 uniapnean todennäköisyys on suuri.Todennäköisyys uniapneaan on suuri myös jos: STOP = 2 tai suurempi ja BANG:ssa mies tai BMI>35 tai paksu kaulan ympärys Käytännössä uniapnean mahdollisuus tulisi huomioida aina, jos STOP-BANG≥ 3 pistettä. 27.3.2023
  13. UNIAPNEAN DIAGNOOSI YÖPOLYGRAFIA= suppea unirekisteröinti, yleensä kotona UNIPOLYGRAFIA= laaja unirekisteröinti, sisältää aivosähkökäyrän • Uniapnean seulontaan ja diagnostiikkaan yöpolygrafia on riittävä • Jos ensimmäinen rekisteröinti jää epädiagnostiseksi ja oireet selvät, suositellaan uusintaa (AASM 2017) • Jos edelleen vaikeat oireet ja epäily unenaikaisesta hengityshäiriöstä, lähete unipolygrafiaan (AASM 2017) 27.3.2023
  14. UNIAPNEAN DIAGNOOSI: YÖPOLYGRAFIA
  15. UNIAPNEAN DIAGNOOSI
  16. SISÄLLYS • Uniapneasta yleisesti • Diagnostiikasta • Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky • Uniapnea ja ajoterveys
  17. HOITAMATTOMAN VAIKEA-ASTEISEN UNIAPNEAN RISKIT: • Riski kuolla sydän- tai aivoinfarktiin 3-6-kertainen • Riski saada sydäninfarkti nukkuessa 6-kertainen • Lisääntynyt rytmihäiriöriski • Uniapneaa sairastavilla 5x enemmän tyypin 2 diabetesta • Riski joutua moottoriajoneuvo-onnettomuuteen 2-3 - kertainen • Heikentää astman hoitotasapainoa (uniapneaa sairastavista 35 % on astma ja astmaatikoista 39 % on uniapnea)
  18. UNIAPNEAN VAIKUTUKSET • Heikentynyt työkyky • Alentunut työteho • Kohonnut työtapaturmien riski -> Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen riski on koholla sekä ennen että jälkeen uniapneadiagnoosin. Lähteet: Guglielmi O, Jurado-Gámez B, Gude F ym. Occupational health of patients with obstructive sleep apnea syndrome: a systematic review. Sleep Breath 2015;19:35-44 Hillman DR, Murphy AS, Pezzullo L. The economic cost of sleep disorders. Sleep 2006;29:299-305 Ulfberg J, Carter N, Edling C. Sleep-disordered breathing and occupational accidents. Scand J Work Environ Health 2000;26:237-42
  19. UNIAPNEAN VAIKUTUS PITKÄÄN SAIRAUSLOMAAN JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESEEN (4V SEURANTA-AIKA) Multivariate logistic regression analyses of the effect of self-reported symptoms of obstructive sleep apnoea syndrome (OSAS) on permanent work disability in the Norwegian Hordaland Health Study Adjustment variables OSAS symptoms OR (95% CI) Sex alone 2.40 (1.38–4.19) Age and education 2.20 (1.26–3.85) Occupational type 2.35 (1.26–4.38) Marital/cohabitant status 2.39 (1.37–4.17) Smoking, alcohol and physical exercise 1.99 (1.13–3.50) Body mass index 2.26 (1.29–3.97) Angina, stroke, diabetes and myocardial infarction 2.40 (1.37–4.19) Depression 2.02 (1.15–3.56) Blood pressure (systolic) 2.30 (1.32–4.02) Prescribed drugs 2.45 (1.40–4.28) Fully adjusted model# 1.92 (1.01–3.66) Multivariate logistic regression analyses of the effect of self-reported symptoms of obstructive sleep apnoea syndrome (OSAS) on long-term# sick leave in the Norwegian Hordaland Health Study Adjustment variables OSAS symptoms OR (95% CI) Sex alone 1.78 (1.42–2.20) Age and education 1.70 (1.36–2.13) Occupational type 1.83 (1.46–2.29) Marital/cohabitant status 1.77 (1.42–2.21) Smoking, alcohol and physical exercise 1.67 (1.33–2.08) Body mass index 1.71 (1.36–2.13) Angina, stroke, diabetes and myocardial infarction 1.79 (1.43–2.25) Depression 1.71 (1.37–2.14) Blood pressure (systolic) 1.78 (1.42–2.22) Prescribed drugs 1.78 (1.42–2.22) Fully adjusted model¶ 1.62 (1.28–2.05)
  20. UNIAPNEAN VAIKUTUS TYÖKYKYYN SUOMESSA n No. of events HR (95% CI) HR (95% CI) Model 1a Model 2b All sickness absences (>9 days) Men No OSAS 2277 1003 1.0 1.0 OSAS 456 267 1.7 (1.5–2.0) 1.6 (1.4–1.9) Women No OSAS 1550 660 1.0 1.0 OSAS 310 192 2.1 (1.8–2.4) 1.9 (1.6–2.3) Very long sickness absences (≥90 days) Men No OSAS 2277 278 1.0 1.0 OSAS 456 97 1.9 (1.5–2.4) 1.7 (1.3–2.1) Women No OSAS 1550 156 1.0 1.0 OSAS 310 58 2.0 (1.5–2.8) 1.8 (1.3–2.5) Disability pension Men No OSAS 2277 179 1.0 1.0 OSAS 456 78 2.2 (1.7–2.9) 1.9 (1.5–2.6) Women No OSAS 1550 109 1.0 1.0 OSAS 310 56 2.7 (1.9–3.7) 2.1 (1.5–3.0) Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive sleep apnoea syndrome as a predictor of work disability. Respir Med 2009;103:1047-55 Hazard ratios (HR) and 95% confidence intervals (CIs) for all (>9 days) and very long (≥90 days) sickness absence periods and disability pension in men and women by sleep apnoea status. OSAS=obstructive sleep apnoea syndrome. a Adjusted for age, socioeconomic position, type of employment contract, type of organization. b Adjusted for (a) and presence of comorbid conditions (chronic hypertension, ischemic heart disease, diabetes and asthma or other chronic obstructive lung disease and depression).
  21. PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE ENNEN DIAGNOOSIA • 5 vuotta ennen uniapneadiagnoosia miehillä on 1,6-kertainen ja naisilla 1,8-kertainen riski menetettyihin työpäiviin • Miehet menettivät keskimäärin 30 YLIMÄÄRÄISTÄ työpäivää seurantajakson aikana •Naiset menettivät 81 YLIMÄÄRÄISTÄ työpäivää seurantajakson aikana. Lähde: Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost workdays prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130-6
  22. Vuokko et al. Työkyvyn arviointi ja tukeminen keuhkosairauksissa vaatii yhteistyötä. Suom Lääkäril 2023; 78 : e33928
  23. TYÖKYVYN ARVIOSSA HUOMIOITAVAA • Hoitamaton uniapnea on este toimia erityistä valppautta vaativassa työssä (ammattikuljettaja, lentäjä, veturikuski, lennonjohto, merikapteeni) • Pidempiaikainen työkyky arvioidaan jokaisen kohdalla sitten kun hoito on stabiloitunut • Arvioon sisältyy nukahtamisalttius, päiväaikainen vireys, kognitiivinen toimintakyky ja työn vaatimukset • Neuropsykologinen tutkimus kannattaa silloin jos työ vaatii tarkkuutta, muistia ja toiminnanohjausta • Univajetta ei saa olla -> yleensä suositellaan välttämään vuorotyötä • Uniapnea ei lähes koskaan ole syy pidempiaikaiselle työkyvyttömyydelle
  24. TYÖSSÄ JATKAMISEN TUKI JA UNIAPNEA • Työkykyarviot koordinoidaan työterveyshuollosta • Erikoissairaanhoidosta voidaan arvioida hoitoa, ennustetta ja rajoitteita, joita usein ei uniapneassa ole pitkäaikaisesti • Pitkäaikaisiin poissaoloihin tarvitaan arvio työoloista ja esh:sta näitä ei pääsääntöisesti kirjoiteta. Lausunnot työkyvystä pääosin tth:sta • Pelkän sairauden huomioiminen ei usein riitä, vaan työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavia yksilöllisiä (esim. osaaminen, motivaatio), työhön liittyviä ja muita sosiaalisia tekijöitä on selviteltävä laajasti • Oireiden pitkittyessä ne usein johtuvat muusta kuin sairaudesta itsestään jolloin moniammatillinen lähestyminen voi auttaa.
  25. SISÄLLYS • Uniapneasta yleisesti • Diagnostiikasta • Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky • Uniapnea ja ajoterveys
  26. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS • Valveillaoloajan väsymys merkitsevä ajokyvyn arvioinnissa • ESS (väsymyskysely) ja AHI korreloivat huonosti liikenneonnettomuusriskin kanssa • Kliininen arvio väsymyksen määrästä ja tarkennetut kysymykset tarpeellisia • Yleensä AHI 5-15/h ei aiheuta ongelmia liikenteessä jo väsymysoiretta ei ole. 1. Onko sinulla vaikeuksia pysytellä hereillä ajaessasi? 2. Onko sinulla ollut ajaessa läheltä piti –tilanteita? 3. Oletko ollut onnettomuudessa väsymyksen/nukahtamisen vuoksi? Yhteenkin ”Kyllä” -> ajokielto kaikilla 27.3.2023
  27. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS – RYHMÄN 1 AJOLUPA • Jos vaikea nukahtamistaipumus -> suullinen ajokielto kunnes hoito kunnossa • Vaikea nukahtamistaipumus = ESS ≥10 pistettä • Jos ei nukahtamistaipumusta eikä ongelmia liikenteessä ja ESS ≤ 9, voi jatkaa ajamista uniapnean vaikeusasteesta huolimatta. • Suullinen ajokielto puretaan kun hoito on hyvin käynnissä. Jos ei vastetta 6kk kuluessa, ilmoitus poliisille. • Kontrollit 3 v välein avoterveydenhuollossa.
  28. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS - RYHMÄN 2 AJOLUPA • Ryhmä 2= C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E • Pienempikin epäily vireystilan laskusta estää ajamisen. HUOM! Ryhmän 2 ajoneuvojen ajamisen! • Jos ESS ≥ 15 pistettä, ajokielto kokonaan. • Kannattaa aina kysyä tarvitseeko todella R2- korttia • Arvio ajoluvasta on aina yksilöllinen • Ajokielto yleensä kunnes uniapnea on hyvässä hoidossa • Taksinkuljettajilla ja liikenneopettajilla aina ryhmän 2 vaatimukset täytyttävä, joskus myös 27.3.2023
  29. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS – RYHMÄN 2 AJOLUPA • N. 1-1,5 miljoonaa suomalaista joilla ryhmän 2 ajokortti • Näistä laskennallisesti n. 170 000-250 000 henkilöä sairastaa uniapneaa (17 %) • Kontrollit vuosittain Traficomin tämän hetkisten ohjeiden mukaan 27.3.2023
  30. ERITYISTÄ TARKKAAVUUTTA VAATIVAT AMMATIT • Hoidetaan lievemmilläkin löydöksillä tehokkaasti • ESS pisteet korreloivat huonosti AHIn kanssa, joten vaikeusaste ei näissä tapauksissa määrittele hoidon intensiteettiä • Sairausloma kunnes hoitotaso on saavutettu, yleensä CPAP-hoidossa n. 2vko-2kk. •Korvaava työ usein on sallittua jos työnantaja pystyy järjestämään (esim toimistotyö yleensä käy) • Vireystila arvioidaan objektiivisella testillä, esim. terveysperusteinen ajokyvyn arvio tai vireystilatestit laboratorio-olosuhteissa. • Kontrollit hoidon suhteen työterveyshuollossa kerran vuodessa. •Ajoterveyden arvio kuuluu jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle jokaisella käynnillä
  31. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS -RYHMÄN 2 KONTROLLIT Vuosittain joko hoitajalla tai lääkärillä Kaikkien terv.huollon ammattilaisten on arvioitava ajoterveyttä Ajokiellon antaa lääkäri Kontrollissa: • Väsymyskysely ESS • Anamneesi: onko toiminut/helpottanut? • Laitteesta viimeisen vuoden käyttötiedot 27.3.2023 Kontrollissa kaikki OK jos: 1. Käyttötunnit joko CPAP- koneesta tai appista katsottuna koko edelliseltä vuodelta keskimäärin >4 h/vrk 2. AHI < 10/h 3. Maskivuoto < 25 l/min
  32. YHTEENVETO • Uniapnea on yleinen sairaus •Uniapnea vaikuttaa työkykyyn jo vuosia ennen diagnoosia ja myös sen jälkeen • Työkykyä arvioitaessa myös muut vaikuttavat tekijät tulee huomioida • Uniapnean hoito on tehokasta • Ammattikuljettajilla tulee huomioida uniapnea erityisen tarkkaan • Kontrollit pääosin avoterveydenhuollossa
  33. KIITOS! Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteys: miia.aro@filha.fi

Notes de l'éditeur

  1. Kuntasektorin työtekijöitä, seuranta-aika 6v
Publicité