1. Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Työkyvyn tuki työpaikoilla
Tuloksia indikaattorihankkeesta
Mervi Viljamaa
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Tausta – vaikuttavuutta
työkyvyn tuen prosesseja
avaamalla
S eurauk set
( la a j e m m a t
v a ik u tu k s e t)
Tarpee t V a ik u tu k s e t
R e le v a n s s i ( v ä lit t ö m ä t
t u lo k s e t )
R e s u rs s it T o im e n p ite e t T u o to k s e t
T a v o itte e t
(p a n o k s e t) (to te u tu s ) ( s u o r it t e e t )
T e ho kk u us
V a ik u t t a v u u s
H y ö ty ja k e s tä v y y s
Lähde: mukaillen Harrinvirta ym. 1998,s.29
5.11.2012 Mervi Viljamaa 3 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Hankkeen tarkoitus ja
menetelmät
• Työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen
tukeen sekä työhön paluun tukeen liittyvien
prosessien avaaminen ja niitä kuvaavien
prosessi-indikaattorien kehittäminen
• Asiantuntijatyönä kehitettiin alustava
arviointimittaristo muotoiltiin
taulukkomaiseksi tarkistuslistaksi Listan
testaaminen ja jatkokehitys 19 työpaikkaa ja
heitä hoitavia työterveyshuoltoyksiköitä
haastatellen – iteroitu prosessi
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Työkyvyn tuki työpaikoilla –
tärkeimmät havainnot – tavoitteet
• Laadullisia ja määrällisiä
• Työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet yleisiä
kaikissa työpaikoissa
• Useat tavoitteet luonteeltaan sellaisia, että
niissä tarvitaan työterveysyhteistyötä –
kolme kohdetta korosti työterveyshuollon tavoitteita
tässä yhteydessä
• Tavoitteet linjassa työterveyshuollon
toimintasuunnitelmien tavoitteiden kanssa
• Dokumentointi: kuntasektorilla strategiassa
PK-työpaikoilla työsuojelun
toimintaohjelmassa
Suurilla työpaikoilla vaihtelevasti
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Johdon sitoutuminen
• Työpaikan/organisaation johdon
sitoutuminen avaintekijä toiminnan
onnistumiselle
• Sitoutuminen nähtiin toiminnan kautta
tavoitteen asettamiseen osallistuminen,
tunnuslukujen seuranta, säännöllinen
osallistuminen ja näkyminen mm.
työhyvinvointiin liittyvissä asioissa
• Dokumentoitu sitoutuminen (7/19) vaikutti
olevan yhteydessä entistä selkeämpään
vastuunjakoon
5.11.2012 Mervi Viljamaa 6 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Organisaatioiden rakenteissa
eroja – työterveyshuollon hyvä
tunnistaa toimintaympäristö jossa
se työskentelee
xxx
x x x x x
Työsuojelu ja henkilöstöhallinto Työsuojelu ja henkilöstöhallinto
erillisenä toimintana integroituna toimintana
5.11.2012 Mervi Viljamaa 7 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Päärooli työkyvyn hallinnasta
työpaikalla on
henkilöstöhallinnolla
- Henkilöstöhallinnon edustaja ensisijainen
yhteyshenkilö työterveyshuoltoon
- Työsuojelussa korostuivat tapaturmien
ehkäisyyn ja seurantaan liittyvät tekijät
- Kahdessa organisaatioissa työsuojelulla oli
päärooli työkyvyn hallinnan koordinaatiossa
ja sairauspoissaoloseurannassa
- Haastatteluun osallistuneiden toimenkuva
tuki yllä mainittuja havaintoja:
Työ- HR Työ- Kuntoutus
terveys suojelu
18/19 14/19 5/19 1/19
5.11.2012 Mervi Viljamaa 8 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Tulokset: vastuunjako
• henkilöstöhallinto
- työkyvyn hallinta • työsuojelu
- sairauspoissaolo- - vaihtelevasti HR:n tai
seuranta riskienhallinnan alaisuudessa
suurissa työpaikoissa
- työkykyjohtaminen
- tapaturmatorjunta
- työhyvinvointi
korostunut
- 2/19 työkyvyn hallinta ja
• työterveyshuolto sairauspoissaoloseuranta
- perinteiset tehtävät
- sairauspoissaolo-
seuranta (dg:t) Jonkinlaista integrointia työterveyden,
-turvallisuuden ja –hyvinvoinnin alueella
- käyntidg:t
oli toteuttanut 10/17 työpaikkaa
- merkittävä rooli
työhön paluun tuessa
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Sisäinen yhteistyö työpaikoilla
Yhteistyökäytäntö Miten käytäntö toimii suurissa, julkisen sektorin ja PK-sektorin työpaikoissa
YT-ryhmän kokoukset YT-elimen (toimi myös nimellä yhteistyötoimikunta, yhteistoimintaneuvosto,
henkilöstöryhmä tai - kokous) kokoonpano vaihteli eri työpaikkojen
välillä suuresti. Jokaisessa työpaikassa esim. työkyvyn tuen malli oli
ollut YT-ryhmässä käsiteltävänä ennen sen käyttöön ottamista.
Työsuojelutoimi- Toimivat kaikissa työpaikoissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
kunnan näissä korostuvat työturvallisuuteen ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvät
kokoukset asiat. Suurissa työpaikoissa ja julkisella sektorilla työterveyshuolto
osallistui aina kokouksiin. PK-sektorilla työterveyshuolto osallistui
jokaiseen kokoukseen vain yhdessä tapauksessa, muuten lähinnä
työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa päivitettäessä.
Työhyvinvointi-ryhmä Osassa suurissa ja julkisen sektorin työpaikoista toimi myös
työhyvinvointiryhmiä, joissa oli edustus henkilöstöhallinnosta,
työsuojelusta ja työterveyshuollosta. Työskentelyssä korostui työkyvyn
hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyvien asioiden
suunnittelu, käsittely ja seuranta.
Henkilöstöhallinnon Säännöllistä yhteydenpitoa henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välillä oli
ja sekä suurissa, julkisen sektorin, että PK-sektorin työpaikoissa.
työterveyshuollo Pienimmissä (<50 henkilöä työllistävissä) työpaikoissa nähtiin riittäväksi
n väliset puolivuosittainen tai vuosittainen yhteydenpito.
palaverit
Muita toiminta- Päihdetyö- ja sisäilmaryhmä.
käytäntöjä
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Ulkoinen yhteistyö
Yhteistyökäytäntö Miten käytäntö toimii suurissa, julkisen sektorin ja PK-sektorin
työpaikoissa
Yhteistyö tapaturma- Tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa tapahtuvaa toimintaa kuvasi vain yksi
vakuutus- suuri työpaikka, joka sai tapaturmatilastot vakuutusyhtiöstään
yhtiöiden muutaman päivän viiveellä.
kanssa
Yhteistyö Kahta suurta työpaikkaa lukuunottamatta (joista toisella oli oma eläkesäätiö)
eläkevakuutus- yhteistyö eläkevakuutusyhtiöiden kanssa oli säännöllistä. Julkisella
yhtiöiden sektorilla yhteistyö KEVA:n kanssa oli myös tiivistä. Yhteistyössä
kanssa korostui ammatillisen kuntoutuksen lisäksi työhyvinvoinnin
kehittämiseen saatu apu. PK-sektorilla yhteistyö oli satunnaista, liittyen
lähinnä ammatilliseen kuntoutukseen yksittäistapauksissa.
Yhteistyö kuntoutus- Noin puolella suurista ja julkisen sektorin työpaikoista oli sovittu
laitosten kanssa yhteistyökäytännöistä tiettyjen kuntoutuslaitosten kanssa, ja
kuntoutuslaitokset saattoivat osallistua kuntoutuksen suunnitteluun.
PK-sektorilla tarve oli niin satunnaista, että säännöllistä yhteistyötä ei
ollut kehittynyt.
Muita toiminta- Muutamat työpaikat kertoivat yhteistyökäytännöistä ammattiliittojen,
käytäntöjä työsuojelupiirin ja työterveyslaitoksen kanssa.
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

12. Toimintamallien arviointi
haastavaa
Työkyvyn tuen mallin Suuret Julkinen Pienet
käytännön toimivuuden työpaikat sektori Työpaikat
arviointi - asiayhteys, (Lkm) (Lkm) (Lkm)
jossa toimivuutta
arvioidaan
Työsuojelutoimikunnassa 3 1 1
HR-tiimissä 4 1 1
Työterveydessä 3 2 0
Kehityskeskusteluissa/ 1 1 1
Esimiehiltä kerätään
palautetta
Riskien arvioinnin yhteydessä 0 1 0 Ei
systemaattista
Ei systemaattista arviointia 1 3 4
arviointia: 8 kpl
Kysymykseen ei saatu 1 0 0
vastausta
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

13. Nimikkeistö kirjavaa
Mitä on työhyvinvointi – yläkäsite vai rinnakkain
työsuojelun ja työterveyden kanssa?
10 erilaista nimeä työkyvyn tuen mallille, kuten esim:
• Työkyvyn tukemisen periaatteet - työkyvyn hallinta, seuranta
ja varhainen tuki
• Varhaisen tuen tai välittämisen malli
• Aktiivisen hyvinvoinnista välittäminen - tavoitteena työssä
jatkaminen
• Henkilöstön toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen
varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin keinoin
• Varhainen tuki ja tunnistaminen - toimintamalli esimiehille
työntekijän työkyvyn tukemiseksi
• Työkyvyn tukemisen periaatteet/ Työkyvyn tuki-malli
• Työssä jaksamisen seuraaminen
Ammatillisen kuntoutuksen koordinoinnista vastaava:
- työhyvinvointikoordinaattori, -suunnittelija, -päällikkö,
kuntoutussuunnittelija, -luotsi
Toiminta vaikutti samanlaiselta nimestä riippumatta!
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

14. Haasteita työkyvyn tuki-
toiminnassa:
• Oman toiminnan vaikutusten seuranta
haaste, erityisesti työterveyshuollossa
• Toimintamallien toimivuuden arviointia
syytä lisätä
• Työkyvyn tuki-toiminnan toteutumisen
seurannassa kehitettävää
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

15. Haasteita työkyvyn tuki-
toiminnassa:
• Yhteistyö perusterveyveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kanssa haasteellista
• Sairauspoissaoloseuranta ja ulkopuolisten
sairauspoissaolotodistusten toimittaminen
työterveyshuoltoon ontui tietojärjestelmien
puutteiden vuoksi kuntasektorilla
• PK-sektorilla esimiesten koulutukseen ns.
puheeksi ottoon kannattaa panostaa
5.11.2012 Mervi Viljamaa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

16. Lopuksi
• Työkyvyn tuki-toiminnan onnistumisessa
1) johdon sitoutumisella
2) työterveysyhteistyöllä
on merkittävä rooli
• Indikaattorihankkeen väliraportti tulee
lähiaikoina Työterveyslaitoksen www-sivuille
• Mukana arviointimittaristo/tarkistuslistat
työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen
tuen sekä työhön paluun tuen prosesseista
5.11.2012 Mervi Viljamaa 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

17. Kiitos!
5.11.2012 Mervi Viljamaa 17 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi