1.
Koulutuspolitiikka
yhteiskunnan uudistajana
VATT-päivä 11.10.2017
Koulutus 100-vuotiaan Suomen muokkaajana
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

2.
Kertomus sivistyksestä ja koulutuksesta
• Sivistys ja koulutus arvoina: Suomessa arvostetaan tietoa, koulutusta ja
sivistystä sekä niitä ylläpitäviä instituutioita ja professioita enemmän kuin
kenties missään muualla.
• Yliopistolaitoksen ja tieteen keskeinen asema kansakunnan rakentamisessa
1800-luvulla ja itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä - Suomen nostaminen
sivistyskansojen joukkoon  läheinen suhde valtioneuvostoon
• Huolenpito inhimillisistä voimavaroista: koko kansan lahjakkuusreservit
käyttöön
• Koulutuksen lupaus on toteutunut toisen maailmansodan jälkeen:
hyvinvointivaltion rakentaminen ja koulutustason nousu samaan aikaan;
peruskoulu ja koulutuksen tasa-arvo
• Tiede ja teknologia: kasvavat panostukset korkeakoulutukseen ja
tutkimukseen 1970-luvulta lähtien; Nokia noste ja teknologian eturintaman
saavuttaminen
• 2000-luvulla Suomesta tuli koulutuksen mallimaa (PISA, PIAAC ja muut
kansainväliset vertailut); koulutus ja osaaminen Suomen vahvuuksia
kilpailukykyvertailuissa
2

3.
Suomen menestysstrategia
3
Perusedellytykset
Hyvä hallinto, oikeusvaltio, toimivat instituutiot
(ml. taide ja tiede), kokonaistaloudellinen vakaus,
turvallisuus, ennustettavuus, varhaiskasvatus,
peruskoulutus, terveydenhoito, sosiaalinen koheesio,
osallisuus ja luottamus
Suorituskyvyn
kohentajat
Korkeakoulutus,
työssä oppiminen, valmiudet
hyödyntää ja kehittää teknologiaa,
yksityisen ja julkisen rahoituksen saatavuus
Innovaatio- ja
kehittyneisyystekijät
Yhteiskunnan ja
talouden kehittyneisyys
aineettomien oikeuksien
hallinta,
tutkimuksen huiput
TKI-panostukset
Inhimillisten voimavarojen näkökulma

4.
Vahvuutemme: inhimilliset voimavarat
WEF Global
Human Capital
Index 2017
European
Innovation
Scoreboard
2017
Worldwide
Educating for
the Future
Index 2017
The Economist
OECD, Better
life Index,
Education
2017
OECD
PIAAC, average
adult sills in
literacy,
numeracy and
problem solving
OECD
PISA 2015
Science
EU, Digital
Economy and
Society Index
1. Norja 1. Sveitsi 1. Uusi Seelanti 1. Suomi 1. Suomi 1. Singapore 1. Tanska
2. Suomi 2. Ruotsi 2. Kanada 2. Viro 2. Ruotsi 2. Japani 2. Suomi
3. Sveitsi 3. Tanska 3. Suomi 3. Tanska 3. Alankomaat 3. Viro 3. Ruotsi
4. Yhdysvallat 4. Suomi 4. Sveitsi 4. Puola 4. Japani 4. Kiina Taipei 4. Alankomaat
5. Tanska 5. Alankomaat 5. Singapore 5. Australia 5. Norja 5. Suomi 5. Luxemburg
6. Saksa 6. Iso-Britannia 6. Iso-Britannia 6. Korea 6. Australia 6. Macao Kiina 6. Belgia
7. Uusi Seelanti 7. Saksa 7. Japani 7. Saksa 7. Tanska 7. Kanada 7. Iso-Britannia
8. Ruotsi 8. Islanti 8. Australia 8. Slovenia 8. Belgia (flaam.) 8. Vietnam 8. Irlanti
9. Slovenia 9. Itävalta 9. Alankomaat 9. Sveitsi 9. Kanada 9. Hong Kong 9. Viro
10. Itävalta 10. Luxemburg 10. Saksa 10. Japani 10. Slovakia 10. Kiina* 10. Itävalta
4
* Kiinan alueet Beijing, Shanghai, Jiangsu and Guangdong.

5.
5

6.
6
Koulutusjärjestelmän haasteita Muutostekijöitä* Reformeja
• Varhaiskasvatukseen
osallistuminen
• Nuorten osaaminen
laskusuunnassa
• Isot erot tyttöjen ja poikien
osaamisessa
• Asenteiden ja arvojen muutokset
• Pitkät opintoajat
• Ammatillisen koulutuksen
keskeyttäminen
• Koulutustason nousu pysähtynyt
• Järjestelmän ulkopuolelle jäävät
• Kasvavan maahanmuuton haasteet
• Segregaatio
• Korkeakoulujärjestelmän
hajanaisuus
• Kapea tieteen huippu
• Kansainvälinen vetovoima,
osallistuminen ja läsnäolo
• Uudenlaiset osaajat, perinteisten
vahvuusalojen heikkoudet
• Kilpailukyvyn säilyttäminen
• Globalisaatio
• Digitalisaation, keinoäly
robotiikka, bioteknologia
• Työn murros
• Väestön ikääntyminen
• Eriarvoistuminen
• Muuttoliike,
kaupungistuminen
• Ilmastonmuutos, ympäristön
tila, luonnonvarojen
riittävyys
• Maailmanjärjestykseen,
turvallisuus-kehitykseen ja
Euroopan tilanteeseen
liittyvät epävarmuudet
• Tiedon, vaikutusvallan, ja
osallistumisen tapojen
pirstaloituminen
(Demokratiankehitys)
• Kansallisvaltion kehitys ja
julkisen vallan rooli
* Valtioneuvoston yhteinen
tulevaisuustyö, kesä 2017
• Uudet opetussuunnitelmien
perusteet
• Uudet oppimisympäristöt ja
digitalisaation
hyödyntäminen kaikilla
koulutusasteilla
• Uusi peruskoulu -ohjelma ja
opettajankoulutusfoorumi
• Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen reformi
• Lukiouudistus
• Toimintaohjelma
syrjäytymisen
ehkäisemiseksi ja NEET-
nuorten määrän
vähentämiseksi
• Korkeakoulujen
opiskelijavalintauudistus
• Korkeakouluvisio 2030
• TIN:n visiotyö ja tiekartta

7.
STRATEGISTEN
VALINTOJEN
MENETTELYT
OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN
OSAAMISALUSTOJEN JA
KASVUEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMINEN
KANSAINVÄLISYYS LAADUN
JA VAIKUTTAVUUDEN EDELLYTYKSENÄ
Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat
Sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys Suomen vahvuuksiksi
Mahdollistava julkinen hallinto
Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja
Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemit uudistavat taloutta
Data ja tekoäly alustatalouden ajureina
Suomen vetovoima vahvemmaksi
Liikkuvuus tavaksi
Suomalaiset toimijat lunastavat
paikkansa globaaleissa verkostoissa
Rajat ylittävä TKI-toiminta ja koulutus
TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen
SUOMI ON VETOVOIMAISIN
JA OSAAVIN INNOVAATIO-
JA KOKEILUYMPÄRISTÖ
Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta
7

8.
Tulevaisuuden osaaminen – neljä ulottuvuutta
8
Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills, 2015.