Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Tutuhesa kommenttipuheenvuoro 12.2.2019

722 vues

Publié le

Kommentit raideliikennehankkeisiin

  • Identifiez-vous pour voir les commentaires

  • Soyez le premier à aimer ceci

Tutuhesa kommenttipuheenvuoro 12.2.2019

  1. 1. Pentti Murole TUTUHESA 11.2.2019 Sini porukoineen tekee fantastista työtä. Analyyttistä, pohdiskelevaa. Vanha mies miettii polkua tähän hetkeen. Muistelee suuria läpimurtoja. Muistelee myös epäonnistumisia. Mutta sittenkin kaikki se mitä on toivottu ja ajettu on toteutunut. Nyt vanha mies väittää ministerien ja poliitikkojen puheita hurmahenkisiksi. Sinin paketti on niin täydellinen ettei siihen voi puuttua. Ainoa mikä ihmetyttää on käänteentekevän suuri rahantarve.
  2. 2. 17.2.2019 2WSP - Kaikki alkaa suunnittelusta
  3. 3. Nyt MaaS:in ideana on vähentää henkilöautoilua. Osa matkustajista siirtyisi joukkoliikenteeseen, osa pyöräilyyn ja osa ajoneuvovuokraukseen, ubereihin tms. Lähdin sitten siirtämään autoilijoita muille kulkutavoille. Kokonaisuudessaan liikennekustannukset (ilman aikakustannusta) nousevat 16%. No, ajattelemaan tämä pistää. Voit sanoa lukujen olevan tendenssimäisiä tai voit sanoa kilometrihintojen muuttuvan ajomäärien muuttuessa tai voit sanoa… .Niin. paljon voit sanoa, mutta ainakin tämä ajatuskoe näyttäisi viittaavan siihen, etteivät ajokilometrit kaupunkien kaduilla vähene MaaS:in myötä.
  4. 4. Nollaemissioajoneuvoa ei ole olemassa. Eikä nollaemissiopolttoainetta. Liikenteen vähentämiseen ehdotetaan tienkäyttömaksuja, joukkoliikenteen lisääntyvää käyttöä, pyöräilyä ja kävelyä. Myös kaupunkirakenteen tiivistäminen on agendalla. Meillä on edessämme ”vicious circle” – noiduttu ongelma Urbanisaatio lisää joukkoliikenteen päästöjä 28 % ja vähentää henkilöautoliikenteen päästöjä 6 %. Teknologia taas leikkaa joukkoliikenteen päästöjä jopa 70 % ja henkilöautoliikenteen päästöjä 50 %. Kun puhumme muutoksesta, voimme keskittää
  5. 5. 2015 yleiskaava hurjistuu ja myllertää. Suunnitelmassa on 16 kilometriä katutunneleita (vaalea) ja 37 kilometriä bulevardikatuja (violetti). Suunnitelmassa on lisäksi 28 km uutta metrorataa (oranssi) (pois luettuna Länsimetro Ruoholahdesta Matinkylään, mukaan luettuna Sipoon metro ja Töölön metro) sekä 120 km uusia pikaraitioteitä (vihreä) (mukaan luettuna Raidejokeri). Vielä yleiskaavaan on merkitty Pisara ja Lentorata (turkoosi). Pikalaskuopilla yleiskaavaan merkityt raskaat raidejärjestelmät maksavat investointeina 5 miljardia euroa, raitiotiet 2 miljardia euroa ja katutunnelit ja bulevardit 2 miljardia euroa. Yhteensä ollaan yhdeksässä miljardissa. Se tekee 30 vuodessa tasan jaettuna 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ai niin, yleiskaavassa on vielä merkitty Tallinnan tunneli. Se maksaa 12 miljardia euroa. Mutta helpotus, kaksoiskaupunki Helsingin osuus voisi jäädä pariin miljardiin. Nyt ei olla kipeitä eikä köyhiä. Joku hulluus on meidät vallannut. Vai onko?
  6. 6. Helsinki on meren ja metsien kaupunki
  7. 7. Punaiset sulivat, siniset säilyivät
  8. 8. Nyt ministeri puhuu jostain vielä suuremmasta paletista!
  9. 9. Suuri puzzle joka ei ole hallinnassa
  10. 10. Puheita, ei tekoja
  11. 11. Kartta pääkaupunkiseudun verkostoista on mielenkiintoinen. Siniset viivat osoittavat rautateitä. Keltaiset paksut viivat metroa ja Raidejokeria. Keltaiset ohuet viivat kertovat kunnianhimoisista suunnitelmista raideliikenteen kehittämiseksi. Valkoiset viivat kuvaavat Stadin skuruja. Ne harovat haarojaan yrittäen tavoittaa kosketuksen Raidejokeriin, ne haluaisivat muodostaa verkostoa ja hubeja. No rautateiden suhteen niitä kaksi: Rautatieasema juna-, metro- ja ratikkakohtaamisineen sekä Pasila juna- ja ratikkakohtaamisineen. Onpa niitä vielä metron varrella viisi kappaletta, joissa metro ja ratikka kohtaavat.
  12. 12. Tässä kuvassa esiintyvät Helsingin joukkoliikenneverkon tulevaisuusskenaariot, 2018 -raportissa esiintyneet ennusteen liikennevirrat vuosille 2030 ja 2050 eräillä rataosilla. Kasvua näyttäisi olevan kaikilla rataosilla. Pasilan sillan ratikkaliikenteen kasvu tuntuu mahtavalta. Kysymys kuuluu: toimiiko systeemi, jos suoraa linkkiä Lääkärinkadulle ja toisaalta Kumpulan läpi ei saada aikaiseksi? Tuntuu Nimby toimivan voimakkaasti näitä linjoja vastaan. Kylläpä vielä ihmetyttää tuo Kaivokatu. Liikennesolmujen tarkasteluun ei nyt Anna Pätysen avusta huolimatta tähän hätään löytynyt muuta keinoa kuin laskea Trafixin kuvasta kuvitelluissa solmuissa risteävät raideliikennematkustajat. Luku ei tarkoita vaihtojen määrää. Ehkä siinä olisi kuitenkin jotain viitettä hubeja vertailtaessa. Pasila on solmuista ykkönen ja se kasvaa. Muut potentiaaliset suursolmut ovat melko tasavahvoja. Pisara nostaa Hakaniemeä, mutta Sörnäinen on myös solmuna huomattava. Oulunkylä ja Huopalahti ovat huipputärkeitä. Pisarasta en jaksa saarnata. Minusta se on väärin suunniteltu. Siitä ei onkalomaailmoineen tule helsinkiläisille arvoistansa paikkaa.
  13. 13. Solmut
  14. 14. Järjestelmien integraatio ei aukea
  15. 15. Nyt rakennetaan laajaa verkkoa. Pääkaupunkiseudun raitiotieverkko nostaa meidät suurten ratikkakaupunkien luokkaan. Vantaan ja Espoon rataverkot nostaisivat raitioteiden ratakilometrit tasolle 210 kilometriä. Muutakin rakentamista olisi tarjolla, Olisi rakennettava Lentorata Pasilasta lentoterminaalin kautta Tuusulaan ja edelleen Keravalle, jossa se liitetään päärataan ja oikorataan. Nytpä alkaa ratojen rakentamisen urakka olla valmiina. Karttaan punaisella värillä merkityt ratikkaradat ovat pituudeltaan 100 km ja ne maksavat 140 milj. euroa. Lentorata on suora linja Pasilasta Helsinki- Vantaalle, punaisella viivalla sekin. Lentorata maksaa €2000 milj. Onko tämä kaikki realistista ja totta?
  16. 16. Eri liikennevälineillä on erilainen kapasiteetti. Kuva kertoo kapasiteeteista. Metro on ykkönen. Metro on myös halvin tapa suurilla matkustajamäärillä. Kaupunkijuna on hyvä kilpailija. Raitiovaunuliikenne on selvästi metroa ja junaa kalliimpi matkakilometriä kohti. Nousua kohti taas raitiovaunu tulee edulliseksi. Matkat ovat parin pysäkinvälin kaupunkimatkoja. Niitä on runsaasti. Bussi olisi teoriassa halvin tapa hoitaa jokerin liikennettä. Ihmiset kuitenkin arvostavat pikaraitiotien mukavuutta ja siksi kysyntä kasvaa ja tavoitteet joukkoliikenteen osuuden kasvattamisessa toteutuvat

×