6. Lapset, jotka oppivat
lukemaan ilman opettamista
1. Lapsille ei ole kriittistä ajanjaksoa
tai parasta ikää oppia lukemaan
2. Motivoituneet lapset voivat oppia
lukemaan nollasta hyvin nopeasti
3. Pyrkimykset saada lapsi
oppimaan lukemaan voi
aiheuttaa kehityksen
hidastumisen
4. Lapset oppivat kun he näkevät
taidolla olevan heille jotain arvoa
5. Lukeminen opitaan sosiaalisessa
osallistavassa ympäristössä
6. Osa lapsista on ensin
kiinnostunut kirjoittamisesta ja
oppii kirjoittamisen kautta
lukemaan
7. Ei ole olemassa ennustettavaa
tapaa millä lapsi oppii lukemaan
- Peter Gray
http://www.psychologytoday.com/blog/freedom-learn/201002/children-teach-themselves-read
7. Lapset, jotka oppivat
lukemaan ilman opettamista
1. Lapsille ei ole kriittistä ajanjaksoa
tai parasta ikää oppia lukemaan
2. Motivoituneet lapset voivat oppia
a+
k+, a+
lukemaan nollasta hyvin nopeasti
3. Pyrkimykset saada lapsi
oppimaan lukemaan voi
aiheuttaa kehityksen
hidastumisen
4. Lapset oppivat kun he näkevät
taidolla olevan heille jotain arvoa
5. Lukeminen opitaan sosiaalisessa
osallistavassa ympäristössä
6. Osa lapsista on ensin
y+
k+, a+
kiinnostunut kirjoittamisesta ja
oppii kirjoittamisen kautta
lukemaan
7. Ei ole olemassa ennustettavaa
a+
tapaa millä lapsi oppii lukemaan
- Peter Gray
a-k+
http://www.psychologytoday.com/blog/freedom-learn/201002/children-teach-themselves-read
8. KASVU KOHTI
ITSEOHJAUTUVUUTT
A
Koulutusjärjestelmän
keskeinen tavoite!
Ryan & Deci (2004) Overview of Self-Determination Theory: An Organismic Dialectical Perspective. In Handbook of Self-determination
9. KASVU KOHTI
ITSEOHJAUTUVUUTT
A
lähiopetus ja -
ohjaus
itsenäinen verkko-
Verkko-opetus ja muu opiskelu
ja -ohjaus
TVT
Ryan & Deci (2004) Overview of Self-Determination Theory: An Organismic Dialectical Perspective. In Handbook of Self-determination
14. Erään yläkoulun neljä oppimisen
”vihollista”
1.Tietokone
2.Puhelin
3.Asenne
4.Riittämätön uni
15. Toinen ääripää…
• Mikkelissä Rantakylän yhtenäiskoulussa lapset itse
suunnittelevat miten he haluavat oppia opsissa kuvatut
tavoitteet
• Lahdessa Renkomäen koulussa lapsilla on käytössä
värikorttisysteemi, joka määrittä millä alueella koulun
läheisyydessä lapset saavat vapaasti liikua tehdeessän
kouluaskareita (mm. läheiseen kirjastoon saa mennä vapaasti)
• Turussa Hannunniityn koulussa lapset oppivat yhdessä
opettajien kanssa sosiaalisen median hyödyntämistä
oppimisessa
• Listaa voidaan jatkaa hyvin pitkään…
16. Kyky luottaa ja luoda luottamuksen
ilmapiiri, ovat merkittävä osa
autonomisen sosiaalisen ilmapiirin
muodostamista
17. ”Autonomy – this capacity for and desire to
experience self-regulation and integrity – is a
center force within both the life span
development of individuals and in the movement
of history toward greater freedom and voice for
citizens within cultures and governments.”
– Deci & Ryan
18. Sosiaalisen ilmapiirin
vaikutus
• Sosiaalisen vuorovaikutusilmapiiri on ratkaisevassa
roolissa psykologisten perustarpeiden
tyydyttämisessä
• Autonominen ilmapiiri vahvistaa motivaatiota kohti
itseohjautuvuutta tyydyttämällä psykologisia
perustarpeita
• Kontrolloiva ilmapiiri vastaavasti heikentää
motivaatiota johtaen yhä enemmän passivoitumiseen
ja pahimmillaan apatiaan ja amotivaatioon
19. Autonomia-orientaatio
koulussa
• Lapset joiden vanhemmat ja opettajat tukevat
autonomiaorientaatiota, osoittavat joustavampaa
ongelmanratkaisukykyä, tehokkaampaa
tiedonomaksumiskykyä, suurempaa sitoutumista
ja sosiaalista vastuuntuntoa
• Autonominen ilmapiiri johtaa sekä parempaan
oppimiseen, luovuuteen, oma-aloitteisuuteen ja
myös yhteisön sääntöjen sisäistämiseen!
Deci, Vallerand, Pelletier, Ryan(1991) Motivation and Education: The Self-Determination
Perspective
20. Autonominen sosiaalinen
ilmapiiri syntyy
vuorovaikutussuhteesta
• Mistä positiosta puhut työyhteisössäsi?
• Palkitsetko vai annatko arvoa?
• Uskallatko luottaa?
• Onko työyhteisössäsi lupa tehdä asioita itselleen
luontaisella tavalla?
• Kuinka omikseen yhteisösi jäsenet kovat yhteisön
arvot?
21. Pystyykö opettaja luomaan
autonomisen sosiaalisen ilmapiirin
ilman että elää itse siihen
kasvattavassa ilmapiirissä?
23. Kyllä
Ei
Onko kyseessä
rutiinitehtävä?
Pystytkö rikastamaan
tehvää ja tekemään
siitä vähemmän rutiinia
ja liittää sen johonkin
isompaan
merkitykseen?
Se on aika
vaikeaa
Tottakai voin
tehdä niin
Keskity luomaan tervettä,
pitkäjänteistä motivoivaa ympäristöä
joka palkitsee ihmisiä reilusti ja
vahvistaa ihmisten autonomiaa,
osaamista ja merkityksellisyyttä.
Vältä jos-niin -palkintoja lähes
kaikissa tilanteissa. Harkitse
odottamattomia nyt-kun -palkintoja
ja muista että nämä palkinnot ovat
tehokkaampia.
Käytä jos-niin -
palkitsemista, mutta ole
varmat että:
1. Selvität
miksi tehtävä
on tärkeä
2. Jaat
käsityksen
siitä että
kyseessä on
tylsä tehtävä
3. Anna
ihmisten
viedä työ
loppuun
omalla
tavallaan
Daniel Pink (2010)
28. Mitä?
Missä?
Milloin?
Miten?
Resurssit ja laitteet?
Kenen kanssa?
Miten jaan
kokemukset muiden
käyttöön?
Mikrohakemus
TVT:n käyttö 2/5
Toistettavuus 3/5
OPS:n tavoitetuki 4/5
Selkeys 2/5
jakaminen… 2/5
jne… 3/5
jne… 2/5
Avoin
pisteytys-malli
• vertais-arviointi
• ideoiden pölytys
Uudella
tavalla
toteutettua
opetusta tai
muuta
toimintaa
autenttisessa
ympäristössä
Toteutus
Tulosten
jakaminen
• opitun pohjalta
uudet kehittämis-ideat
• Tunnistettujen
ilmiöiden
tarkstelu hautomojen
vertaisryhmissä
Mikroprojektit
prosessina
Oppimishautomossa
Reflekt
ointi
Kehittämis-idea
Opitun
arviointi
ja tulosten
tarkastelu
Hautomot
Uusi kehittämisidea
35. MAAILMA EI OLE
IHAN VIELÄ
VALMIS…
• Käynnissä oleva kulttuurimuutos on
BABY STEPS…
valtava ja vie aikaa
• Olemme kaikki oman
aikakautemme lapsia ja
sosiaalisaation kautta opittujen
asioiden pois oppiminen on hidas
ja kivulias prosessi