Pellervon taloustutkimuksen vt. tutkimusjohtaja Matleena Kniivilän ja OTT Kalle Määtän esityksessä kerrotaan mm. tuoreesta kuluttajakyselystä, jonka mukaan suomalaisista suurimmalle osalle ympäristöystävällisyys on tärkeä tekijä kulutusvalinnoissa, mutta käytännön hankinnoissa tuotteen tai palvelun hinta näyttää olevan vielä painavampi tekijä. Kniivilä ja Määttä arvioivat hankkeessaan nykyistä biotalouteen vaikuttavaa toimintaympäristöä ja tukirakennetta, sekä niiden kehittämistä. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Esitys pidettiin 13.5. järjestetyssä vuorovaikutustilaisuudessa.

1. Kohti biotaloutta: Havaintoja
asennekapeikoista
Vuorovaikutustilaisuus ”Päätöksenteon pöydässä – Biotalous”, 13.5.2016
MMT Matleena Kniivilä, PTT
OTT Kalle Määttä
MMT Emmi Haltia, PTT
Ajatuspaja e2: Karina Jutila
PTT: Jyri Hietala, Janne Huovari, Paula Horne

2. Osa VN TEAS-hanketta ”Kohti biotaloutta: kapeikot
ja ohjauskeinojen uudelleen suuntaus”
• Hankkeen kesto: 8/2015–11/2016
• Koko hankkeen tavoitteet:
1) arvioida nykyistä biotalouteen vaikuttavaa toimintaympäristöä ja
tukirakennetta, rajatuin osin
2) arvioida miten toimintaympäristöä ja tukirakennetta kehitetään
toimivammaksi ja tehokkaammaksi
• Keskeiset teemat: puurakentaminen, puun saatavuus, hajautettu
energiantuotanto
• Tässä esityksessä:
• alustavia havaintoja kuluttajien biotalouteen liittyvistä näkemyksistä
• puurakentamisen sääntelyyn liittyviä havaintoja

3. Kuluttajakyselyn aineisto
• Kysely lähetettiin osana Taloustutkimuksen Suomi tänään –
kirjekyselyä keväällä 2016, vastaajina noin 3600 henkilöä,
edustava otos
• Mitkä tekijät vaikuttavat siihen ostavatko kuluttajat ns.
biotaloustuotteita?
• Hinta, saatavuus, ympäristöystävällisyys, laatu, kotimaisuus?
• Tuotteet: energia, biopolttoaineet, puurakentaminen, biopohjaiset
tuotteet
• Selvitettävä mitkä ovat keskeisiä kulutusta rajoittavia tekijöitä, ei
kannata kysyä pelkästään näkemyksiä ohjauskeinoista
• Tässä esityksessä ensimmäisiä havaintoja, syvällisemmät
analyysit käynnissä

4. Suomalaisista suurimmalle osalle ympäristöystävällisyys on
tärkeä tekijä kulutusvalinnoissa
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ostopäätöstä tehdessäni hinta on yleensä tärkeämpi
valintakriteeri kuin ympäristöystävällisyys
Tuotteiden ympäristöystävällisyys on minulle yksi
tärkeimmistä ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä.
Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla on merkitystä
useiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa

5. Energian tuotannossa tulisi käyttää seuraavia
raaka-aineita 10 vuoden kuluttua…
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kivihiiltä
Öljyä
Ydinvoimaa
Maakaasua
Turvetta
Vesivoimaa
Metsähaketta
Eläinten lannasta tehtyä biokaasua
Tuulivoimaa
Biojätettä
Maalämpöä
Aurinkovoimaa
Selvästi enemmän kuin nyt Jonkin verran enemmän kuin nyt
Saman verran kuin nyt Jonkin verran vähemmän kuin nyt
Selvästi vähemmän kuin nyt Ei ollenkaan

6. …mutta todelliset valinnat antavat toisen kuvan
0 10 20 30 40 50 60
Sähkö on tuotettu 100% ydinvoimalla
Sähkö on tuotettu tuulivoimalla
Sähkö on tuotettu mahdollisimman
ympäristöystävällisesti (Ekoenergia)
Sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla
En osaa sanoa
En ole erikseen valinnut tiettyä/tiettyjä
tuotantotapoja

7. 7
Näkemyksiä biopolttoaineista, sähkösopimuksista
ja puurakentamisesta
0 20 40 60 80 100
Puurakentamisenmahdolisuuksiinpitäisivaikuttaakotikunnassani
kaavoitusratkaisuilla
Päiväkoteja,koulujajavanhainkotejapitäisirakentaapuusta
Puurakennuksissaonmuitarakennuksiaparempisisäilma
Puurakennuksissaonbetonirakennuksiasuurempipaloriski
Sopimuksentekemisenhelppousratkaisee,minkäsähköntoimittajanvalitsen
Hintaontärkeinkriteerivalitessanisähköntoimittajaa
Henkilöautojenbiopolttoaineitaonhyvinsaatavilla*
Entiedä,sopivatkobiopolttoaineetautooni*
Henkilöautojenbiopolttoaineetovatliiankalliita*
Samaa tai jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri tai jokseenkin eri mieltä EOS
* Poistettu kotitaloudet, jotka eivät omista autoa

8. Puukerrostalorakentaminen
Puun ja kuoren välissä

9. Sääntelyvaihtoehdot periaatteellisella tasolla
• materiaalineutraliteettiperiaate: mitään
rakennusmateriaalia ei saa perusteetta asettaa toista
materiaalia suosiollisempaan asemaan
• ohjaava lainsäädäntö, kuten puumateriaalin suosiminen
siirtymäkauden ajan, kunnes puu on vakiinnuttanut
rakentamisessa asemansa

10. Julkiset hankinnat
• Suomessa julkisten hankintojen arvo on ollut noin 17
prosenttia bruttokansantuotteesta; julkisista hankinnoista
suunnilleen kolmasosa on ollut rakennushankkeita.
• Hankintalainsäädäntö muodostaa viitekehikon, joka ei
yhtäältä estä eikä toisaalta suoranaisesti edistä
puurakentamista. (vrt. hankintalain uudistus)

11. Rakentamismääräykset
• Kritiikkiä rakentamismääräyksiä kohtaan on ilmennyt verraten paljon:
• Rakentamismääräysten tulisi olla nykyistä selkeämpiä.
• Palomääräykset aiheuttavat puutalorakentamiselle tarpeettomia
lisäkustannuksia.
• Myös asuntokauppalakia (843/1994) on pidetty ankarana.
• Vaikka säädöksissä olisikin tulkinnanvaraa, on pitäydytty tiukimmassa
mahdollisessa tulkinnassa.
• Soveltamiskäytäntö vaihtelee paikkakunnalta toiselle.
• Lisäksi on korostettu tarvetta päivittää määräyksiä.

12. Kaavoitus
• Puun käytöstä pintamateriaalina voidaan ottaa asemakaavaan
määräys.
• KHO:2015:56: asemakaavan kaavamääräyksen mukaan kaikilla
korttelialueilla rakennusten tuli olla puurakenteisia ja
julkisivumateriaalina oli käytettävä puuta.
• Asemakaavamääräykset olivat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia,
eikä mahdollisuus antaa rakennustapaa koskevia määräyksiä rajoittunut
vain rakennuksen ulkoasuun.
• Kysymys ei ollut myöskään SEUT 34 artiklan kieltämästä tuonnin
määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavasta toimenpiteestä.

13. Kysymys ei ole suinkaan vain sääntelystä!
• asennekapeikot
• status quo
• mielleyhtymät
• sopulivaikutus
• jälkiviisausharha
• osaamiskapeikot
• taloudelliset kapeikot
• poliittiset kapeikot

14. Kiitos!
Lisätietoa: matleena.kniivila@ptt.fi; kalleet.maatta@gmail.com