This is the Annual Report of Finnish School Sport Federation (Koululiikuntaliitto) from the year 2009.

1. Toiminta-
kertomus
Koululiikuntaliitto
2009

2. 2
Sisällysluettelo
Puheenjohtaja 3.2 Opettajakoulutus 18
Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta 3
3.2.1 Liikuntakerhokoulutus 18
Toiminnanjohtaja:
Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! 4 3.2.2 Koulutusyhteistyö 18
Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet 5 3.2.3 Piirien koulutustoiminta 18
1. Liikettä koululaisille ja opettajille 5 4. Järjestötoiminta 19
2. Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta 6 4.1 Viestintä 19
2.1 Koululaisten harrasteliikunta 6 4.1.1 Sisäinen viestintä 19
2.1.1 Liikuntakerhotoiminta 6 4.1.2 Ulkoinen viestintä 19
2.1.2 Kerhomateriaalit 8 4.1.3 Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot 20
2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke 9 4.1.4 Koululiikunta-lehti 21
2.1.4 Power Mover 10 4.1.5 Tapahtumaviestintä 21
2.1.5 Yhteistyökampanjat 11 4.2 Kansainvälinen toiminta 21
2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta 11 4.2.1 International School Sport Federation 21
2.2 Koululaisten kilpailutoiminta 12 4.2.2 Pohjoismainen yhteistyö 21
2.3 Opettajien kunto- ja virkistysliikunta 14 4.3 Talous 21
2.3.1 Talvipäivät 14 4.4 Henkilökunta ja luottamusorganisaatio 22
2.3.2 Sopulivaellus 14 4.5 Muu yhteistyötoiminta 22
2.3.3 Kesäpäivät 14 5 Yhteenveto 22
2.3.4 Sähköinen kuntokortti 14 Koululiikuntaliiton hopeinen ansiomerkki 22
2.4 Opettajien kilpailutoiminta 17 Koululiikuntaliiton toimijat 24
3. Koulutustoiminta 17 Työryhmät 24
3.1 Koululaiskoulutus 17 Liikuntavastaavat 2009 25
3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat 17 Tuloslaskelma 26
Tase 27
MISSIOKoululiikuntaliitto toimii ja viestii
liikkumisen ilon ja valinnan vapauden
sekä liikunnan monipuolisuuden
puolesta. Se kannustaa koko
kouluyhteisöä aktiiviseen toimintaan.
Koululiikuntaliitto tarjoaa yhtenäistä
toimintaa alueittain ja valtakunnallisesti.
ARVOMME
Vapaus valita, ilo, kannustavuus,
haasteellisuus ja aktiivisuus.
Kannen kuva: Terhi Sillanpää-Reitti, henkilökuvat: Mikko Käkelä

3. 3
Puheenjohtaja:
Koululiikunnasta
terveellisen elämän perusta
Koululiikuntaliiton vuosi 2009 kului tuttuun tapaan opettajien ja koululaisten liikunnan edistämisen parissa. KLL on
aktiivisesti panostanut koulujen kerhotoiminnan lisäämiseen tuottamalla ja jakamalla kerhotoimintaa koskevaa tie-
toa sekä kerhotyötä tukevia materiaaleja. Kotisivuiltamme ovat saatavilla mm. luonto- ja elämysliikuntaa, liikunnal-
lisia perustaitoja sekä pallopelien järjestämistä helpottavia liikuntakerhomateriaaleja, jotka tukevat kerhonohjaajan
suunnittelutyötä. Uusien koulukerhojen määrä nousi viime vuonna jo huimaan 12 000:een. Suurin osa kerhoista
tarjoaa liikunta- ja urheiluharrastuksia niiden toimintaan osallistuville yli 200 000 lapselle.
Koululaisten liikuttaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan! Liikuntaharrastukset keskittyvät yhä pienemmälle ak-
tiiviliikkujien joukolle, ja samalla koko päivän liikkumatta viettävien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Jopa tieto- ja
viestintätekniikan osaajat ovat huolissaan lastemme huonosta fyysisestä kunnosta. Koululiikunnalla on mahdolli-
suus parantaa tilannetta, sillä koulussa tavoitetaan kerralla koko ikä-
luokka.
Parhaillaan työtä tekee myös peruskoulun tuntijakoa uudistava työryh-
mä, jossa olen jäsenenä. KLL on muistuttanut koululiikunnan merki-
tyksestä paitsi fyysisen myös psyykkisen terveyden edistäjänä, jolla
on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Tuntijakoa
uudistavassa työryhmässä kaavaillaankin nyt taito- ja taideaineiden,
kuten liikunnan lisäämistä.
Vuonna 2010 Koululiikuntaliiton tulee pohtia erityisesti paikallisen ja
alueellisen toiminnan tasapainoa. Erilaisten kilpailujen ja tapahtumi-
en osalta päällekkäisyyksiä tulee välttää, mutta samalla toimintaa on
järjestettävä kattavasti ympäri Suomea. Kilpailuun osallistuvien on
hyvä päästä tutustumaan uusiin paikkakuntiin, mutta pitkät kilpailumatkat eivät saa muodostua esteeksi nuorille
osallistujille.
KLL on dynaaminen ja vahva toimija, joka etsii jatkuvasti uusia vaikuttamisen keinoja. Panostamme viestintään eri-
tyisesti sähköisen viestinnän avulla, jaamme tietoa ja materiaaleja esimerkiksi Internet-sivuillamme. Pyrimme ke-
hittämään kilpailujamme, tuotteitamme sekä tukimateriaalejamme yhä paremmiksi, ja otamme ilolla vastaan niitä
koskevaa palautetta.
Kiitän lämpimästi kaikkia Koululiikuntaliiton toimintaan osallistuneita! Opettajien, lasten ja nuorten liikuttaminen
ovat agendallamme ykkösinä myös kuluvana vuonna.
Raija Vahasalo
Koululiikuntaliiton puheenjohtaja
Kansanedustaja
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

4. 4
Toiminnanjohtaja:
Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja!
Oletko koskaan tullut miettineeksi, miten työhyvinvointia edistetään kouluyhteisöissä? Suomessa on panostettu
valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka kaikki tähtäävät kouluviihtyvyyden ja koulujen yhteisöllisyyden parantamisiin
(KiVa, kerhotoiminta), ja useat yhä suoremmin koulupäivän liikunnallistamiseen (liikuntakerhot, Liikkuva koulu).
Koululiikunta tai kouluaikainen liikkuminen ovat nousseet keskustelun keskiöön kansantaloudellisista ja henkilöön
itseensä kohdistuvista syistä. Loppujen lopuksi Oy Suomi Ab:n rattaita pyörittävät tavalliset suomalaiset. Oy Suomi
Ab:llä ei ole varaa tehdä huonoa henkilöstöpolitiikkaa heikkenevän huoltosuhteen ollessa vääjäämättä tosiasia tu-
levaisuudessa.
Kouluissa käy suuria ja pieniä ihmisiä töissä. Moni koulu on työyhteisönä
suuren yrityksen kokoinen, jollaiseksi luetaan yli 250 ihmisen organisaatio.
Karkea keskiarvo, perustuen Opetushallituksen vuonna 2008 keräämiin pe-
ruskoululaisten ja koulujen tilastotietoihin, antaa tulokseksi 171 oppilasta per
koulu, joka tietenkään ei keskiarvona toteudu. On katoamassa olevia alle 50
oppilaan kyläkouluja ja toisaalta yli 700 oppilaan yhtenäiskouluja. Ei siis ole
aivan samantekevää, voidaanko tällaisissa työyhteisöissä hyvin vai huonosti.
Koululiikuntaliitto on 63 vuoden ajan ollut toiminnan puolestapuhuja. Koulu-
liikunta on parhaimmillaan punaisia poskia, hengästyneitä lapsia ja aikuisia.
Se on monipuolista ja moniarvoista liikuntaa. Koululiikuntaliitolle monipuo-
lisuus ei tarkoita vain monilajisuutta, vaan erilaisten ja eritasoisten taitojen
omaksumista koulupäivän aikana (oppitunnit, välitunnit, kerhot), sekä aktiviteetteja, jotka rakentavat yhteisöllisyyt-
tä ja positiivista, vahvaa itsetuntoa kouluajan ja koulurakennuksen ulkopuolella.
Työhyvinvointi on yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuma peruna, jota eri tahot sörkkivät lautasella edestakaisin.
Työhyvinvointi maksaa, ja olisi kätevää, jos ”joku muu” maksaisi viulut. Toisaalta pahoinvointi maksaa vielä enem-
män – ei ehkä tänään, mutta jo parin vuoden kuluttua. Sen näkyy yhteiskunnallisten tukimuotojen kysynnän hallit-
semattomana kasvuna; elämästä syrjäytymisenä.
Pääsiäisen tunnelmissa, voisin lopuksi virpoa hyvinvointia sinullekin täksi ja tulevaksi vuodeksi! Uskon enemmän
käytännön tekemiseen. Toivottavasti ensi vuonna tältä palstalta luet Koululiikuntaliiton yhteistyöryhmän panostuk-
sesta opettajien työhyvinvointiin – vapaaehtoisesti!
Kiitokset kaikille Koululiikuntaliiton sinnikkäille vapaaehtoistoimijoille pyyteettömästä työstä, ja kiitos yhteistyö-
kumppaneille, jotka mahdollistavat työmme pienten ja suurten ihmisten arjessa.
Kristiina Jakobsson
toiminnanjohtaja
P.S. Omia asenteita ja mukavuusaluetta on hyvä joskus tarkastella – usean oppiaineen opetusta voi jo nyt toteuttaa
liikuntaa hyödyntämällä. Jos et usko, käy katsomassa www. djeeo.com.

5. 5
Vuoden 2009 rahoituksen haut. Kerhotoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä
vuonna 2008–2009 vastasivat Kerhokeskus – koulutyön tuki ry,
toiminnan painopistealueet: Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto sekä Förbundet Hem
och Skola i Finland. Liikuntakerhokoulutus nousi vuoden aikana
Harrastus- ja arkiliikunnan lisääminen. omaksi tärkeäksi kokonaisuudekseen. Strategian suuntaviivojen
Koulujen kerhotoiminnan suositusten laatiminen ja liikuntakerho- mukaisesti aloitettiin liikuntaa ja hyvinvointia edistävän opetuksen
jen sisällön luominen. tukimateriaalin tuottaminen liikuntakerhotoimintaan.
Paikallisen toiminnan lisääminen.
Liikkuva ja iloinen kerholainen
Kilpailutoiminnan painopisteytyksen vieminen käytäntöön.
Markkinointiviestinnän perustyön jatkaminen (sähköinen- ja print- Koululiikuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen koulujen liikun-
timedia). takerhojen toiminnan kehittäjä ja tuottaa käytännön työkaluja
Materiaalipankin luominen ja työkalujen toteuttaminen. liikuntakerhojen vetäjille. Kerhotoiminnan kautta luodaan mm.
Yhteistyön jatkaminen opettajaliittojen kanssa. tasa-arvoisia ja kohtuullisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille
Yhteistyön syventäminen ydintoimintoja tukevien lajiliittojen lapsille ja nuorille. Kannustamalla kouluja kerhotoiminnan järjes-
kanssa. tämiseen, haluamme tukea koulujen oman toimintakulttuurin ja
aktiivisuuden kehittämistä.
Liikettä koululaisille ja
Uskomme, että monipuolisen kerhotoiminnan avulla saadaan
1 mukaan myös ne lapset, jotka eivät koe urheiluseuratoimintaa
opettajille omakseen tai heillä ei ole mahdollisuutta siihen osallistua. Mo-
nipuolinen liikuntakerhotoiminta kannustaa erilaisten taitojen ja
Toimintavuonna jatkettiin Koululiikuntaliiton strategian 2008–2012 tietojen oppimiseen. Kannustava ja motivoiva kerhokulttuuri hou-
toteuttamista. Pääpaino oli oppilas- ja opettajaliikunnan prosessien kuttelee lapset tulemaan kerhoon uudestaan. Kerhossa opitaan
ja paikallisen toiminnan kehittämisessä. Järjestöyhteistyö, yhdessä toimimaan yhdessä ja hyväksymään erilaisia ja eri taitoja osaavia
tekeminen ja vaikuttaminen nousivat tärkeiksi teemoiksi vuoden kavereita. Liikuntakerhotoiminta edesauttaa myös eri kulttuuritaus-
aikana. Tästä esimerkkinä oli mm. yhteinen verkostoitumispäivä taisten lasten yhteistoiminnallisuutta.
Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:n ja Terveys ry:n kanssa, sekä muu
Liikunta on kansalaistaito ja oikeus
tiedottamiseen keskittyvä yhteistyöavaus eri järjestöjen kanssa.
Strategian periaatteet: laadun nostaminen, suunnitelmallisuuden Koululiikuntaliiton liikunta- ja hyvinvointikasvatukselliset toimen-
lisääminen ja markkinointiviestinnän kehittäminen olivat keskeisiä piteet tavoittavat myös vähän liikkuvat. Haluamme tarjota positii-
tavoitteita. Tärkeintä oli tehdä oikeita asioita oikeille kohderyhmille visia liikunnallisia elämyksiä ja rakennusaineita hyvään elämään
oikea-aikaisesti. niin koululaisille kuin opettajille. Tasa-arvo ja sen toteutuminen on
Koululiikuntaliitto seurasi tarkasti Opetusalan Ammattijärjestö ollut yksi keskeinen toiminta-ajatuksemme kautta vuosien, mutta
OAJ:n järjestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta liiton toiminta- erityisesti sen arvoa halutaan painottaa seuraavina toimintavuo-
alueisiin. Vuoden 2009 aikana OAJ:n ensimmäiset alueet haki- sina paikallisella tasolla, ja käsittää sana tasa-arvo laajemmassa
vat Koululiikuntaliiton jäsenyyttä, joka niille hallituksen toimesta merkityksessä kuin sukupuolijakaumana.
myönnettiin. Haasteita jatkossa tuovat mm. suuret alueet ja toi- Toimintaympäristönä koulut ovat oikea paikka liikunnallisel-
mintaperiaatteet oppilas- ja opettajaliikunnassa sekä paikallisten le ja tasa-arvoiselle toiminnalle. Oppimisympäristönä koulujen on
vapaaehtoisten toimijoiden löytäminen. kannustettava ja tuettava terveellisten elämäntapojen ja liikunta-
Strategian toiminta-ajatus on lisätä asiantuntijuutta ja tuottaa tottumusten omaksumiseen. Koulut tavoittavat kaikki ikäluokat, ja
monipuolisia virikkeitä ja työkaluja sekä kouluaikana että aamu- ja sen takia toiminnan on oltava avointa niin aktiivisesti liikkuville,
iltapäivisin järjestettävään koulujen liikunta- ja kerhotoimintaan. vähän liikkuville, kuin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville.
Toiminnan on oltava paikallisesti matalakynnyksistä ja kannus- Liikunnan monimuotoisuus ja valinnanvapaus ovat arvoja, joiden
tavaa sekä iloa lapselle ja nuorelle tuottavaa. Merkittävin kehitys on toteuduttava koululiikunnassa.
oikeaan suuntaan oli Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittä- Kilpailu-, harrastus-, ja järjestötoiminnan on oltava laadukasta,
misohjelman perustaminen vuonna 2008 ja sen työn jatkaminen ja näiden on tuettava koulujen arkea, yhteisöllisyyttä ja kerhotoi-
vuoden 2009 aikana. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivi- mintaa. Koululiikuntaliiton paikallisen ja valtakunnallisen toimin-
sesti vuodesta 2008 lähtien osana Perusopetus paremmaksi (POP) nan on tuettava toisiaan. Paikalliseen liikuntaan halutaan panostaa
-ohjelmaa. Vuonna 2008 koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen jatkossa enemmän. Uusia rahoituskanavia tarvitaan ydintoiminnan
suunnattiin valtion erityisavustusta 5,7 miljoonaa euroa ja vuonna kustannusten kattamiseksi. Tavoitteena on löytää pitkäaikaisia,
2009 noin 7 miljoonaa euroa. Opetushallitus järjesti kehittämis- arvomme jakavia yhteistyökumppaneita. Liäksi tavoitteena on koh-

6. 6
dentaa resurssit (henkilö ja varat) oikein ja tarkoituksenmukaisesti,
keskittyä sellaiseen toimintaan, jolla on eniten vaikuttavuutta, sekä 2 Harrasteliikunta ja
ylläpitää toimintaa, jolle on kysyntää ja tarvetta. Koululiikuntaliitto
haluaa toimia aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana.
kilpailutoiminta
Toiminnalle valitaan vuosittain painopistealueita. Yleisen toi- Koululiikuntaliitto tarjoaa positiivisia liikunnallisia elämyksiä kou-
minnan kehittämisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ovat lulaisille ja opettajille. Liitto noudattaa harraste- ja kilpailutoimin-
olleet Kerhotoiminnan kehittäminen sekä Koululiikkuu.fi/suomi nassaan Suomen liikunnan ja urheilun, SLU Reilu peli – Suomalai-
-portaalihankkeen käynnistäminen. Tämän lisäksi Koululiikunta- sen liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita. Koululaistapahtumat
liitto aktiivisesti jatkaa yhteiskuntavaikuttamista ja osallistumista ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Kannustamme niin koululaisia
eri yhteistyöryhmiin. Järjestötoimintaan kuuluu myös toiminnasta kuin opettajia liikkumaan vähintään tunnin koulupäivän aika-
viestiminen. Paras vaikuttavuus saadaan valikoiduilla toimenpiteil- na. Koululiikuntaliiton toiminnassa oli aktiivisesti mukana vuon-
lä, joihin kuuluvat mm. messutoiminta, liittoyhteistyö ja eri kehittä- na 2009 piirien toimittamien tietojen mukaan 34 liikuntavastaa-
misryhmissä toimiminen sekä vaikuttaminen. vaa, 532 kunnan koululiikuntayhdyshenkilöä ja yhdysoppilaita 215.
Vuosi 2009 oli rahoitukseltaan haasteellinen. Talousarviosta Nämä henkilöt vapaaehtoisesti tekevät koululiikunnasta paikalli-
2009 karsittiin ydintoimintaa tukemattomat kustannukset. Maail- sesti näkyvää yhdessä lukuisten seuratoimijoiden ja vanhempien
manlaajuinen talouskriisi koetteli myös kuntia, mutta suurimmat kanssa.
vaikutukset Koululiikuntaliiton toimintaan syntynevät viiveellä
vuoden 2010–2011 aikana. Kustannustaso nousee vuosittain, mikä
vaikeuttaa kuntien osallistumista Koululiikuntaliiton toimintaan.
2.1 Koululaisten harrasteliikunta
Koululiikuntaliitto on ollut käytännön liikuntakulttuurin edistäjä Liikuntatuntien ulkopuolisessa liikunnassa kokeillaan, nautitaan ja
ja toteuttaja perustamisestaan lähtien. Toiminnan ja kustannus- tehdään itse oppitunteja joustavammin. Kerhotoiminnan tavoitteis-
ten määrään nähden Koululiikuntaliitto on ollut tehokas liikuttaja. ta liikunnan kannalta tärkeimpiä ovat lasten ja nuorten osallisuu-
Olennaisesti tapahtumiin osallistumiseen vaikuttavat toissijaiset den lisääminen, kuten vertaisryhmä- ja oppilaskuntatoiminta, sekä
kulut, kuten matkustus- ja majoituskulut. sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen,
onnistumisen ja osaamisen kokemusten antaminen, harrastunei-
suuden tukeminen ja liikuntaharrastusten edistäminen. Koulu-
liikuntaliiton yleisenä tavoitteena on kannustaa lapsia ja heidän
parissaan toimivia aikuisia terveellisten ja päihteettömien elämän-
tapojen löytämiseen.
Koululiikuntaliitto innosti koululaisia liikunnan pariin järjestä-
mällä mestaruuskilpailuja, harrasteliikuntatapahtumia ja kampan-
joita eri vuodenaikoina. Opetusministeriön rahoittama portaalihan-
ke koululiikkuu.fi/suomi on laajamittainen yhteistyöhanke, jossa
ovat mukana Turun, Kuopion ja Oulun kaupungit, Svenska Finlands
Skolidrottsförbund, SFSI sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
Projektia koordinoi Koululiikuntaliitto. Koululiikuntaliitto oli muka-
na myös suositussa Miljoona koppia- ja Suomen Suunnistusliiton
Olé kartalla! -tapahtumassa. Lisäksi tuimme Nuorten Akatemian
Anna mulle aikaa -kampanjaa.
2.1.1 Liikuntakerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta perustuu perusopetuslakiin § 47, ja on kou-
lun vuosisuunnitelmaan kirjattavaa toimintaa. Koulun oma kerho-
toiminta on vapaaehtoista, ilmaista, säännöllistä, tavoitteellista,
turvallista ja monipuolista koulun tavoitteita tukevaa toimintaa,
jossa kasvatuksellista näkökulmaa painotetaan. Tavoitteet ovat hen-
kilökohtaisia ja yhteisöllisiä. Toiminta on onnistumisen kokemuk-
siin, ei arvosteluun tähtäävää.
Opetusministeriö ja Opetushallitus jakoivat kunnille ja kouluille
vuoden 2009 aikana 7 milj. euroa kerhotoiminnan kehittämiseen.

7. 7
Oppilaiden valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain
Kilpailuja / Kilpailusuori-
Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä turnauksia: lkm tuksia: kpl
Miljoona koppia -koulutoiminta 10 alueella 22600 22600 45200 2655 68013000
Power Mover -tapahtuma, Helsinki 27.5.09 3089 478 3567 1 8918
Yhteensä 25689 23078 48767 2656 68021918
Tänä vuonna Koululiikuntaliiton tukema Suomen Pesäpalloliiton Miljoona Koppia -kampanja sai koululaiset kopittelemaan ja
liikkumaan. Myös Power Mover tanssi- ja liikuntahanke tanssitti koululaisia eri puolella Suomea.
Oppilaiden piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain
Tyttöjä / Kilpailuja / Kilpailusuori-
Laji Poikia / miehiä Yhteensä
naisia turnauksia: lkm tuksia: kpl
Jalkapallo 100 200 300 2 600
Koripallo 50 50 100 1 300
Kr. room. Paini 0 32 32 1 32
Lentopallo 50 50 100 2 300
Maastohiihto 139 246 385 4 385
Pesäpallo 2083 1869 3952 5 4222
Power Mover piirin oma tapahtuma 300 50 350 1 350
Salibandy 150 350 500 4 606
Suunnistus 100 100 200 1 1000
Uinti 224 236 460 3 360
Voimistelu 92 73 165 1 165
Yleisurheilu 100 120 220 3 500
Erityiskoulujen ihmemaapäivä 107 157 264 1 264
FastScoop viikot yläkouluille 655 290 945 5 945
Judo 1 23 24 1 24
Kehitysvammaisten boccia turnaus 24 30 54 1 810
Kehitysvammaisten sähly turnaus 15 65 80 1 960
Luistelutapahtumat 655 655 1310 4 1310
Näkövammaisten opp. erilainen koulupäivä 4 11 15 1 90
Piirin tapahtumat 50 50 100 3 100
SPINien järjesttämät 9.lk liikuntapäivät 395 321 716 3 716
Vaikeavammaisten metsäretkipäivä 4 8 12 1 12
Yhteensä 5298 4986 10284 49 14051
Oppilaat liikkuvat piireissä: Suosituimpia lajeja olivat mm. pesäpallo, luistelu, FastScoop ja salibandy.
Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa,
Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

8. 8
Vuoden 2009 lopussa uusia kerhoja oli n. 12 000. Kerhojen piirissä 2.1.2 Kerhomateriaalit
on 200 000 oppilasta eli 41,7 % perusopetusikäisistä, joita Suomes- Liikuntamateriaalin kehittämishankkeen tueksi perustettiin vuo-
sa on yhteensä n. 500 000. Kerhonohjaajista opettajia oli 74 %:a. den 2008 syksyllä ohjausryhmä, joka osallistui aktiivisesti liikun-
Suurin osa perustetuista kerhoista oli liikuntakerhoja. Liikunta oli tasisältöjen ja näkökulmien suunnitteluun. Näkökulmissa otettiin
koulujen kerhotoiminnan kehittämisen erityispainotus. Liikunta- ja erityisesti huomioon hankkeen ja liikuntakerhojen tavoitteet, joissa
urheilukerhoja tarjosivat kerhotarjottimillaan 85 % kunnista, ja korostuivat monipuolisuus, opetussuunnitelman kokonaisuudet lii-
tämän lisäksi erikseen kuntien kerhotarjottimella mainittiin mm. kunnan osalta, sekä mahdollisuus huomioida heterogeeninen koh-
luonto- ja retkeilykerhot 21 % sekä tanssikerhot 16 %. Keskimää- deryhmä tehtäviä helpottamalla tai vaikeuttamalla. Ohjausryhmää
räinen uusien kerhojen kustannus lukuvuonna 2009–2010 oli 1 konsultoi Matti Pietilä Opetushallituksesta. Ohjausryhmä kokoontui
007 e/kerho ja 63 e/osallistuja. Suomen kunnista osallistui 85 %:a vuoden 2008–2009 aikana kuusi kertaa.
kerhotoiminnan kehittämiseen ja kolme neljästä mukana olevien
Kristiina Jakobsson, Koululiikuntaliitto, toiminnanjohtaja, ohjausryhmän pj
perusopetuksen järjestäjien kouluista. (Lähde: Opetushallitus: Kou-
Sami Kalaja, Kilpisen koulu, rehtori
lun kerhotoiminnan kehittäminen /Syksy 2009 faktajulkaisu).
Jani Kangasniemi, Koululiikuntaliitto, liikuntakoordinaattori
Syksyllä 2009 toteutettiin Opetushallituksen, järjestöjen ja Ope- Tobias Karlsson, Finlands Svenska Idrott, yksikköpäällikkö
tusalan koulutuskeskus Opekon yhteistyönä neljä kerhonohjaajille Terhi Käkelä, Koululiikuntaliitto, tiedottaja
suunnattua alueellista Virtaa ja virikkeitä kerhotoimintaan -kou- Veli-Matti Seppälä, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry
lutustilaisuutta. Koulutustilaisuudet olivat sisältökoulutuksia eri Matti Sippola, Luokanopettaja liitto, puheenjohtaja
Terho Tomperi, Koululiikuntaliitto, kehittämispäällikkö
teemojen ympäriltä. Opeko vastasi koulutusten käytännön organi-
soinnista sekä tiedotuksesta ja markkinoinnista. Koulutussisällöis-
tä vastasivat Kerhokeskus – koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto Koululiikuntaliitto tiedotti ja markkinoi kerhotoiminnan kehit-
ja Suomen Vanhempainliitto. Lisäksi järjestettiin uusille koulujen tämisasioita Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville (34), ja heidän
ja kuntien kerhojärjestäjille kerhotoiminnan perusteita läpikäyvä kauttaan kouluille ja sivistystoimille. Pääsääntöiset tiedotuskanavat
koulutus Helsingin Messukeskuksessa 4.9. Koulutukseen osallistui olivat: Koululiikunta-lehti, Liikkuva koulu voi hyvin -esite, erilaiset
50 henkilöä. Viime vuoden koulutukset olivat jatkoa Laadukasta koulupostitukset, www.kll.fi-sivusto, KLL-päivät ja eri Koululiikun-
koulun kerhotoimintaa -koulutuksille vuodelta 2008, joita Opetus- taliiton omat liikunnalliset tapahtumat ja sähköpostimarkkinointi.
hallitus ja yhteistyöjärjestöt järjestivät 9 eri puolella maata. Näi- Lisäksi materiaalia ja tietoa jaettiin Educa-messuilla, Helsingissä
hin koulutuksiin osallistui yhteensä 610 opetusalan, järjestön tai ja Opit-päivillä Oulussa, sekä eri tahojen, kuten mm. Etelä-Suomen
muuten kerhotoiminnan ympärillä töitä tekevää henkilöä. Koulut- lääninhallituksen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa mm. toimin-
tajat Koululiikuntaliiton puolesta olivat Kristiina Jakobsson ja Jani nanjohtaja oli puhujana. Koululiikuntaliitto seurasi mediaosumia,
Kangasniemi. ja oli mukana mm. Kerhokeskuksen ja Opetushallituksen yhteisissä
Koululiikuntaliitto on vuosien 2008–2009 aikana vienyt koulun koulutusmainoksissa Opettaja-lehdessä.
kerhotoiminnan viestejä eteenpäin niin kentälle kuin eri sidosryh- Vuosien 2008–2009 aikana julkaistiin kolme vihkoa suomen ja
mille. Viestinnässä hyödynnettiin Opetushallituksen, Koululiikunta- ruotsin kielellä. Lisäksi toteutettiin tanssi- ja rytmiikka-aiheinen
liiton ja muiden järjestötoimijoiden tuottamaa materiaalia. Vuonna Tanssiva kerholainen -dvd lisärahoituksen turvin, tekstitettynä
2009 järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa tietoa kerhotoi- ruotsin kielellä. Kerhovihkojen tuottamista koordinoi Koululiikunta-
minnan kehittämisestä jaettiin Koululiikuntaliiton liikuntavastaavil- liiton tiedottaja Terhi Käkelä, kuvapiirrokset piirsi graafikko Anniina
le ja kaikkien mukana olleiden järjestöjen yhteistyötahoille. Tämä Mikama ja taitosta vastasi M.E.N Oy /Eero Nurmikko, ruotsin kielen
oli jatkoa vuonna 2008 järjestetyille kolmelle koulutukselle. käännökset teki Yvonne Grönlund. Opetushallituksen ja järjestöjen
yhteisiin kokouksiin osallistui toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson
sekä Terho Tomperi, joka myös koordinoi dvd-hankkeen tuotan-
toyhtiö Decomedia Oy:n kanssa. Koululiikuntaliiton koulutuksista
vastasivat toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson ja liikuntakoordi-
naattori Jani Kangasniemi. Kuluraportoinnin hoiti taloudenhoitaja
Kaarina Matikainen. Vihkoyhteistyössä oli myös IF-vakuutusyhtiö.
Vihkoja postitettiin peruskouluille mallikappale, lisätilauksia pos-
titettiin kysynnän mukaan. Dvd:tä postitettiin peruskouluille vain
yksi kappale.

9. 9
Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti tuloksena oli yksittäistä kuntaa palveleva koululiikuntatapahtumien
Elämys- ja luontoliikunta / Natur- och upplevelsemotion ilmoittautumisjärjestelmä www.koululiikkuu.fi. Järjestelmää tes-
Sisältö: tattiin menestyksellä Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden
n Elämys- ja luontoliikunta -kasvatus liikuntatapahtumissa lukuvuoden 2008–2009 aikana n. kymmenes-
n Elämys- ja luontoliikunta-aktiviteettejä sä eri lajin kilpailutapahtumassa ja Koululiikuntaliiton Oulun piirin
yleisurheilukilpailussa. Käyttäjien kokemukset ja suhtautuminen
n Luontoliikunta
ovat olleet myönteisiä hengessä: ”Vanhaan toimintatapaan paluuta
n Suunnistustaidot
ei enää ole olemassa.”.
n Ryhmädynamiikka
Vuoden 2009 aikana portaaliohjausryhmä kokoontui kaksi ker-
n Elämyksellisyys taa ja hanketyöryhmä viisi kertaa, lisäksi järjestettiin puhelinkoko-
n Luonto lähelle – luonnossa liikkumisen uksia. Kaupunkiedustajien työryhmä kokoontui Oulussa joulukuus-
taidot ja säännöt
sa. Työryhmän toimesta laadittiin vaatimusmäärittely ja testattiin
yksi oppilastapahtuma. Ilmoittautumisjärjestelmää testattiin
Sami Kalaja ja Arja Sääkslahti syksyllä 2009 järjestetyissä oppilaiden vapaapainikilpailuissa. Ko-
Liikunnalliset perustaidot / Grundmotionsfärdigheter keilusta saatiin hankkeeseen kehitysideoita, vaikka se ei käyttäjien
Sisältö: kannalta toteutunut suunnitelman mukaisesti. Varsinainen toteu-
n Tasapainotaidot tus- ja käyttöönottotyö on suunniteltu vuosille 2010–2011.
n Liikkumistaidot Yhdessä työstetty kehitysidea sovelluksesta valtakunnallisten
liikuntatapahtumien ja -kilpailujen kehittämiseen ja läpivientiin
n Käsittelytaidot
esiteltiin opetusministeriössä syksyllä 2008. Hankeideaan yhtyivät
myös Finlands Svenska Skolidrottsförbund r.f. sekä Turun ja Kuopi-
on kaupunkien koululiikuntavastaavat. Asiantuntijaorganisaatioksi
portaaliohjausryhmään kutsuttiin Virpiniemen liikuntaopisto. Jatko-
Terhi Huovinen, Virpi Remahl ja Sari Turunen anomus kolmivuotiselle hankkeelle jätettiin marraskuussa.
Pallopelejä ja pelisovelluksia / Bollspel och Hankkeen ohjausryhmä piti aloituskokouksen 22.4.2009 Koulu-
spelanpassningar liikuntaliiton tiloissa AKAVA-talossa Pasilassa. Ohjausryhmään kut-
Sisältö: suttiin seuraavat henkilöt:
n Pallopelejä kaikille Kristiina Jakobsson Koululiikuntaliitto KLL ry. (puheenjohtaja, kokoonkutsuja)
n Palloilun perustaitojen kehittäminen Antti Haapalahti Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Seppo Kangas Virpiniemen urheiluopisto
n Tarkkuuspelejä Päivi Karppinen Oulun kaupunki
n Maalipelejä Mika Penttilä Oulun kaupunki
n Muita pelejä Hannu Tolonen Opetusministeriö (poissa)
Timo Lankinen Opetushallitus (sijaisena Matti Pietilä)
Christel Lundström Svenska Finlands Skolidrottsförbund (SFSI)
Pikita Lempiäinen-Koponen Turun kaupunki
Harri Turunen Kuopion kaupunki (poissa)
Minni Arposuo ja Jari Karttunen
Outi Salo Helsingin kaupunki (poissa)
Tanssiva kerholainen / Den dansande eleven Jani Kangasniemi Koululiikuntaliitto KLL ry
Sisältö: Terho Tomperi Koululiikuntaliitto KLL ry
n Mallit ja kokonaisuudet tanssikerhojen Terhi Käkelä Koululiikuntaliitto KLL ry
koordinoimiseen
n Yksittäisiä ja yhdistettäviä harjoitteita tytöille Hanketyöryhmä koostui toimijoista keskeisissä osapuolissa eli
ja pojille
Koululiikuntaliitossa ja OAMK:ssa. Siihen kuuluivat seuraavat hen-
n Koordinaation kehittämisharjoituksia kilöt:
Antti Haapalahti projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Eero Nousiainen lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke Jani Kangasniemi liikuntakoordinaattori, Koululiikuntaliitto
Terho Tomperi kehittämispäällikkö, Koululiikuntaliitto
Koululiikuntaliitto ry, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja
Juhana Oukka opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Oulun kaupunki aloittivat valtakunnallisen ilmoittautumisjärjestel- Juha Hulkkonen opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
män suunnittelun kesällä 2008 tavoitteenaan kehittää koululiikun- Päivi Karppinen liikuntasihteeri Oulun kaupungista ja
taa tukeva ja edistävä Internet-sovellus. Idean taustalla oli OAMK:n Seppo Kangas rehtori Virpiniemen liikuntaopistosta.
LIVE-hankkeessa (TEKESin rahoittama) tehty kehitystyö, jonka

10. 10
2.1.4 Power Mover
Tanssi- ja liikuntatoiminta Power Mover liikuttaa ja tanssittaa vuo-
sittain yli 80 000 lasta ja nuorta opettajineen. Vuonna 1996 alka-
nut voimaliike on liikuttanut yhteensä reilusti yli miljoonaa lasta
ja nuorta. Tanssi- ja liikuntatapahtuma koostuu kolmesta osasta:
yhteistanssit sisältävästä tanssi-dvd:stä, oman tanssin kisasta ja
päätapahtumasta. Power Mover liikuttaa tyttöjä ja poikia sekä oppi-
laita ja opettajia. Vuonna 2008 uudistettu Power Moverin ilme nä-
kyi mm. tanssi-dvd:ssä, julisteessa, käsiohjelmassa, Suosikki-lehden
Kuva: Terhi Käkelä
ilmoituksissa ja Internet-sivulla.
Power Mover -nimellä järjestettiin kesän 2009 aikana kolmas
tanssileiri, nyt ensimmäisen kerran Pajulahden urheiluopistolla
Nastolassa. Leirille osallistui 30 lasta. Suunniteltuja aluetapahtu-
mia hyvinvointiteeman ympärille ei rahoituksen puutteen vuoksi
pystytty toteuttamaan.
Oman tanssin kisa
Tanssikisassa koululaiset kilpailivat itse suunnittelemillaan tanssi-
esityksillä. Tanssiryhmät olivat koulukohtaisia. Ryhmät osallistuivat
ensin aluekilpailuihin eri puolilla Suomea, joista tuomariston ar-
vioimat ryhmät pääsivät päätapahtumassa järjestettävään finaa-
Kuva: Jani Kangasniemi
liin. Tanssikisan teemana isoilla ryhmillä oli Avaruus. Tanssikisas-
sa kilpailtiin viidessä eri sarjassa: alaluokkien pienryhmät ja isot
ryhmät, yläluokkien ja lukioiden pienryhmät ja isot ryhmät, sekä
yläluokkien hiphop-duo. Aluekisoihin osallistuneista 188 ryhmäs-
tä pääsi finaaliin 35 ryhmää. Aluekisat käytiin Helsingissä, Porissa,
Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Sarjojen voittajat finaalissa:
A-sarja - Kilpijärven koulu, Iisalmi
B-sarja - Vöyrinkaupungin koulu, Vaasa
C-sarja - Toppelundin koulu, Espoo
D-sarja - Sammon keskuslukio, Tampere
E-sarja - Högstadieskolan Lönkan, Helsinki
Tanssi-dvd
Kuva: Terhi Käkelä
Koululiikuntaliitto tuottaa vuosittain kouluille tanssinopetuksen
dvd:n. Dvd:llä opetetaan uudet Power Mover -tanssit, joita kou-
lulaiset ja opettajat tanssivat yhdessä kouluissa, aluetapahtumis-
sa ja päätapahtumassa. Teematanssit suunnittelivat vuonna 2009
Minni Arposuo ja Teemu Korjuslommi. Arposuon tanssi oli Jonnan
musiikkiin tehty showtanssi ja Korjuslommin tanssi oli lockingia.
Lockingiin teki tätä tarkoitusta varten oman musiikin Linda Ilves,
ja sen esitti Funk In The Pocket. Dvd lähetettiin Power Mover -klu-
biin kuuluville kouluille, joita oli 744. Sen voivat tilata muut koulut
erikseen. Koulut voivat hyödyntää Power Mover -tansseja myös
kerhoissa, liikuntatunnilla ja koulun tapahtumissa. Tanssi liikunta-
muotona soveltuu erityisen hyvin vertaisryhmätoimintaan.
Kuva: Emilia Moisio
Päätapahtuma
Power Mover -päätapahtumassa tanssittiin, kokeiltiin uusia liikun-
talajeja ja pelattiin katupelejä. Päätapahtumaa vietettiin Helsin-

11. 11
gin Jäähallissa 27.5. Tapahtumassa esiintyivät mm. tanssikilpailun Suunnistusliitto järjesti paikallisia rastiseikkailutapahtumia mm.
parhaimmisto hallin päälavalla. Lisäksi nuoret pääsivät pelaamaan Tampereella ja Kirkkonummella. Koululiikuntaliitto markkinoi pro-
katukorista, sählyä, jalkapalloa ja kokeilemaan erilaisia liikuntala- jektia ja oli osassa tapahtumia myös mukana. Hanke jatkuu vuonna
jeja tanssipeleistä rullaluisteluun ja FastScoopiin. Suosituimpia toi- 2010 yhteistyössä Koululiikuntaliiton kanssa.
mintapisteitä olivat tanssipelit ja Suomen Luisteluliiton monipuoli-
nen liikuntapiste harjoitushallissa, jossa pelattiin myös sählyä. Plan FastScoop
Suomi Säätiön Kuuntele Mua -tanssi Marko Keräsen ohjaamana sai Koululiikuntaliitto tuki FastScoop-joukkuepelin esille nostamista
koululaiset myös hyvin liikkeelle. Osallistujia houkuteltiin kokei- mm. esittelemällä pelin Educa-messuilla, liikuntavastaaville piiri-
lemaan eri liikuntapisteitä liikuntapassin avulla, ja sen suosio oli päivillä, nostamalla pelin esille julkaisuissaan ja välittämällä tietoa
edellisvuotta parempi. Erittäin suosittu oli myös Suosikki-lehden kouluille.
piste, jossa sai kuvauttaa itsensä Suosikin kanteen. Tapahtuman yh-
teistyökumppaneita olivat KKI – Kunnossa kaiken ikää, Tiedekeskus
2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta
Heureka, Plan Suomi Säätiö, Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Merkkisuoritusjärjestelmät yleisurheilussa, hiihdossa ja voimiste-
Suosikki-lehti ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. lussa olivat koulujen käytettävissä entiseen tapaan. Piireissä järjes-
Esiintyjinä tapahtumassa olivat Funk In The Pocket ja kuluneen tettiin 111 harrasteliikuntatapahtumaa, joissa liikkui 16 522 koulu-
vuoden Eurovision laulukilpailuun osallistunut Waldo’s Peop- laista (18 789 vuonna 2007). Harrastussuoritteita oli koululaisilla
le. Opemaailmassa isäntänä toimi OAJ, ja esittelyssä oli mm. Plan yhteensä 39 104.
Suomi Säätiön toiminta ja KLL:n opettajatapahtumat kesällä 2009.
Päätapahtuma keräsi osallistujia yhteensä 3 567, joista opettajia oli
223. Lapset ja nuoret liikkuivat eri liikuntasuorituspisteissä 8 204
kertaa.
2.1.5 Yhteistyökampanjat
Miljoona koppia
Koululiikuntaliitto oli yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa
toteuttamassa suosittua Miljoona koppia -kilpailua, jonka tarkoituk-
sena oli lisätä lasten omatoimista liikkumista ja aktiivista välitun-
tiliikuntaa. Samalla vahvistettiin suomalaista heittokulttuuria ja
luotiin luokkahenkeä. Kilpailu oli samalla osoitus uudenlaisesta
yhteistyökulttuurista kaupunkien, alueiden, lajijärjestön, Koululii-
kuntaliiton ja median kesken. Kisan toteutuksen johto, valvonta,
tulospalvelu ja koordinointi olivat Pesäpalloliitolla.
Kisa toteutettiin viikolla 20, 11.–15.5.2009, ja siihen otti osaa
10 alueella yli 45 000 lasta 344 koulusta. Koululuokkia oli muka-
na yhteensä 2 655. Aktiivisin alue Miljoona koppia -kilpailussa oli
Etelä-Pohjanmaa, jonka huikea tulos oli 14 949 000 koppia. Koko
valtakunnan tulos 10 alueella oli yli 68 000 000 koppia. Koululii-
kuntaliitto osallistui kisaan tiedottamalla sekä alueellisesti että
valtakunnallisesti ja jakamalla palkintoja osallistujille. Tyttöjä ja
Kuvat: Jani Kangasniemi
poikia kisaan osallistui suurin piirtein saman verran, sillä osallistu-
jat olivat luokkia.
Olé kartalla -koulusuunnistus
Koululiikuntaliitto oli mukana Suomen Suunnistusliiton organi-
soimassa koulusuunnistuksen Olé kartalla -kehittämisprojektissa,
jonka tarkoituksena oli tuoda uusia tuulia koulusuunnistukseen.
Projektin tavoitteena oli kehittää peruskoulujen ja opettajankoulu-
tuslaitosten koulusuunnistusta mielekkäänä, kuntoa kehittävänä ja
monipuolisena koululiikuntalajina.

12. 12
2.2 Koululaisten kilpailutoiminta
Oppilasliikuntatoimikunnan vuonna 2007 aloittamaa oppilaiden kil-
pailutoiminnan kehittämistä uudistuneen strategian näkökulmas-
ta jatkettiin. Voimavaroja keskitettiin edelleen ydintoimintoihin ja
yhteistyötä lajiliittojen kanssa tiivistettiin. Yhteistyöhön kuului kou-
luihin soveltuvan arkiliikunnan kehittäminen, koulutus ja yhteiset
markkinointiviestinnän suunnitelmat.
Oppilaskisat olivat edelleen avoimet Suomen ammatillisen kou-
lutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n ja Svenska Finlands
Skolidrottsförbunds, SFSI:n jäsenkouluille. Koululiikuntaliiton pii-
ritason kilpailuihin osallistui 51 547 koululaista (57 066 vuonna
2008), joista 43 % oli tyttöjä ja 57 % poikia. Suorituksia oli yh-
teensä 56 657. Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 22
869 koululaista. Joukkuekilpailuista suurimmat olivat salibandy ja
jalkapallo sekä Power Moverin Oman tanssin kisa.
Oppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut
n Jalkapallo yläkoulu/lukio
n Koripallo yläkoulu/lukio
n Pesäpallo yläkoulu/lukio
Kuva: Emilia Moisio
n Lentopallo yläkoulu/lukio
n Kreikkalais-roomalainen paini, Järvenpää
n Salibandy yläkoulu/lukio
n Vapaapaini, Nastola/ Pajulahden Urheiluopisto
n Yleisurheilu, Kuortane
n Suunnistus, Lieto
n Maastohiihto, Rovaniemi
n Mäki ja yhdistetty, Kitee
n Uinti, ei järjestetty
n Golf, ei järjestetty
n Power Mover -oman tanssin kisa, 5 aluekisaa + finaali/
Helsinki
n Sulkapallo, Vantaa
n Telinevoimistelu, Turku
n Triathlon, Helsinki
Muut tapahtumat
n Käsipallo
n Kaukalopallo
n Vesipelastusviesti (SUH)
Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti

13. 13
Oppilaiden valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain
Kilpailuja / Kilpailu
Tyttöjä / Poikia /
Laji Yhteensä turnauksia: suorituksia:
naisia miehiä
lkm kpl
Jalkapallo 2940 3960 6900 0 0
Käsipallo 90 140 230 0 0
Koripallo 311 420 731 0 0
Kr. room. Paini 55 372 427 1 1184
Lentopallo 488 226 714 0 0
Maastohiihto 321 362 683 1 683
Pesäpallo 295 282 577 0 0
Salibandy 3030 4620 7650 0 0
Sulkapallo 69 129 198 1 1052
Suunnistus 737 720 1457 1 2435
Vapaapaini 52 267 319 1 916
Voimistelu 199 58 257 1 392
Yleisurheilu 332 306 638 1 920
Mäki- ja yhdistetty, Kitee 0 160 160 1 320
Power Mover ”Oman tanssin 1448 118 1566 6 1788 Suosituimpia lajeja kou-
kisa”, 5 aluekisaa+fin. lulaisten keskuudessa
ovat salibandy, jalkapal-
Triathlon, Helsinki 139 223 362 1 362
lo, suunnistus, tanssi ja
Yhteensä 10506 12363 22869 15 10052 koripallo.
Oppilaiden piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain
Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori-
Laji Yhteensä
naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl
Jalkapallo 1561 2586 4147 26 2407
Koripallo 913 914 1827 17 1504
Kr. room. Paini 0 32 32 1 32
Lentopallo 496 378 874 8 820
Maastohiihto 1684 1927 3611 27 4498
Pesäpallo 6286 10933 17219 52 2164
Power Mover Piirin oma 568 104 672 2 1000
kisa
Salibandy 1797 2764 4561 43 9328
Sulkapallo 120 116 236 2 600
Suunnistus 409 520 929 8 3361
Uinti 1303 1138 2441 10 6011
Voimistelu 87 4 91 1 99
Yleisurheilu 4055 4364 8419 29 19496
Futsal 260 340 600 4 0
Golf 7 20 27 1 27
Hesekisa 72 84 156 1 156
joukkuemaastojuksu 333 354 687 1 687 Piireissä oppilaat pitävät
mm. pesäpallosta, yleis-
kannustusjoukkuekisa 175 175 350 1 350 urheilusta, jalkapallosta ja
kaukalopallo 85 285 370 9 299 maastohiihdosta. Eri pii-
keilailu 17 15 32 1 61 reissä liikuntatoiminta kes-
kittyy erilaisiin tapahtumiin.
Luistelukisat 100 200 300 1 500 Piirejä ovat Etelä-Karjala,
Maastojuoksu 58 60 118 1 118 Helsinki, Kainuu, Kan-
Repepallo 100 100 200 1 400 ta-Häme, Keski-Suomi,
Kymenlaakso, Lappi,
Sukkulaviestikarnevaalit 80 80 160 1 160
Päijät-Häme, Pirkanmaa,
sukkulaviestit 700 700 1400 1 1400 Pohjanmaa, Pohjois-Kar-
Suurpujottelu 18 40 58 1 58 jala, Pohjois-Pohjanmaa,
Tennis 7 30 37 1 58 Satakunta, Savo, Tam-
pere, Turku, Uusimaa ja
Yhteensä 21291 28263 49554 251 55594 Varsinais-Suomi.

14. 14
2.3 Opettajien kunto- ja 2.3.4 Sähköinen kuntokortti
Kuntotehoviikot opettajille toteutettiin viikoilla 8–11 ja 40–43. Teho-
virkistysliikunta viikkoja tuki Koululiikuntaliiton Internet-sivulla oleva liikuntapäivä-
Opettajille ja opettajaksi opiskeleville jäjestettiin alueellista kou- kirja, jonka avulla jokainen pystyi seuraamaan liikuntatottumuksi-
lutusta sekä harraste- ja kilpailutapahtumia. Opettajille järjestetty aan. Käytäjä pystyi vertaamaan omia liikuntatottumuksiaan muiden
toiminta tähtäsi opettajien virkistämiseen, hyvinvointiin, stressin OAJ:n jäsenten liikuntaharrastuksiin. Sivuilta löytyi myös vinkkejä
purkamiseen, voimien lisäämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymi- oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteensä yli
seen. Koululiikuntaliiton tavoitteena oli kannustaa opettajia liikku- 1 000 opettajaa oli rekisteröitynyt Internet-kuntokortin käyttäjäk-
maan terveytensä kannalta riittävästi ja toimimaan liikunnallisena si. Tehoviikkojen aikana liikkuneiden kesken arvottiin liikunnallisia
esimerkkinä lapsille. palkintoja.
Valtakunnalliset harrasteliikuntatapahtumat innostivat opetta- Opettajien omakohtaisten liikuntatottumusten aktivoimisesta ja
jat vaeltamaan sekä kokeilemaan harrastelajeja Kesä- ja Talvipäi- muusta vastaavasta toiminnasta huolehdittiin yhteistyössä OAJ:n ja
villä. Power Mover -tanssikoulutuksissa opetettiin uudet askelku- piirien kanssa.
viot opettajille. Valtakunnallisiin harrastustapahtumiin osallistui
vuoden aikana 1 319 opettajaa. Piireissä 1 628 opettajaa osallistui
aktiivisesti paikallisiin opettajien harrastetoimintoihin. Monipuoli-
nen toiminta kuvaa hyvin opettajien mieltymyksiä – piirit tarjosivat
yhteensä kokeilumahdollisuutta n. 30 eri lajiin.
2.3.1 Talvipäivät
Opettajien Talvipäivät järjestettiin Ikaalisissa. Noin 350 opettajaa
osallistui Talvipäivien monipuoliseen liikuntatarjontaan. Ohjelmas-
sa oli hiihtoa, lentopalloa, kaukalopalloa, sekasählyä, keilausta,
pilkkiä sekä lukuisia harrastelajeja.
2.3.2 Sopulivaellus
Opettajille, heidän perheensä jäsenille ja opettajaksi opiskeleville
tarkoitettuja vaelluksia on järjestetty vuodesta 1991. Sopulivaellus
on 4-5 vuorokauden maastovaellus, joka järjestetään vuosittain
heinäkuun viimeisellä täydellä viikolla. Vuonna 2009 kohteena oli
Vätsärin erämaa ja Kirkenesin alue. Vaeltajat jaettiin kolmeen pää-
ryhmään: nautiskelijoihin, sisseihin ja seikkailijoihin. Seikkailijat
tutustuivat kiipeilyn saloihin Kirkenesin maastoissa ja muut ryhmät
vaelsivat Vätsärin erämaassa. Sopulivaellukselle osallistui yhteensä
81 henkilöä.
Kuvat: Terhi Käkelä
2.3.3 Kesäpäivät
Opettajien ja opettajaksi opiskelevien Kesäpäiviä vietettiin Kalajo-
ella 10.–12.6. Osallistujia Kesäpäivillä oli yhteensä 350 opettajaa ja
opettajaksi opiskelevaa eri puolelta Suomea. Harrastelajit sisälsivät
mm. erilaisia jumppia, liikuntaelämyksiä, frisbeegolfia, hiekkahiih-
toa sekä kaupunkisuunnistusta ja beachmölkkyä.
Harrastelajien lisäksi Kesäpäivillä kilpailtiin seuraavissa lajeissa:
beachvolley, tennis, suunnistus, petanque, golf, uinti, maastojuok-
su, yleisurheilu, keilaus, beachfutis, surffaus, saappaanheitto sekä
tikanheitto ja opekaraoke. Kesäpäivien yhteydessä pidettiin liiton
vuosikokous.

15. 15
Opettajien valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain
Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä
naisia miehiä
Kesäpäivät 64 32 96
Kuntokampanja 620 410 1030
Sopulivaellus 54 27 81 Opettajat liikkuivat monipuolisesti
Talvipäivät, harraste 80 32 112 Kesä- ja Talvipäivillä sekä merkitsivät
ahkerasti liikuntatottumuksiaan säh-
Yhteensä 818 501 1319 köiseen kuntokorttiin.
Opettajien piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain.
Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori-
Laji Yhteensä
naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl
Kaukalopallo -veteraanit 0 20 20 1 100
Kaukalopallo A-sarja 0 20 20 1 100
Kaukalopallo B-sarja 0 20 20 1 100
Kesäpäivät 54 38 92 7 530
Lentopallo 60 60 120 1 500
Piirin oma talvipäivä 6 4 10 0 0
Piirin oma vaellus 15 8 23 1 23
Salibandy 10 30 40 1 6
Curling 8 30 38 1 0
Elämysseikkailu 30 14 44 0 0
Golf 7 5 12 1 12
hiihtoputki 40 30 70 0 0
hohtogolf 20 16 36 0 0
Hohtokeilaus 8 3 11 1 11
hotjooga 40 0 40 0 0
Jousiammunta 12 4 16 1 16
Juoksukoulu 45 6 51 1 51
keppijumppa 18 2 20 0 0
Kiipeily 16 5 21 1 21
Kunnossa kaiken ikää risteily 25 9 34 1 34
Kuntokampanja 200 150 350 1 350
Kuntokilpailu 73 34 107 1 107
Kuntokuukausi - lokakuu 15 7 22 0 0
Opettajat pelasivat piireis-
Kuntokuukausi - maaliskuu 13 6 19 0 0 sä innokkaimmin len-
Laskettelu 33 7 40 1 40 topalloa, ja osallistuivat
kuntokampanjaan, kun-
Laskettelu (hiihtolomamatka Åreen) 2 6 8 1 8 tokilpailuun, Kesäpäiville,
Liikuntailtapäivä 16 8 24 2 0 hiihtoon ja juoksukouluun.
Piirejä ovat Etelä-Karjala,
Melonta 17 4 21 1 21 Helsinki, Kainuu, Kan-
Ope olympialaiset 16 17 33 1 33 ta-Häme, Keski-Suomi,
Kymenlaakso, Lappi,
Opekeila 20 20 40 2 40 Päijät-Häme, Pirkanmaa,
Pesäpallo 11 44 55 1 0 Pohjanmaa, Pohjois-Kar-
jala, Pohjois-Pohjanmaa,
Piirin golf-tapahtuma, golf-intro 17 17 34 1 0 Satakunta, Savo, Tam-
pere, Turku, Uusimaa ja
Piirin tapahtuma 24 7 31 2 62 Varsinais-Suomi.
pöytätennis 0 6 6 0 0

16. 16
Opettajien valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain
Kilpailu
Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja /
Laji Yhteensä suorituksia:
naisia miehiä turnauksia: lkm
kpl
Jalkapallo 0 65 65 0 0
Kaukalopallo -veteraanit 0 160 160 0 0
Kaukalopallo A-sarja 0 140 140 0 0
Kaukalopallo B-sarja 0 120 120 0 0
Lentopallo 15 32 47 0 0
Maraton 25 50 75 0 0
Ope-300 / Lady lentis 250 0 68 68 0 0
Salibandy 175 281 456 0 0
Sulkapallo 15 50 65 0 0
Kesäpäivät, kilpailulajit 129 92 221 0 0
Talvipäivät, kilpailulajit 20 50 70 0 0
Triathlon, Helsinki 14 16 30 1 40
Yhteensä 393 1124 1517 1 40
Opettajat kilpailivat eniten salibandyn parissa. Suosittuja kilpailulajeja olivat myös Kesäpäivillä järjes-
tetyt eri kilpailut ja kaukalopallon mestaruuskilpailut.
Opettajien piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain
Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori-
Laji Yhteensä
naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl
Jalkapallo 0 10 10 1 4
Kaukalopallo -veteraanit 0 100 100 1 400
Kaukalopallo A-sarja 0 100 100 1 400
Kaukalopallo B-sarja 0 50 50 1 100
Lentopallo 39 43 82 2 0
Maraton 10 15 25 1 25
Ope-300 / Lady lentis 250 0 10 10 1 10
Salibandy 65 213 278 6 344
Golf 8 18 26 1 0
Hiihto 3 8 11 2 11
keilailu 0 4 4 1 0
Maastojuoksu 1 4 5 1 5
Pesäpallo 11 14 25 1 2
Petankki 1 5 6 1 8
Piirin golf-mestaruus 2 10 12 1 12
Piirin opetapahtuma 10 40 50 3 50
Pöytätennis 1 4 5 1 0
Suunnistus 1 4 5 1 5
Tennis 1 6 7 1 0
Uinti 0 3 3 1 3
Yleisurheilu 1 7 8 1 23
Yhteensä 154 668 822 30 1402
Myös piireissä opettajia kiinnosti ottaa toisistaan mittaa salibandyn parissa. Kaukalopallon lisäksi hei-
tä kiehtoi, golf ja juoksu.
Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-
Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Tur-
ku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

17. 17
2.4 Opettajien kilpailutoiminta 3 Koulutustoiminta
Opettajien kilpailutoiminta oli monipuolista. Eräs suosituimmista Opettajien ja oppilaiden koulutus toteutettiin kohderyhmän tarpeet
tapahtumista oli salibandyn mestaruuskilpailut, jotka järjestettiin huomioiden. Koululiikuntaliitto koulutti opettajia niin valtakunnal-
Helsingissä. Mukana oli yli 450 opettajaa. Opettajien kilpailuihin lisesti kuin piireissä, opettajaa lähellä. Valtakunnallinen koulutus
voivat osallistua myös opettajaksi opiskelevat SOOLin jäsenet. keskittyi ajankohtaisiin asioihin, uusien lajin esittelyyn, sekä yh-
Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 1 517 opettajaa teisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Piirikoulutus sisäl-
(1 550 vuonna 2008), joista 74 % (76 % vuonna 2008) oli miehiä. si lajikoulutusta ja ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Kerhokoulutus
Mestaruustason palloilukilpailuihin osallistui suuri määrä joukkuei- järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla yhdessä Opetushallituksen
ta. Suosituimmat joukkuelajit olivat salibandy, Kesäpäivien kilpailut ja muiden järjestöjen kanssa.
ja kaukalopallo. Piireissä järjestettiin 32 opettajien kilpailutapah- Vuosittainen Power Mover -tanssikoulutus oli opettajien keskuu-
tumaa, joihin otti osaa 1 457 opettajaa. dessa suosittua. Koulutus tuki opettajaa työssään hyvien kouluttaji-
en ja valmiiden materiaalien avulla. Power Mover -tanssikoulutuk-
Opettajien valtakunnalliset mestaruuskilpailut siin osallistui yhteensä 122 opettajaa viidelle opetustunnille, joista
kolme oli Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajien, LIITO:n opintopäi-
n Marathon, Helsinki
villä Jyväskylässä, yksi Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä Educa
n Kaukalopallo (A, B ja veteraanit), Kempele, Seinäjoki,
Ikaalinen -messujen aikaan (24 osallistujaa) ja yksi Tiedekeskus Heurekassa
n Jalkapallo, Nastola, Pajulahti Vantaalla (28 osallistujaa).
n Salibandy (MA, MB, sekaC, sekaD, NA), Helsinki
n Lentopallo seka, Ikaalinen 3.1 Koululaiskoulutus
n Lentopallo - Ope 300, Ikaalinen
Koululiikuntaliitto käynnisti vuonna 2005 SPIN-projektin, jossa
n Sulkapallo, Lappeenranta yläkoululaisia koulutetaan liikuntavastaaviksi. Koulussaan SPIN-
n Pakkaspäivät, Ikaalinen oppilaat eli Spinit vastaavat oppituntien ulkopuolisesta liikun-
n Kesäpäivät, Kalajoki nasta yhdessä liikunnanopettajan kanssa. Oppilastoiminnassa
n Triathlon, Helsinki on aina tärkeää se, että nuoret itse aktivoituvat ja tekevät. Näin
heistä tulee myös tulevia kansalaistoimijoita omassa koulussaan
Perinteen mukaisesti piirit kilpailivat keskenään Erkin sauvas- ja asuinpiirissään. Aikuisten tuki ja esteiden raivaaminen SPIN-
ta. Erkin sauvan voitti Etelä-Pohjanmaan piiri, joka osoitti vuoden koulutuksissa oli tärkeää, mutta pääasiallisesti nuoria kannustettiin
aikana erityistä aktiivisuutta opettajakilpailuihin osallistumisessa. toimimaan oman näkökulmansa pohjalta.
Myös kilpailuissa menestyminen huomioitiin Erkin sauvan pisteitä
laskettaessa.
3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat
Nuorten koulutus liikuntavastaaviksi tuki vertaisryhmätoiminnan
kehittymistä. Vuoden 2009 aikana SPIN-koulutuksia järjestettiin eri
paikkakunnilla.
Yhteensä SPIN-koulutuksiin on osallistunut yli 450 koululais-
ta 47 eri koulusta. Näistä noin 280 koululaista opiskelee yläkou-
lussa, kun noin 170 on siirtynyt toisen asteen koulutuksen piiriin.
Vertaisryhmien käyttö aktivoi nuoria itsenäiseen toimintaan ja
loi positiivista kouluilmapiiriä. Projektin aikana nuoret aktivoivat
omatoimisesti koulujen välitunteja liikunnallisiksi. Lisäksi oppilaat
suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia liikuntapäiviä. Myös opettajat
kokivat järjestelmän toimivana. SPIN-toiminta vaatii jälkiseurantaa
ja motivointia, sekä yhteisiä kokoontumisia, jotka vaativat henkilös-
töllisiä ja taloudellisia resursseja jatkossakin.
Kuva: Emilia Moisio

18. 18
Spin-koulutuksen tavoitteet hallituksen kerhoseminaareissa. Kerhokoulutusta järjestettiin myös
Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle, Etelä-Suomen läänihallituksen
n Kohderyhmä on 7.-9. luokkien oppilaat. koululiikuntapäiville (Vantaa n. 75 osallistujaa) ja Varsinais-Suo-
n Lisätä oppituntien ulkopuolisen liikunnan määrää harraste- men Koululiikuntaliittopäiville (50 osallistujaa).
ja kilpailutoiminnassa.
n Tarjota mahdollisuus säännölliseen liikkumiseen
urheiluseurojen ulkopuolella oleville. 3.2.2 Koulutusyhteistyö
n Edesauttaa vapaaehtoisen kerhotoiminnan uudelleen
viriämistä. Koulutusyhteistyötä LIITO ry:n kanssa jatkettiin. Veso-koulutusta
n Lisätä lähikoulujen yhteistyötä liikunnan avulla. tarjottiin suoraan oppilaitoksille mm. Power Mover -koulutuksesta
n Saada Koululiikuntaliiton toiminnasta nuorten näköistä. ja elämysliikunnasta. Opettajille järjestettiin kolme Power Mover
-tanssin koulutustilaisuutta Minni Arposuon, Teemu Korjuslommin
n Helpottaa liikunnanopettajan työtä.
ja Eevi Tomperin toimiessa kouluttajina. Helsingissä 24.1. järjeste-
n Tarjota liikunnasta ja organisoinnista kiinnostuneille
oppilaille mahdollisuus toimia. tyssä tilaisuudessa osanottajia oli 24, Heurekassa 28 ja Jyväskyläs-
n Levittää tietoa Koululiikuntaliiton toiminnasta. sä LIITO:n päivillä osanottajia oli 70.
Kuntien nimeämät koululiikunnan yhdyshenkilöt koottiin Var-
n Ennaltaehkäistä syrjäytymistä.
sinais-Suomen piirissä alueittain yhteen yhteistyössä lääninhalli-
n Kannustaa kansalaisaktiivisuuteen.
tusten kouluosastojen kanssa. Seminaarien tavoitteena oli yhdys-
n Edistää tasa-arvoa nuorten keskuudessa.
henkilöverkoston säilyttäminen ja kehittäminen paikallistasolla,
Tarkoituksenmukaista on tasa-arvoisesti luoda toimintaedelly- ajankohtaisten asioiden informointi sekä koulutus. Koululiikuntase-
tyksiä myös niille nuorille ja lapsille, jotka eivät osallistu perintei- minaarit järjestettiin 29.–30.3. Turussa ja Liedossa alkaneella koulu-
seen urheiluseuratoimintaan. tuksella sekä risteilyllä Turku-Tukholma-Turku 12.–13.11. Osallistujia
seminaareissa oli yhteensä 70.
3.2 Opettajakoulutus 3.2.3 Piirien koulutustoiminta
Koululiikuntaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii 25 alu- Piirit järjestivät vuoden aikana erilaisia koulutustilaisuuksia, joiden
eellisessa piirissä, pääsääntöisesti Opettajien ammattiyhdistyksen, sisällön ja ajankohdan piirit määrittivät itsenäisesti (ks. piiritilas-
OAY, kautta. Opettaja- ja oppilasyhdyshenkilöitä on yhteensä 250, tot sivu 19). Koulutus oli erilaista lajikoulutusta sekä ohjaaja- ja
kuntien omia liikuntayhdyshenkilöitä kouluissa on 532 ja Koululii- toimitsijakoulutusta. Osanottajia piirien järjestämissä koulutusta-
kuntaliiton piirien- ja alueitten liikuntavastaavia on yhteensä 34. pahtumissa oli yhteensä 1 981 (1 475 vuonna 2005). Koulutukseen
Toimintaperiaatteena on huolehtia sekä alueellisen että sisäisen osallistui 373 koululaista (269) ja 1 500 opettajaa (1 712). Koulutus-
tasa-arvon toteutumisesta piiritasolla. Opettajien koulutusta järjes- tapahtumia oli oppilaille 15 ja opettajille 93. Piirit järjestivät mm.
tettiin valtakunnallisesti niin piirien liikuntavastaavien päivillä kuin 1-2 koulutustilaisuutta kuntien koululiikunnan yhdyshenkilöille yh-
paikallisesti piirien omasta toimesta. Oman piirin tarjonta motivoi dessä läänien sivistysosastojen kanssa. Koululiikunnan yhdyshen-
paikallisia toimijoita ja paikkakunnasta riippumatta oli usein suo- kilöiden koulutustilaisuuksien pääteemana olivat piirien toiminnan
sittua. suunnittelu ja ajankohtaiset asiat. Koululiikuntaliiton kehittämis-
Piirien liikuntavastaaville järjestettiin vuoden aikana kahdet päällikkö osallistui Varsinais-Suomen koulutusseminaariin 12.–13.11.
koulutuspäivät, ensimmäiset 28.–29.3. Vantaalla yhteistyössä Tie- Liedossa ja Tukholman risteilylle. Koululiikuntaliitto järjesti yhteis-
dekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa tutustuttiin uuteen Liiku ja työssä Kerhokeskuksen ja Terveys ry:n kanssa verkostotapaamisen
pelaa -näyttelyyn. Toiset koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä syyskuussa Helsingissä. Osallistujia oli 50.
Terveys ry:n ja Kerhokeskuksen kanssa Pasilassa 25.9, josta KLL:n
liikuntavastaavat jatkoivat omalla ohjelmalla risteilyllä 26.–27.9.
Tukholmassa oli ohjelmassa tutustuminen FastScoop-peliin. Koulu-
tuspäivien sisältöä on kehitetty jatkuvasti vastaamaan liikuntavas-
taavien ja piirien koulutustoiveita.
3.2.1 Liikuntakerhokoulutus
Koululiikuntaliitto järjesti yhdessä Opetushallituksen, Kerhokeskuk-
sen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa neljä koulutustilaisuutta
syksyllä. VESO-kelpoisia koulutuksia järjestettiin Helsingissä, Ou-
lussa, Tampereella ja Turussa. Näiden lisäksi oltiin mukana Opetus-

19. 19
Piireissä järjestetty koulutus koululaisille
Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä
4 Järjestötoiminta ja
Koulutukseen osallistujien lkm
naisia
90
miehiä
48 138
kansalaisaktivointi
Oppilastoimijoiden (vertaistoi- 49 77 126 Koululiikuntaliiton valtakunnallinen rooli näkyi ja kuului selvästi
mijat esim. SPIN) lkm yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto osallistui Koululiikun-
Pesäpallon tuomarikoulutus 8 7 15 nan työryhmiin ja vaikutti useissa yhteisseminaareissa tuoden
Yleisurheilutoimitsijakoulutus 19 16 35 koulun arjen tuntemusta ja viestiä eri tahoille. Koululiikunta
Yhteensä 166 148 314
nousi jälleen merkittäväksi teemaksi median ja järjestöjen kes-
kuudessa. Poliittisten päättäjien lisäksi niin urheilujärjestöt kuin
opettajajärjestöt näkivät koululaisten ja kouluissa tapahtuvan
liikunnan määrän nostamisen tärkeänä.
Piireissä järjestetty koulutus opettajille
Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä
KLL liikuntavastaavien lkm
naisia
8
miehiä
26 34
4.1 Viestintä
Koulutukseen osallistujien lkm 469 235 704 Vuonna 2008 uusittua Koululiikuntaliiton ilmettä hyödynnettiin
Kouluyhdyshenkilöiden lkm 212 274 486 liiton sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Uuden ilmeen muka-
Oppilastoimijoiden (vertaistoi- 44 17 61 naan tuoma yhtenäisyys ja selkeys saivat positiivista palautetta
mijat esim. SPIN) lkm
niin sisäisiltä kuin ulkoisilta toimijoilta ja yhteistyökumppaneil-
Golf 9 10 19
ta. Koululiikuntaliiton tunnettuus ja näkyvyys kasvoivat, mikä
Golfkurssi 35 20 55
näkyi myös lisääntyneinä yhteydenottoina ja yhteistyöprojek-
Hiihto 13 7 20
Hiihtokoulutus (1) 12 8 20 teina. Liikuntakerhovihkot, joita tuotettiin kolme erilaista, saivat
Hiihtokurssi 6 4 10 positiivisen vastaanoton ja kasvattivat Koululiikuntaliiton tunnet-
Laskettelukurssi 30 20 50 tuutta kouluissa. Vuonna 2008 uudistettu Power Mover -ilme
Liikuntakoulutus 34 14 48 ja tunnus toivat näkyvyyttä Power Mover -liikunta- ja tanssita-
Pesäpallo 14 8 22 pahtumalle. Viestinnän kannalta tärkeimpiä projekteja olivat lii-
Piirin liikuntavastaavia 3 7 10 kuntakerhovihkojen ja Tanssiva kerholainen -dvd:n tuottaminen
Piirin liikuntavastaavien 2 3 5 sekä uusien Internet-sivujen ja koulutliikkuu.fi/suomi -ilmoittau-
tapaamiset tumisjärjestelmän projektin aloittaminen.
Tanssi 17 2 19
Yleisurheilu 9 4 13 4.1.1 Sisäinen viestintä
YU-koulutus (2) 10 15 25
Säännöllisen sisäisen viestinnän ensisijainen tavoite oli pitää
Yhteensä 927 674 1601
piirien liikuntavastaavat, hallitus ja henkilökunta tietoisina Kou-
luliikuntaliiton toiminnasta ja tapahtumista. Sisäisellä viestinnäl-
Piirit järjestävät koululaisille toimitsija- ja tuomarikoulutusta eri la- lä pyrittiin myös sitouttamaan toimintaan. Viestinnän välineitä
jeissa. Myös SPIN-välituntiliikuttajia koulutettiin myös viime vuon-
na lisää. (Ks. ylempi taulukko.) olivat sähköpostiviestit, jäsen- ja tiedotuslehti Koululiikunta sekä
Opettajille järjestetty koulutus piireissä keskittyi eri lajeihin tutustu- liiton Internet-sivut. Tietoa ajankohtaisista asioista jaettiin myös
miseen. Suosittuja lajeja olivat mm. laskettelu, golf ja yleisurheilu. liikuntavastaavien koulutuspäivillä. Koululais- ja opettajatapah-
tumien käytännönjärjestelyistä vastaavien seurojen ja paikallis-
yhdistysten yhteyshenkilöitä neuvottiin ja opastettiin tapahtu-
majärjestelyissä. Myös muut yhteistyökumppanit ja alihankkijat
pidettiin tietoisina Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista.
4.1.2 Ulkoinen viestintä
OAJ:n paikallisyhdistysten yhdyshenkilöille välitettiin säännöl-
lisesti tietoa Koululiikuntaliiton tapahtumista ja koululiikuntaan
liittyvistä asioista. Myös kuntien ja kaupunkien yhdyshenkilöihin
oltiin aktiivisesti yhteydessä. Yhteydenpito lajiliittoihin, seuroi-
hin ja muihin järjestöihin edisti Koululiikuntaliiton tapahtumien
näkyvyyttä. Opettajien tapahtumista kerrottiin myös Opettaja-
lehden välityksellä sekä OAJ:n Internet-sivuilla. Muita ulkoisen