Ministeri Vapaavuoren tiedotustilaisuuden esitysaineisto, hallituksen esitys sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi.

1. HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita
koskevan lainsäädännön
muuttamisesta
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
20.3.2013

2. HE:n sisältämät lait
1. Sähkömarkkinalaki (uusi)
2. Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta
3. Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (uusi)
4. Laki Energiamarkkinavirastosta (uusi)
5. Laki kilpailulain 39 §:n muuttamisesta
6. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta
7. Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun
2§:n muuttamisesta
8. Laki markkinaoikeuslain 1 ja 5 §:n muuttamisesta

3. HE:n keskeiset asiakokonaisuudet
1. EU:n III energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpano (sis.
vuoden 2009 sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit)
2. Sähköverkkojen toimitusvarmuuden ja varautumisen
parantaminen
3. Sähkömarkkinalain uudistaminen
4. Biokaasun verkkoon pääsy maakaasuverkoissa

4. Sähkökatko-ongelman tausta
• Suomen sähköverkkojen toimitusvarmuustaso on kansainvälisesti
vertaillen hyvällä tasolla; kantaverkossa huippuluokkaa
• Toimitusvarmuus on erittäin hyvä kaupunkialueiden jakeluverkoissa
kaikissa olosuhteissa ja normaalioloissa muissakin jakeluverkoissa
• Sähkönjakelun akilleenkantapää on metsäisten haja-asutusalueiden
ilmajohtoverkko
• Keskijännitejohdot rakennettu 1940-1970-luvuilla maaseudun
sähköistämiskaudella suorinta reittiä metsien poikki
• Maakaapelointiaste keskijänniteverkossa 12 % ja
pienjänniteverkossa 38 % (koko maa)
• Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja yli 100.000 km ja
pienjännitejohtoja yli 190.000 km (koko maa)
• Kaapeloimattomat johdot alttiita tuulen kaatamien puiden ja
lumikuormien aiheuttamille vaurioille
• 2000-luvulla laajoja häiriöitä lähes vuosittain, ei satunnainen ongelma

5. Sähkönjakelun keskeytysajan kehitys
sähkömarkkinalain aikana
5

6. Sähkön jakeluverkonhaltijoiden investointiaktiivisuus
2005 - 2011
(EMV valvontamenetelmien mukaisesti laskettuna ja inflaatiokorjattuna)
600
532 551
550 519
496 491
500 460
450 410
406 379 380 390 398
400 365 372
Miljoonaa euroa
350
300
236
250 220 201 184
200
128
150 119
90
100
50
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kokonaisinvestoinnit JHA-tasapoisto Korvausinvestoinnit

7. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen I
• Esityksen pääkohteena maaseututaajamien ja haja-asutusalueen ilmajohtoverkon
myrsky- ja lumikuormaongelmien ehkäiseminen ja torjunta
• Tavoite sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason olennainen nostaminen
nykytasoon verrattuna erityisesti laajoissa häiriöissä
• Toimitusvarmuustason nosto lisää kustannuksia, mutta ilman lakiin perustuvia
vaatimuksia laajat alueet maasta jäävät vanhentuneen verkkorakenteen varaan
• Jakeluverkoille tavoitteet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi 15 vuodessa
portaittain
• Jakeluverkoille toimitusvarmuusvaatimukset erikseen taajamille, haja-
asutusalueelle ja saaristoon

8. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen II
• Esityksen mukaan jakeluverkko suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että
jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta
• asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä
• kattaa 75 % väestöstä
• muulla alueella asiakkaalle yli 36 tuntia kestävää keskeytystä
• Vaikeat alueet: jakeluverkonhaltija voisi poiketa em. tasosta saaristossa, johon ei siltaa
tai maantielauttaa
• Jakeluverkonhaltijan olisi täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain
voimaantulosta eli viimeistään 31.12.2028 mennessä
• Vaatimusten täytäntöönpano portaittain:
• 31.12.2019 mennessä vähintään 50 prosentilla asiakkaista
• 31.12.2023 mennessä vähintään 75 prosentilla asiakkaista
• Välitavoitteisiin ei lasketa vapaa-ajan asuntoja, lopputilanteessa ovat mukana

9. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen III
• Kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta puuvarmojen
johtokatujen vaatimus lakiin
• Ei tarkoita kaapelointipakkoa. Vaadittavan toimitusvarmuustason
edellyttämät tekniset ratkaisut verkonhaltijoiden päätettävissä.
Verkonhaltijat voivat käyttää kustannustehokkaimpia teknisiä ratkaisuja
vaatimusten täyttämiseksi.
• Edellyttää käytännössä jakeluverkkojen maakaapelointiasteen olennaista
nostamista nykyiseen verrattuna muiden toimenpiteiden ohella.
• Muita toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia:
• Vakiokorvausten parantaminen: uudet portaat 8 pv -> 150 % ja 12 pv
-> 200 % vuotuisesta verkkomaksusta
• Suurhäiriöiden varalle verkonhaltijoille varautumisvelvoite, velvoite
yhteistyöhön keskenään ja viranomaisten kanssa sekä velvollisuus
tiedottaa sähkökatkojen kestosta asiakkaille

10. Toimitusvarmuustavoitteen
kustannusvaikutus
• Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason parantaminen edellyttää mittavia
investointeja jakeluverkkoihin. Tavoitteen saavuttaminen tulee tämän
vuoksi nostamaan sähkön siirtomaksuja jakeluverkoissa.
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan haja-
asutusalueen 36 tunnin maksimikeskeytysaikavaatimusten vaikutus
sähkön kokonaishintaan ja investointeihin on yhteensä 3 500 M€ 15
vuoden kuluessa.
• Kustannusvaikutus kuluttajille keskimäärin 1,2 snt/kWh 15 vuoden
kuluttua (kuluttajan kokonaishinta 1.1.2013 15,5 snt/kWh)
• + 8-10 % sähkön kokonaishintaan
• + 16-22 % sähkön siirtohintaan
• Kustannusvaikutukset erilaisia eri jakeluverkkojen asiakkaille.

11. Sähkönjakelun keskeytyksistä asiakkaille laskennallisesti
aiheutunut haitta 2005 - 2011
(EMV valvontamenetelmien mukaisesti laskettuna ja inflaatiokorjattuna)
450 417
400
350
Miljoonaa euroa
300
250
194
200
150 127 128 117
114
85
100
50
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

12. Sähkön jakeluverkonhaltijoiden asiakkailleen maksamat
vakiokorvaukset 2005 - 2011
50 46.8
45
40
35
Miljoonaa euroa
30
25
20
15
9.6
10
5 2.6 2.8 1.4
0.4 0.8
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

13. Sähkökatkojen vaihtoehtoiskustannukset
• Asiakkaiden sähkökatkoista kärsimä haitta keskimäärin 190 M€/v
• Asiakkaille maksetut vakiokorvaukset keskimäärin 10 M€/v
• Myrskyjen sähköverkoille aiheuttamien vaurioiden
korjauskustannukset 2010 yhteensä 22 M€ ja 2011 yhteensä 31 M€
• Toteutuneiden keskimääräisten vuotuisten vaihtoehtoiskustannusten
perusteella arvioituna sähkönjakelun keskeytysten aiheuttamien
haittojen ja kustannusten arvo voisi olla sähkönkäyttäjille noin
3 000 M€ toimitusvarmuuden tason nostamiselle varatun 15 vuoden
siirtymäkauden aikana, jos sähkönjakelun toimitusvarmuuden taso
pysyisi nykyisellään.

14. Sähkö- ja maakaasulaskut
• Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutuksessa edellytetään
kuluttajille olevan tarjolla maksutapavaihtoehtoja ainakin
a) laskutusjakson mukaisen kulutuksen mukainen maksutapa
b) tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapa
• Tavoitteena lisätä kuluttajien valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja
tuoda vaihtoehto sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön
ottamalle, pelkästään lukemalaskutukseen perustuvalle maksukäytännölle
• Syynä erityisesti sähkölämmittäjien sähkölaskujen isot kuukausivaihtelut
• Ei edellytä mittarinvaihtoa
• Halutessaan asiakas voisi:
a) sopia laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuvasta
maksutavasta;
b) ostaa halutessaan sähköä pörssihintaan sidotulla tai muulla
muuttuvahintaisella tuotteella
• Maakaasuasiakkaalle lisäksi oikeus omien kulutustietojen saamiseen
sähköasiakkaiden tapaan

15. Sähkölämmittäjän arvioitu kuukausilaskutus
Kulutus 18 000 kWh/a
350 3,000
300
2,500
Sähkön kulutus kWh/kk
Kuukausilaskutus, €/kk
250
2,000
200
Tasaerälaskutus 186 €/kk
1,500
150
1,000
100
500
50
0 0

16. Kantaverkkoa koskevat ehdotukset
• Kantaverkon omistuksen eriyttäminen
• Omistusjärjestelyt toteutettu, säännösmuutokset tässä yhteydessä
• Laki sisältää vain tiukimman mallin: tosiasiallinen omistuksen eriyttäminen
• Fingridin osakeomistukseen tulee lupakontrolli luovutustilanteiden
varalle, jotta osakkeita ei myydä taholle, joka ei täytä
eriyttämisvaatimuksia
• Direktiivi edellyttää kantaverkon määrittelyä
• Tavoitteena, että omistuksen eriyttäminen koskee vain Fingridiä
• Objektiivinen määritelmä vaikea laatia: a) osa nykyisistä johdoista jää
määritelmän ulkopuolelle, b) 220-400 kilovoltin säteittäisten johtojen
linjauksella iso kustannustenjakovaikutus
• Ehdotuksessa valittu laajempi määrittely, jossa 220-400 kilovoltin
säteittäiset johdot mukana
• Kantaverkonhaltijan vastuualueeksi koko maa pl. Ahvenanmaan maakunta
• Kantaverkon kehittämistavoitteeksi Suomen säilyminen yhtenä sähkökaupan
hinta-alueena

17. Hallituksen esityksen aikataulu
• HE esillä valtioneuvostossa 20.3.2013
• Käsittely eduskunnassa kevätistuntokauden kuluessa
• Lait voimaan kesällä 2013
• Lakien kiireellisen voimaan saattamisen syynä on komission päätös
21.11.2012 nostaa Suomea vastaan rikkomuskanne, koska Suomi
ei ole täytäntöönpannut vuoden 2009 sähkö- ja
maakaasumarkkinadirektiivejä
• Komissio vaatii yhteensä 60.000 €/vrk uhkasakkoa
• Kanteet nostettu 11.3.2013 ja 18.3.2013
• Nopealla aikataululla vältetään sakot

18. Kiitos mielenkiinnostanne!
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Pete Pokkinen, puh. 040 756 7180
hallitusneuvos Arto Rajala, puh. 029 506 4828