Energiamarkkinapaketti, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan Vapaavuori
1. HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita
koskevan lainsäädännön
muuttamisesta
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
20.3.2013
2. HE:n sisältämät lait
1. Sähkömarkkinalaki (uusi)
2. Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta
3. Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (uusi)
4. Laki Energiamarkkinavirastosta (uusi)
5. Laki kilpailulain 39 §:n muuttamisesta
6. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n muuttamisesta
7. Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun
2§:n muuttamisesta
8. Laki markkinaoikeuslain 1 ja 5 §:n muuttamisesta
3. HE:n keskeiset asiakokonaisuudet
1. EU:n III energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpano (sis.
vuoden 2009 sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit)
2. Sähköverkkojen toimitusvarmuuden ja varautumisen
parantaminen
3. Sähkömarkkinalain uudistaminen
4. Biokaasun verkkoon pääsy maakaasuverkoissa
4. Sähkökatko-ongelman tausta
• Suomen sähköverkkojen toimitusvarmuustaso on kansainvälisesti
vertaillen hyvällä tasolla; kantaverkossa huippuluokkaa
• Toimitusvarmuus on erittäin hyvä kaupunkialueiden jakeluverkoissa
kaikissa olosuhteissa ja normaalioloissa muissakin jakeluverkoissa
• Sähkönjakelun akilleenkantapää on metsäisten haja-asutusalueiden
ilmajohtoverkko
• Keskijännitejohdot rakennettu 1940-1970-luvuilla maaseudun
sähköistämiskaudella suorinta reittiä metsien poikki
• Maakaapelointiaste keskijänniteverkossa 12 % ja
pienjänniteverkossa 38 % (koko maa)
• Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja yli 100.000 km ja
pienjännitejohtoja yli 190.000 km (koko maa)
• Kaapeloimattomat johdot alttiita tuulen kaatamien puiden ja
lumikuormien aiheuttamille vaurioille
• 2000-luvulla laajoja häiriöitä lähes vuosittain, ei satunnainen ongelma
7. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen I
• Esityksen pääkohteena maaseututaajamien ja haja-asutusalueen ilmajohtoverkon
myrsky- ja lumikuormaongelmien ehkäiseminen ja torjunta
• Tavoite sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason olennainen nostaminen
nykytasoon verrattuna erityisesti laajoissa häiriöissä
• Toimitusvarmuustason nosto lisää kustannuksia, mutta ilman lakiin perustuvia
vaatimuksia laajat alueet maasta jäävät vanhentuneen verkkorakenteen varaan
• Jakeluverkoille tavoitteet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi 15 vuodessa
portaittain
• Jakeluverkoille toimitusvarmuusvaatimukset erikseen taajamille, haja-
asutusalueelle ja saaristoon
8. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen II
• Esityksen mukaan jakeluverkko suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että
jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta
• asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä
• kattaa 75 % väestöstä
• muulla alueella asiakkaalle yli 36 tuntia kestävää keskeytystä
• Vaikeat alueet: jakeluverkonhaltija voisi poiketa em. tasosta saaristossa, johon ei siltaa
tai maantielauttaa
• Jakeluverkonhaltijan olisi täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain
voimaantulosta eli viimeistään 31.12.2028 mennessä
• Vaatimusten täytäntöönpano portaittain:
• 31.12.2019 mennessä vähintään 50 prosentilla asiakkaista
• 31.12.2023 mennessä vähintään 75 prosentilla asiakkaista
• Välitavoitteisiin ei lasketa vapaa-ajan asuntoja, lopputilanteessa ovat mukana
9. Sähkönjakelun toimitusvarmuustason
nostaminen III
• Kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta puuvarmojen
johtokatujen vaatimus lakiin
• Ei tarkoita kaapelointipakkoa. Vaadittavan toimitusvarmuustason
edellyttämät tekniset ratkaisut verkonhaltijoiden päätettävissä.
Verkonhaltijat voivat käyttää kustannustehokkaimpia teknisiä ratkaisuja
vaatimusten täyttämiseksi.
• Edellyttää käytännössä jakeluverkkojen maakaapelointiasteen olennaista
nostamista nykyiseen verrattuna muiden toimenpiteiden ohella.
• Muita toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia:
• Vakiokorvausten parantaminen: uudet portaat 8 pv -> 150 % ja 12 pv
-> 200 % vuotuisesta verkkomaksusta
• Suurhäiriöiden varalle verkonhaltijoille varautumisvelvoite, velvoite
yhteistyöhön keskenään ja viranomaisten kanssa sekä velvollisuus
tiedottaa sähkökatkojen kestosta asiakkaille
10. Toimitusvarmuustavoitteen
kustannusvaikutus
• Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason parantaminen edellyttää mittavia
investointeja jakeluverkkoihin. Tavoitteen saavuttaminen tulee tämän
vuoksi nostamaan sähkön siirtomaksuja jakeluverkoissa.
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan haja-
asutusalueen 36 tunnin maksimikeskeytysaikavaatimusten vaikutus
sähkön kokonaishintaan ja investointeihin on yhteensä 3 500 M€ 15
vuoden kuluessa.
• Kustannusvaikutus kuluttajille keskimäärin 1,2 snt/kWh 15 vuoden
kuluttua (kuluttajan kokonaishinta 1.1.2013 15,5 snt/kWh)
• + 8-10 % sähkön kokonaishintaan
• + 16-22 % sähkön siirtohintaan
• Kustannusvaikutukset erilaisia eri jakeluverkkojen asiakkaille.
13. Sähkökatkojen vaihtoehtoiskustannukset
• Asiakkaiden sähkökatkoista kärsimä haitta keskimäärin 190 M€/v
• Asiakkaille maksetut vakiokorvaukset keskimäärin 10 M€/v
• Myrskyjen sähköverkoille aiheuttamien vaurioiden
korjauskustannukset 2010 yhteensä 22 M€ ja 2011 yhteensä 31 M€
• Toteutuneiden keskimääräisten vuotuisten vaihtoehtoiskustannusten
perusteella arvioituna sähkönjakelun keskeytysten aiheuttamien
haittojen ja kustannusten arvo voisi olla sähkönkäyttäjille noin
3 000 M€ toimitusvarmuuden tason nostamiselle varatun 15 vuoden
siirtymäkauden aikana, jos sähkönjakelun toimitusvarmuuden taso
pysyisi nykyisellään.
14. Sähkö- ja maakaasulaskut
• Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutuksessa edellytetään
kuluttajille olevan tarjolla maksutapavaihtoehtoja ainakin
a) laskutusjakson mukaisen kulutuksen mukainen maksutapa
b) tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapa
• Tavoitteena lisätä kuluttajien valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja
tuoda vaihtoehto sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön
ottamalle, pelkästään lukemalaskutukseen perustuvalle maksukäytännölle
• Syynä erityisesti sähkölämmittäjien sähkölaskujen isot kuukausivaihtelut
• Ei edellytä mittarinvaihtoa
• Halutessaan asiakas voisi:
a) sopia laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuvasta
maksutavasta;
b) ostaa halutessaan sähköä pörssihintaan sidotulla tai muulla
muuttuvahintaisella tuotteella
• Maakaasuasiakkaalle lisäksi oikeus omien kulutustietojen saamiseen
sähköasiakkaiden tapaan
16. Kantaverkkoa koskevat ehdotukset
• Kantaverkon omistuksen eriyttäminen
• Omistusjärjestelyt toteutettu, säännösmuutokset tässä yhteydessä
• Laki sisältää vain tiukimman mallin: tosiasiallinen omistuksen eriyttäminen
• Fingridin osakeomistukseen tulee lupakontrolli luovutustilanteiden
varalle, jotta osakkeita ei myydä taholle, joka ei täytä
eriyttämisvaatimuksia
• Direktiivi edellyttää kantaverkon määrittelyä
• Tavoitteena, että omistuksen eriyttäminen koskee vain Fingridiä
• Objektiivinen määritelmä vaikea laatia: a) osa nykyisistä johdoista jää
määritelmän ulkopuolelle, b) 220-400 kilovoltin säteittäisten johtojen
linjauksella iso kustannustenjakovaikutus
• Ehdotuksessa valittu laajempi määrittely, jossa 220-400 kilovoltin
säteittäiset johdot mukana
• Kantaverkonhaltijan vastuualueeksi koko maa pl. Ahvenanmaan maakunta
• Kantaverkon kehittämistavoitteeksi Suomen säilyminen yhtenä sähkökaupan
hinta-alueena
17. Hallituksen esityksen aikataulu
• HE esillä valtioneuvostossa 20.3.2013
• Käsittely eduskunnassa kevätistuntokauden kuluessa
• Lait voimaan kesällä 2013
• Lakien kiireellisen voimaan saattamisen syynä on komission päätös
21.11.2012 nostaa Suomea vastaan rikkomuskanne, koska Suomi
ei ole täytäntöönpannut vuoden 2009 sähkö- ja
maakaasumarkkinadirektiivejä
• Komissio vaatii yhteensä 60.000 €/vrk uhkasakkoa
• Kanteet nostettu 11.3.2013 ja 18.3.2013
• Nopealla aikataululla vältetään sakot