Contenu connexe
Similaire à Kuntarakennelain vaikutukset Satakunnassa
Similaire à Kuntarakennelain vaikutukset Satakunnassa (20)
Kuntarakennelain vaikutukset Satakunnassa
- 4. ”Kunta muodostuu
työssäkäyntialueesta tai
muusta toiminnallisesta
kokonaisuudesta…Kunnat
saavat valita, täyttävätkö ne
väestöpohjan kuntaliitoksen
kautta vai perustumalla
yhteistoiminta-alueen ”
© Timo Aro 2012
- 5. ”Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä…”
”Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa
uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset
vanhenevat, talous on synkkä, tämä sanoma on aina sama.
Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään ”Uusi Tanska”
nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja
maakuntaverosta…Tanskan malli on houkuttelevan
yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia,
mutta se onnistuttiin myymään”
- Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -
© Timo Aro 2012
- 8. hallitusohjelman linjaukset vahvoista peruskunnista
• Tavoitteena elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa
laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asiakaslähtöisesti koko
maassa
• Vahva peruskunta
– muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista
– riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista
pl. erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut
– Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja
kehittämistyöhön
– Vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden
hajautumiskehitykseen
© Timo Aro 2012
- 10. kuntarakenneuudistuksen tavoitteet
• Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset
palvelut koko maassa
• Vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa
ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia
• Luoda edellytykset kuntien taloutta
vahvistavalle kehittämistoiminnalle
• Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista
demokratiaa
• Vastata hallitusohjelmassa asetettuihin
vahvojen peruskuntien tavoitteisiin
© Timo Aro 2012
- 11. ”…Päätöksenteossa tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa muun muassa sille,
miten kuntajaon muutos vaikuttaisi alueen kokonaisetuun. Uusien kuntien tulee
täyttää kuntajaon kehittämisen tavoitteet siten, että kuntien yhdistymisen
edellytyksiä katsotaan koko alueen näkökulmasta…”
- Kuntarakennelaki 4 § -
© Timo Aro 2012
- 12. Valtionosuusjärjestelmän
Kuntien tehtävien arviointi:
uudistaminen: - Määritetään kuntien tehtävät ja
- Selkeämpi ja yksinkertaisempi laki niihin liittyvät uudistustarpeet
1.1.2015 alkaen osana kuntaraken- - Kuntien tehtävien ja velvoitteiden
neuudistusta vähentäminen
- Nyt noin 50 määräytymis- - Uusien kuntien velvoitteet ja
perustetta jatkossa vähemmän vapaudet Sote
- Arno Miettinen selvitysmies palvelurakenneuudistus:
- Palvelurakenteen uudistaminen
osana kuntarakenneuudistusta
- Rahoitus- ja järjestämisvastuu
pääsääntöisesti vahvoilla
peruskunnilla
Kuntalain kokonaisuudistus: Kuntarakennelaki: - ERVA-alueet, vahvat peruskunnat ja
- Kunnan hallintoa ja päätöksen- - Uudistuksen keskiössä muut sotealueet
tekomenettelyä koskeva yleislaki - Sisältää uudistuksen kriteerit
- Tavoitteena vähentää erityis- - Kolme pääkriteeriä: jos yksikin
lainsäädännön tarvetta toteutuu selvitysalue
- Työvaliokunta ja neljä jaostoa - Selvitysalueiden oltava alueellisesti
(johtaminen, demokratia, talous ja eheitä toiminnallisia kokonai-
markkinat) suuksia
kuntarakenneuudistus on vain yksi osa laajaa kuntien
uudistamiseen liittyvää kokonaisuutta
© Timo Aro 2012
- 13. Satakunta:
Porin alueen Uusi Kunta
muodostuisi kahdeksasta
nykyisestä kunnasta.
Asukasluku 120 749
asukasta.
Rauman alueen Uusi Kunta
muodostuisi kolmesta
kunnasta. Asukasluku 47.874
asukasta
Kankaanpään alueen Uusi
Kunta muodostuisi viidestä
kunnasta. Asukasluku 20.691
Euran, Säkylän ja Köyliön
Uusi Kunta 20.034 asukasta
Huittisten, Kokemäen ja
Punkalaitumen Uusi Kunta
21.931 asukasta
© Timo Aro 2012
- 14. VM:n Hallituksen
yhteenveto iltakoulun
kuntien linjaukset ja
lausunnoista tiedonanto (5.-
(22.5.2012) 6.6.2012)
Kuntarakenne-
lain sisältö ja
lausuntokierros
Sosiaali- ja Kuntarakenteen (15.11.2012)
terveyden- uudistamista
huollon palvelu- ohjaavat
ryhmän väli- kriteerit
raportti (27.6.2012)
(31.5.2012)
mitä on tähän mennessä tapahtunut
kuntauudistuksessa?
© Timo Aro 2012
- 17. aikataulu tästä eteenpäin
Kuntarakennelakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle viikolla 47 ja
lausuntoaika päättyy 7.3.2013
Hallituksen esitys kuntarakennelaista siten, että tulee voimaan
1.5.2013 (todennäköisesti viivästyy jonkin verran)
Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset
yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä. Mikäli kunta ei ole tehnyt
esitystä siihen mennessä, valtionvarainministeriö määrää
tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen
Kuntien on kuitenkin ilmoitettava valtionvarainministeriölle
30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se
selvittää kuntien yhdistymistä
Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa
Nykyinen kuntajakolaki muutetaan paremmin sisältöä kuvaavaksi
kuntarakennelaiksi, johon lisätään säädökset uudistuksen
tavoitteista, selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja
poikkeamisesta
© Timo Aro 2012
- 18. selvitysalueet ja selvitysvelvoitteet
• Kunnilla on selvitysvelvollisuus, jos täyttävät yhdenkin kolmesta
selvitysperusteesta
– Väestöpohja ja palvelurakenne
– Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne
– Kuntien taloudellinen asema (kuntatalous)
• Kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään
selvitysperuste täyty, jos se rikkoo alueen toiminnallisen kokonaisuuden
syntymisen
• Selvityksen tavoitteena saada aikaa esitys kuntien yhdistymisestä ja
siihen liittyvä yhdistyssopimus
• Selvityksen tulee sisältää vähintään:
– Suunnitelma palveluiden ja hallinnon järjestämisestä sekä palvelujen
tuottamisesta selvitysalueella
– Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan
– Selvitys taloudellisesta tilanteesta
– Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä
lähidemokratian toteutumisesta
– Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista
– Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta
© Timo Aro 2012
- 20. ELINVOIMA
-kriteerit (3)
PALVELU- JA KUNTATALOUS
VÄESTÖPOHJA -kriteerit (6)
-kriteerit (2)
selvitysperusteen toteutumiseen liittyvät kriteerit
© Timo Aro 2012
- 22. 1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen
Satakunnan kunnissa
© Timo Aro 2012
- 23. Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään 20 000 asukasta
Pori 83133
Rauma 39 820
Ulvila 13554
Eura 12 424
Kankaanpää 12 078 Pori ja Rauma Joka toisessa
Huittinen 10 638 ovat ainoat kunnnassa (173)
Kokemäki 7 922 kunnat, jotka alle 6000 asukasta.
Harjavalta 7504 täyttävät Nakkila Suomen
väestöpohja- mediaanikunta
Eurajoki 5 844
kriteerin (5780 asukasta).
Nakkila 5780
Säkylä 4 673
Luvia 3353
Merikarvia 3304
Köyliö 2 804
Vain 56 kunnassa
Karvia 2 599 (16 %) kaikista
Pomarkku 2415 kunnissa väkiluku
Jämijärvi 2 003 ylittää 20 000
Lavia 1 945 asukkaan rajan.
Honkajoki 1 848
Siikainen 1661
Kiikoinen 1 265
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000
© Timo Aro 2012
- 24. Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta
Pori 823
Rauma 403
Ulvila 143
Eura 123
Kanka… 112 10 kunnassa Joka kolmannessa
Huittin… 98 syntyvän kunnassa (136)
Eurajoki 69 syntyi alle 50 lasta
ikäluokan koko
Kokem… 68 vuodessa ja joka
vähintään 50
Harjav… 65
lasta neljännessä alle
Nakkila 53 30 lasta koko
Satakunnassa
Säkylä 45 maassa (2008-
(2008-2010)
Luvia 35 2010)
Merik… 24
Köyliö 23
Pomar… 22
Karvia 20
Honka… 20
Jämijä… 15
Lavia 13
Kiikoin… 12
Siikain… 10
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900
© Timo Aro 2012
- 26. Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %
Harjavalta 130,4
Säkylä 119,3
Honkajoki 112,7
Joka viides kunta
Kankaanpää 109,7
ylittää 100 %:in
Pori 107,4 rajan koko maassa.
Eurajoki 104,3 Harjavallan
Eura 104,3 työpaikkaomavarai-
Rauma 102,1 suusaste (%)
Huittinen 98,4 3:nneksi korkein
Karvia 92,3 koko maassa
Siikainen 88,7
Merikarvia 85,9
Kokemäki 85,9
Jämijärvi 82,5 Kunnan
Lavia 78,1 työpaikkaomavarais
Kiikoinen 77,1 uus jää alle 80 %:in
Nakkila 76,3 raja-arvon 114
Ulvila 66,7 kunnassa
Pomarkku 64,9
Köyliö 57,6
Luvia 52,4
0 40 80 120 160
© Timo Aro 2012
- 27. Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 %
Ulvila 49,1
Luvia 42,2
Eurajoki 42,2
Köyliö 40
Pomarkku 28,1
Nakkila 26,5
Jämijärvi 24,5 Kunta kuuluu sa-
Kiikoinen 18,2 maan työssäkäynti-
Merikarvia 15,6 alueeseen, jos pen-
Säkylä 15,1 delöinti keskus-
Honkajoki 12,2 kuntaan ylittää 10
Harjavalta 11,8 %:in rajan
Lavia 11,8
Siikainen 11,5
Pori 0 Jos pendelöinti
Rauma 0 keskuskuntaan
Kokemäki 0 ylittää 40 %:in ra-
Karvia 0 jan, käytännössä sa-
Kankaanpää maa toiminnallista
0
aluetta: neljä kun-
Huittinen 0
taa Satakunnassa
Eura 0
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
© Timo Aro 2012
- 28. Satakunta/pendelöinti yli 10 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Karvia
(77,5%)
Porin työssäkäyntialue:
Pori (83 032), Merikarvia Honkajoki
(75,2%)
(3347), Siikainen (1654), Merikarvia
11,2%
(69,8%)
Pomarkku (2460), Ulvila Siikainen
(64,5%)
(13 606), Harjavalta Kankaanpää Jämijärvi
15,8% 12,3% (57,4%)
(7540), Nakkila (5788), (80,8%)
24,4%
Luvia (3322) yht. 120 749 Pomarkku 14,0%
as. (+ Kokemäki 7987 as) (46,2%)
Eura (12 507), Köyliö (2824),
27,1%
11,9%
Pori Lavia
Säkylä (4703) yht. 20 034 as.
(84,8%) (52,2%) Eura, Köyliö ja Säkylä eivät
Kankaanpään 48,5% 12,2% muodosta Tilastokeskuksen
työssäkäyntialue: Ulvila
(35,9%) Kiikoinen Sastamala
luokituksen mukaista
41,3% (47,1%)
Kankaanpää (12 135), 21,4% työssäkäyntialuetta.
Luvia Nakkila Kokemäki
Honkajoki (1878), (35,2%)
25,7% (43,4%) 11,2% (63,7%)
12,8% Harjavalta
Sastamala
Jämijärvi (2041), Lavia (65,2%)
(1994) yht. 18 048 as. Eurajoki
(43,2%) 10,3%
42,0%
17,1%
Rauman työssäkäyntialue: Rauma
(80,3%)
Eura
(68,4%) Köyliö Huittinen
(37,7%)
Rauma (39 715), Eurajoki 22,2%
(72,0%)
(5923) yht. 45 638 as. Pyhäranta
Säkylä
(62,3%)
41,1%
16,2%
(kuuluu
Uudenkaupungin
työssäkäyntialuees
een)
© Timo Aro 2012
- 29. Satakunta/pendelöinti yli 20 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Karvia
Honkajoki
•Kankaanpää (12 135),
Merikarvia 24,4% Jämijärvi (2041) yht. 14
Siikainen
Kankaanpää
Jämijärvi
176 as.
• Pori (83 032), Pomarkku
Pomarkku
27,1% (2460), Ulvila (13 606),
Lavia
Nakkila (5788), Luvia
Pori
(3322) yht. 108 208 as.
48,5%
Ulvila
Kiikoinen • Rauma (39 715), Eurajoki
41,3%
Luvia 21,4% (5923), Pyhäranta (2236)
25,7% Sastamala
Nakkila
Harjavalta
Kokemäki
yht. 47 874 as.
Eurajoki • Köyliö (2824), Säkylä
42,0% (4703)
Eura
Rauma Köyliö Huittinen yht. 7527 as.
22,2%
Pyhäranta Säkylä
41,1%
(kuuluu Uudenkaupungin
työssäkäyntialueeseen)
© Timo Aro 2012
- 30. Satakunta/pendelöinti yli 40 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Karvia
Honkajoki
Merikarvia
Siikainen
Kankaanpää
Jämijärvi
• Pori (83 032), Ulvila (13
Pomarkku
606), Luvia (3322) yht. 99
960 as.
Lavia
Pori
48,5%
• Rauma (39 715),
Ulvila
Eurajoki (5923), Pyhäranta
Kiikoinen
41,3% (2236) yht. 47 874 as.
Luvia
Nakkila
Harjavalta
Kokemäki
Eurajoki
42,0%
Eura
Rauma Köyliö Huittinen
Pyhäranta Säkylä
41,1%
(kuuluu Uudenkaupungin
työssäkäyntialueeseen)
© Timo Aro 2012
- 31. Yhdyskuntaperus-
teen kriteeri
täyttyy Porissa,
Ulvilassa,
Nakkilassa ja
Harjavallassa
Satakunnassa
Yhdyskuntaperusteen
kriteeri täyttyy, jos
alueen yhdyskunta-
rakenne muodostuu
useamman kunnan
alueelle ulottuvasta
keskustaajamasta
Porin keskustaajama-alueella asuu 93 000 asukasta.
Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
© Timo Aro 2012
- 32. Lähde: Tilastokeskus,
118 000 ihmistä asuu 30 kilometrin, kuuden kunnan
muodostaman kehän sisällä ”Porin torista”
© Timo Aro 2012
- 33. Nakkila Pomarkku Kiikoinen Eurajoki
3/3 2/3 1/3 1/3
Ulvila Harjavalta Jämijärvi
3/3 1/3 1/3
Köyliö Lavia
Luvia
2/3 1/3 1/3
työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja
yhdyskuntarakenneperuteen toteutuminen
Satakunnassa
© Timo Aro 2012
- 34. ”Kriisikunnan” kriteerit:
1. Kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden (30§)
korotusta (tulorahoituksen määrä, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen
jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.)
2. Asukasta kohti laskettu kunnan lainakanta ylittää kaikkien kuntien keskimäääräisen
lainamäärän vähintää 50 %:lla
3. Kunnan taseesssa on kertynyttä alijäämää
4. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin
kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti
5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % (omavaraisuusaste= oman pääoman suhde
koko pääomaan)
6. Kunnan suhteellinen velkaantuminen on enemmän kuin 50 % (suhteellinen
velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan
pääoman takaisinmaksuun)
kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa
© Timo Aro 2012
- 35. Kunta täyttää Kunta täyttää kriisiytyvän
kriisikuntakriteerit, jos talouden kriteerit, jos
viimeisessä ja sitä edel- viimeisessä tai kahdessa sitä
täneessä tilinpäätök- edeltäneessä tilinpäätöksessä
sessä alittuvat valtion- em. Kuudesta raja-arvosta
osuudesta annetun lain
täyttyy neljä tai viimeisessä
63a §:n mukaisen
arviointimenettelyn tilinpäätöksessä taseen
raja-arvot kertynyt alijäämä on
vähintään 500 euroa ja
kahdessa sitä edeltäneessä
tilainpäätöksessä on
kertynyttä alijäämää
kunta täyttää kriisikunnan tai kriisiytyvän talouden
kriteerit jos…
© Timo Aro 2012
- 36. Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden 2010-2011 (kriteeri negativiinen vuosikate)
Eurajoki 1782
Huittinen 492,5
Karvia 449
Säkylä 396,5
Merikarvia 376
Rauma 363
Pori 332
Eura 296
Lavia 263,5 Vuosikate
Nakkila 263 keskimäärin 421
Pomarkku 230
Negativiinen
euroa per asukas
Honkajoki 209 vuosikate vain koko maassa
Harjavalta 206 Jämijärvellä keskimäärin
Ulvila 160 vuosina 2010-2011
Kankaanpää 157,5
Siikainen 154
Kokemäki 145
Köyliö 127,5
Luvia 83
Kiikoinen 43
Jämijärvi
-32
-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
© Timo Aro 2012
- 37. Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina 2010-2011 (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi
kuin koko maan keskiarvo =2956 €)
Honkajoki 2460
Lavia 2164
Pori 2019
Kankaanpää 1882,5
Kokemäki 1754,5
Luvia 1514 Kuntien
Jämijärvi 1496 keskimääräinen
Köyliö 1398,5 lainakanta 1 957 €
Huittinen 1307 vuosina 2010-
Ulvila 1238 2011
Eura 1178
Eurajoki 1166
Pomarkku 1048
Säkylä 1011
Koko maassa
Siikainen 770 12 kuntaa,
Kiikoinen 564,5 joilla lainaa alle
Merikarvia 523 100 € asukasta
Nakkila 424 kohden
Karvia 80
Rauma 29
Harjavalta 0
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
© Timo Aro 2012
- 38. Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen 2010-2011)
Eurajoki 6660
Karvia 3244
Rauma 2527
Harjavalta 2347
Merikarvia 1501 Eurajoella toiseksi
Siikainen 1178 eniten kumula-
Kiikoinen 986 tiivista ylimäämää
Pomarkku 642 asukasta kohden
Nakkila 637 koko maassa. Karvia
Huittinen 574 8. ja Rauma 15.
Eura 542
Ulvila 504
Luvia 420
Pori 179 Koko maassa
Kokemäki 177 kuntien taseessa
ylijäämää
Kankaanpää 155
keskimäärin 1301 €
Jämijärvi 0
per asukas.
-145 Köyliö
Alijäämäisiä kuntia
-403 Säkylä yhteensä 75
-761 Honkajoki
-1834 Lavia
-3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
© Timo Aro 2012
- 39. Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin 2010-2011 (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 %
korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57)
Lavia 20,75
Honkajoki 20,25
Siikainen 20
Säkylä 20
Köyliö 20
Kankaanpää 20
Pomarkku 19,75
Nakkila 19,75
Kokemäki 19,75
Jämijärvi 19,75
Huittinen 19,75
Ulvila 19,5
Merikarvia 19,5
Eura 19,5 Koko maan
Luvia 19 painotettu keskiarvo
Kiikoinen 19 19,57, jonka alle jää
Karvia 19 10 kuntaa
Pori 18,75 Satakunnassa
Harjavalta 18,75
Rauma 18
Eurajoki 18
16,5 16,75 17 17,25 17,5 17,75 18 18,25 18,5 18,75 19 19,25 19,5 19,75 20 20,25 20,5 20,75 21
© Timo Aro 2012
- 40. Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus
enintään 50 %)
Säkylä 53,45
Kanka… 46,4
Pori 41,3
Karvian
Luvia 40,8 suhteellinen
Koke… 40,6 velkaantuneisuus
Lavia 38,6 neljänneksi alhaisin
Jämijä… 37,6 koko maassa
Honk… 35,8 vuonna 2010.
Ulvila 33,8 Harjavalta 6:nneksi
Huitti… 29,7 alhaisin
Poma… 29,1
Euraj… 28,7
Eura 27,35
Suhteellinen
Siikai… 24,4
velkaantuneisuus
Köyliö 23,25
keskimäärin 44,5 %
Kiikoi… 23,2 kaikissa Suomen
Nakkila 19,7 kunnissa
Merik… 18,7
Rauma 13,65
Harja… 10,5
Karvia 9,8
0 10 20 30 40 50 60
© Timo Aro 2012
- 41. Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %)
Karvia 89,6
Harjavalta 88,9
Rauma 86
Eurajoki 81,3
Merikarvia 80,2
Siikainen 76,7
Karvian
Nakkila 73
omavaraisuusaste
Huittinen 66,2
oli 5:nneksi, Harja-
Eura 64,8
vallan 6:nneksi ja
Ulvila 64,3
Rauman 8:nneksi
Pori 64,1
korkein vuonna
Köyliö 61,8
2011
Säkylä 61,3
Pomarkku 60,4
Luvia 52,5 Neljä pohjois-
Jämijärvi 43,6 satakuntalaista
Kokemäki 41,5 kuntaa ja
Kankaanpää 37,7 Kokemäki jäävät
Honkajoki 37 alle 50 %:in rajan.
Lavia 29,4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
© Timo Aro 2012
- 42. Honkajoki
Kankaanpää
Jämijärvi
3/6 2/6
3/6
Kokemäki
Säkylä 2/6
3/6
Lavia
3/6 Köyliö
2/6
kuntatalousperusteen toteutuminen Satakunnassa
© Timo Aro 2012
- 43. toteutuuko selvitystarve?
• KAIKKI PL. PORI JA • 10 kuntaa • 0 kuntaa
RAUMA • Nakkila
Pääkriteeri 1: Palvelu- ja väestöpohja
Pääkriteeri 3: Kuntatalous
Pääkriteeri 2: Elinvoima
• 11 kuntaa • Ulvila
ikäluokan koko: • Pomarkku
• Säkylä • Köyliö
• Luvia • Luvia
• Merikarvia • Harjavalta
• Köyliö • Kiikoinen
• Pomarkku • Jämijärvi
• Karvia • Lavia
• Honkajoki • Eurajoki
• Jämijärvi
• Lavia
• Kiikoinen
• Siikainen
© Timo Aro 2012
- 44. poikkeamisperusteet
• Poikkeamisperiaatteet koskevat selvitysaluetta, mutta ei
selvitysvelvollisuutta
• Kunnan pitää aina erikseen hakea poikkeusta
• Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta
(erilliset neuvottelut). Jos hakee poikkeusta työssäkäynti-
tai yhdyskuntarakennekriteerin osalta, ministeriö voi
määrätä erillisen kuntajakoselvityksen
• Poikkeuksen voi saada, jos kunnalla on edellytykset
vastata palveluiden järjestämisestä eikä poikkeaminen
estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista
alueella
• Muut poikkeamisperusteet liittyvät harvaan asutukseen tai
kieleen
© Timo Aro 2012
- 45. yhdistymisavustuksen määrä
• Yhdistymisavustuksen saaminen edellyttää, että kuntien yhdistyminen on
kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukainen
• Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien
kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella.
• Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan, jos liitoksessa on mukana
talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa per
talousperusteen täyttävän kunnan asukas ja enintään miljoona euroa
yhdistymistä kohden
ASUKASMÄÄRÄ/KUN- ALLE 20 000 20 000-50 000 50 000-80 000 YLI 80 000
TIEN LUKUMÄÄRÄ
2 2 000 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000
3-4 3 000 000 4 500 000 5 000 000 6 000 000
5-6 4 000 000 5 500 000 6 500 000 8 000 000
Yli 6 5 000 000 7 000 000 8 000 000 10 000 000
© Timo Aro 2012
- 46. valtionosuudet
• Jos yhdistyminen vuosina 2014-2017 vähentää
kuntien valtionosuuksia verrattuna kuntien
yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö
myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta
yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä
seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun
saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta
• Korvauksen edellytys on, että yhdistymisesitys
on tehty 1.4.2014 mennessä
© Timo Aro 2012
- 47. kunnanvaltuuston rooli
• Päätöksenteko kuntien yhdistymisessä perustuu
pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen
• Valtioneuvosto voi hylätä kuntien yhteisen esityksen,
jos esitetty yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin
kuntajaon muuttamisen edellytyksiä
• Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä
valtuuston vastustuksesta huolimatta määrätyissä
tilanteissa, kuten vaikea taloudellinen asema, joka
edellyttää kunnan asukkaiden palveluiden
turvaamista (ns. PAKKOLIITOS -pykälä?)
© Timo Aro 2012
- 48. henkilöstön asema
• Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin
vuosien 2014-2017 alusta voimaan tulevissa
kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena
(=viiden vuoden irtisanomissuoja)
• Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan
vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi
• Yhdistymisselvitykset ja –esitykset
valmisteltava yhteistoiminnassa henkilöstön
edustajien kanssa
© Timo Aro 2012
- 50. Kuntauudistuksen
paradoksi on se, että
kaikki ovat täysin
yksimielisiä
kuntauudistuksen
tarpeellisuudesta ja
täysin erimielisiä
sisällöstä eli miten se
käytännössä tehdään
© Timo Aro 2012
