1. 1
Korkeakoululiikunnan
barometri 2013
Korkeakoululiikunnan suositusten
toteutuminen ja opiskelijoiden
liikunta-aktiivisuus
Huhtikuu 2014
Tämä julkaisu on osa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n 90-vuotisjuhlavuotta ja
Liiku terveemmäksi -teemavuotta
Copyright:
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
Juhani Saari
Jussi Ansala
Suvi Pulkkinen
Janne Mikkonen
Julkaisija:
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry
Lapinrinne 2
00180 HELSINKI
www.oll.fi
Taitto:
Tero Silvast
Paino:
Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2014
OLL Sarja A8/2014
ISBN: 978-951-9319-18-6 (nid.)
ISBN: 978-951-9319-19-3 (PDF)
ISSN: 0783-5787

2. 22
Sisältö
Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 1
Sammandrag av utvärderingens resultat 3
Summary of key results 5
1. Raportin taustaa 7
1.1. Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset
vuonna 2011 7
1.2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi 9
1.3. Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena 10
2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 11
2.1. Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen 11
2.2. Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen 19
2.3. Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä 21
2.4. Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys
liikuntapalveluiden tasoon 28
2.5. Korkeakoululiikunnan esteettömyys 33

3. 3
3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta 37
3.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat 37
3.2. Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihin 40
3.3. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen 49
4. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä 55
Lähteet 57
Liitteet 59
a) Kyselylomakkeet 59
b) Opiskelijakyselyn toteuttaminen 79

4. 1
1
Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista
Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkea-
kouluissa itsessään kuin myös valtionhallinnossa. Myös tämän korkeakoululiikunnan suo-
situsten toteutumista ja korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa arvioivan raportin havainnot ja
tulokset tukevat osaltaan tätä näkemystä. Etenkin liikunta-asioiden ja niiden kehittämisen
huomioiminen korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmissa on lisääntynyt. Myös
valtion liikuntahallinto on alkanut tukea korkeakoululiikunnan kehittymistä tärkeällä taval-
la, kun opiskelija- ja korkeakoululiikunta on otettu mukaan terveyttä edistävän liikunnan
hanketukiin.
Liikunnan sisältyminen korkeakoulujen strategioihin ei kuitenkaan vielä tarkoita itse liikun-
tapalveluiden parantumista. Voidaan kuitenkin otaksua, että strategiapäätösten seurauksena
myös liikuntapalvelut ja -tarjonta lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä olisikin erittäin tär-
keää, sillä raportin tulokset kertovat, että juuri konkreettinen liikuntatarjonta on kaikkein
voimakkaimmin yhteydessä opiskelijoiden liikuntaan ja motivaatioon liikkua.1
Työtä korkeakouluopiskelijoidenkin liikunnassa vielä riittää, sillä vain noin kolmannes opis-
kelijoista täyttää terveyden kannalta riittävän liikunnan suosituksen. Lisäksi raportti antaa
selviä viitteitä siitä, että opiskelijan arkeen kuuluu huolestuttavan paljon istumista. Jatkossa
tulisikin korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämisen ohella miettiä myös ratkaisuja,
joilla opiskelijoiden – ja miksei koko korkeakouluyhteisön – päivittäistä istumista saataisiin
vähennettyä.
Oheiseen laatikkoon on poimittu tämän selvityksen eri osa-aluista keskeisimpiä havaintoja
ja tuloksia. Keskeisiä tuloksia on esitetty yksityiskohtaisemmin raportin kunkin luvun alussa.
1. On myös kiinnostavaa ja huomionarvoista, että liikunnan tunnettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisäksi Eero Kurrin teoksessa Opintojen pit-
kittymisen dilemma (2006) kuntoliikunnan harrastamisella todettiin olevan itsenäinen yhteys hyvään opintosuorituskertymään.

5. 2
Keskeisiä tuloksia:
Korkeakoululiikunnan ja -liikuntapalvelujen asema korkeakoulujen strategiassa ja
toimenpideohjelmissa on vahvistunut aikaisempaan vuoden 2009 tilanteeseen näh-
den selvästi.
Liikunnan strategisen aseman vahvistuminen ei kuitenkaan vielä näy korkeakoulu-
liikunnan resursoinnissa, sillä rahoituksen vähimmäissuositustasokin toteutuu vain
harvassa korkeakoulussa. Korkeakoululiikuntaan panostetaan suhteellisesti (opiske-
lijaa kohden) enemmän suuremmissa korkeakouluissa.
Osana elämänkulun eri vaiheiden liikunnallistamista opetus- ja kulttuuriminis-
teriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululiikunnan suositusten to-
teuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoululiikunnan palvelujen
suunnittelutyöhön. Merkittävää on myös korkeakoululiikunnan huomioiminen am-
mattikorkeakoulujen toimilupakriteereissä.
Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus on korkeakouluhallinnossa se-
kä liikuntapalveluista vastaavalla henkilöstöllä kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla.
Erityisesti ammattikorkeakoulujen johto on AMK-toimilupien hakuprosessin myö-
tä niistä varsin hyvin tietoinen. Yliopistojen johdossa sekä opiskelijajärjestötoimijoi-
den keskuudessa suositusten tunnettuus on hieman vähäisempää.
Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan
palveluihin ja liikunnan aloittamisen helppoutta selittävät vahvimmin konkreettiset
asiat, kuten riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä korkeakoululiikuntaan
panostetut henkilötyövuodet.
Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyys oli huomioitu
vain noin puolessa tapauksista. Uusien tilojen rakentamisessa esteettömyysasiat ote-
taan pääsääntöisesti hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Korkeakouluopiskelijoista terveytensä kannalta riittävästi liikkuu noin joka kolmas.
Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuudessa on korkeakoulusektorikohtai-
nen ero siten, että yliopisto-opiskelijat liikkuvat jonkin verran enemmän kuin am-
mattikorkeakouluopiskelijat. Liikuntasuosituksen toteutumisella havaittiin myös
selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön.
Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä
kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä.
Raportissa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia päi-
vittäisestä istumisesta. Opiskelijat kuuluvat päivittäisessä istumisessa ehdottomas-
ti riskiryhmään, sillä opiskelijan arkeen kuuluu varsin paljon liikkumatonta aikaa
luennoilla, töissä ja vapaa-ajalla. Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin
9-10 tuntia.

6. 3
3
Sammandrag av
utvärderingens resultat
Högskoleidrottens ställning blir sakta starkare och mer etablerad såväl vid högskolorna som
inom statsförvaltningen. Resultaten och observationerna i den här rapporten stöder den up-
pfattningen. Rapporten har utvärderat högskolestuderandes utövande av motion samt hu-
ruvida rekommendationerna för högskoleidrott uppfylls. Speciellt högskolornas strategier
och åtgärdsprogram har bättre beaktat idrotts- och motionsfrågor och utvecklingen av dem.
Ett viktigt stöd från statsförvaltningen har varit att den börjat stödja utvecklingen av högs-
koleidrott genom att student- och högskoleidrott inkluderats i projektbidrag till hälsofräm-
jande motion och idrott.
Motions- och idrottstjänsterna blir i sig dock inte bättre av att motion och idrott inkluderats
i högskolornas strategier. Det finns ändå skäl att anta att de strategiska besluten leder till att
såväl utbud som tjänster ökar och blir mer mångsidiga. Det vore mycket viktigt, eftersom rap-
porten även ger en fingervisning om att just det konkreta utbudet av motion och idrott har
den allra starkaste korrelationen till studerandes motionsutövande och deras motivation att
röra på sig.1
Mycket återstår att göra då det gäller motion och idrott bland högskolestuderande. Endast un-
gefär var tredje studerande uppfyller riktlinjerna för tillräcklig fysisk aktivitet med tanke på
hälsan. Rapporten ger även tydliga indikationer på att studerandes vardag inkluderar oroväc-
kande mycket sittande. Därför bör man i framtiden vid sidan av utvecklingen av högskolornas
tjänster för motion och idrott även fundera på lösningar med hjälp av vilka man kunde mins-
ka studerandes – och varför inte hela högskolegemenskapens – sittande.
Nedan har vi sammanställt rapportens viktigaste observationer och resultat. Viktiga resultat
presenteras mer ingående (på finska) i början av varje kapitel.
1. Det är även intressant och värt att lägga märke till att utöver kända hälso- och välmåendefrämjande effekter av motion, så konstaterar Eero Kurri i sin
bok Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) att utövande av motion har en självständig positiv korrelation till fler studieprestationer.

7. 4
Viktiga resultat:
Jämfört med situationen år 2009 har högskoleidrott och idrotts- och motionstjänster
fått en betydligt starkare ställning i högskolornas strategier och åtgärdsprogram.
Den stratzegiskt starkare ställningen för motion och idrott avspeglar sig dock ännu
inte i resurserna. Endast ett fåtal högskolor uppfyller ens rekommendationen för fi-
nansieringens miniminivå. Större högskolor satsar relativt sett (per student) mest på
högskoleidrott.
Som en del av att främja fysisk aktivitet i livets olika skeden har undervisnings- och
kulturministeriets idrottsenhet börjat stödja implementeringen av rekommenda-
tionerna för högskoleidrott genom att bevilja enskilda projektstöd till planering av
tjänster för högskolemotion och -idrott. En viktig aspekt är även att högskoleidrott
beaktats i kriterierna för yrkeshögskolornas koncessioner.
Överlag är rekommendationerna för högskoleidrott relativt välkända inom högs-
koleförvaltningen och bland personal som ansvarar för motionstjänster. Speciellt
yrkeshögskolornas ledning är i och med processen för sökande av koncession väl
medveten om rekommendationerna. Högskoleledningen och studentaktiva på uni-
versitetssidan känner inte lika väl till rekommendationerna.
Konkreta företeelser såsom ett tillräckligt grenutbud, tillräckliga idrottsanläggnin-
gar samt antalet årsverken som vikts för högskoleidrotten är de viktigaste förkla-
ringarna till hur mycket studentmotionstjänsterna nyttjas, hur nöjda användarna är
med dem samt tröskeln att börja motionera.
Av de högskolor som besvarade enkäten hade endast cirka hälften beaktat idrottsan-
läggningarnas tillgänglighet. Då nya utrymmen byggs uppmärksammas i allmänhet
tillgänglighet rätt väl redan under planeringsskedet.
Ungefär en tredjedel av högskolestuderandena motionerar tillräckligt ur en hälsoas-
pekt. Här finns en skillnad mellan högskolesektorerna i andelen studerande som
rör sig tillräckligt med tanke på hälsan, då universitetsstudenter motionerar anin-
gen mer än yrkeshögskolestuderande. Det fanns även en klar korrelation mellan om
högskolan uppfyllde riktlinjerna för hälsofrämjande motion och nyttjandet av mo-
tionstjänsterna vid högskolan.
Av de individuella grenarna ansågs konditionssalsträning vara den viktigaste. Även
studerande som motionerade för lite med tanke på hälsan tyckte i genomsnitt att
konditionssalsträning var viktigast.
Rapporten granskar enkäten riktad till högskolestuderande och resultaten angåen-
de hur mycket studerandes dagliga sittande. Studerande utgör absolut en riskgrupp
då det gäller sittande per dag, eftersom en studerandes vardag omfattar rätt mycket
stillasittande på föreläsningar, på jobbet och på fritiden. Enkätens medianstuderan-
de satt cirka 9–10 timmar per dag.

8. 5
5
Summary of key results
The status of sport and physical activity in higher education seems to be strengthening and to
be becoming more established both at higher education institutions and in state administra-
tion. The results of this report, which evaluates the implementation of the recommendations
for sport services provided by higher education institutions as well as physical activity of hig-
her education students, support that claim. Strategies and operational programmes of higher
education institutions increasingly pay attention to sport services and their development. The
state sport administration has also taken an important step in supporting the development
of sport services provided by higher education institutions through the inclusion of student
and higher education sport and physical activity in funding for projects for health-enhancing
physical activity.
The inclusion of sport services in the strategies of higher education institutions does not mean
that sport services actually have improved. Nonetheless, it seems safe to assume that sport ser-
vices and range of services will improve and diversify as a result of these strategic decisions.
This is very important, as the results also imply that the supply of sport services, in particular,
has the strongest correlation to students’ physical activity and their motivation for it.3
There is still much to be done about sport services offered at higher education institutions,
since only one third of higher education students exercise enough compared to the guidelines
for health-enhancing physical activity. The report also gives a clear indication that students
live a troublingly sedentary life. In the future, in addition to developing sport services offered
at higher education institutions, attention needs to be paid to solutions for how to decrease
daily time spent sitting –­not only for students, but possibly for the whole higher education
community.
The main observations and key results from the different sections of the report are presented
below. Key results are presented in more detail (in Finnish) at the beginning of each chapter.
1. It is also interesting and noteworthy that apart from the known effects on health and wellbeing of physical activity, Eero Kurri’s book on the dilemma
of prolonged studies, Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) , keeping fit has been found to independently correlate with a higher accumulation of
study credits.

9. 6
Key results:
The status of sport services and physical activity at higher education institutions has
improved significantly in strategies and operational programmes of higher education
institutions compared to 2009.
The improved strategic status of sport and physical activity is not yet mirrored in the
resources allocated to sport services. Very few higher education institutions fulfil even
the minimum level recommended. Relatively speaking, larger higher education institu-
tions invest more, per student, in sport services.
As part of the work to increase physical activity in different stages of life, the Sports
Division of the Ministry of Education and Culture has begun financially supporting hig-
her education institutions in implementing the recommendations by granting individual
projects support for the planning of sport services. One important aspect is also that the
criteria for granting concessions to universities of applied sciences include the provision
of sport services.
Overall, both higher education institution administration as well as staff in charge of
sport services have good knowledge of the recommendations for sport services provided
by higher education institutions. Especially the managerial staff at universities of app-
lied sciences has a fairly good awareness of the recommendations, thanks to the process
of applying for concession. University managerial staff and students involved in student
associations are somewhat less aware of the recommendations.
Specific aspects have the strongest correlation to how easy students perceived it to begin
exercising, how satisfied they were with the sport services and how much they used the
services. Such aspects include a broad enough range of alternatives for physical activity,
adequate sport facilities, and labour units allocated to sport services.
Only half of the higher education institutions that participated in the survey had consi-
dered the accessibility of sport facilities. When new facilities are built, issues of accessi-
bility are usually considered already in the planning stages.
A third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for
health-enhancing physical activity. There is a difference between the different higher
education sectors in the proportion of students who exercise enough. University stu-
dents exercise somewhat more than students at universities of applied sciences. The sur-
vey also showed a clear correlation between implementing the guidelines and how much
students used the sport services provided at the higher education institution.
Of individual sports, training gyms were considered the sole most important one. Also
students who do not exercise enough from a health perspective found gyms to be the
most important.
The report also discusses the results of time spent sitting from the survey directed to hig-
her education students. Students definitely belong to a risk group when it comes to time
spent sitting daily, as the everyday life of students involves a great deal of time sitting still
at lectures, at work, and during leisure time. The median time for students in the survey
spent sitting was 9–10 hours daily.

10. 7
7
1.1 Korkeakoululiikunnalle
annettiin valtakunnalliset
suositukset vuonna 2011
Suomen korkeakoulujen liikuntapalveluille an-
nettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011.
Suositukset rakensi vuoden 2010 aikana toimi-
nut Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä,
1. Raportin taustaa
johon kuului edustajia niin opiskelijoista, korkea-
koulujen liikuntatoimista, korkeakoulujen reh-
torien neuvostoista kuin myös liikuntatieteiden
tutkijoista, opiskeluterveydenhuollosta ja opetus-
ja kulttuuriministeriöstä.
Korkeakoululiikunnan suositukset sisältävät
alla olevat kahdeksan kohtaa. Nämä suositukset
ja niiden sisältämät toimenpiteet on suunnattu
korkeakouluille.
KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET:
A. Korkeakoulun strategia tai sen toimenpidesuunnitelma sisältää korkea-koululiikun-
nan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.
B. Korkeakoulu panostaa korkeakoululiikuntaan (poislukien opiskelijan mahdollinen
omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.
C. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vas-
taava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa.
D. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h
liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla
on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit).
E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännölli-
sesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä.
Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä.
F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikun-
tamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien
ja liikkujaryhmien tarpeet.
G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja
erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala.
Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja ter-
veysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi.
H. Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti.
Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan
portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjel-
ma, 15–30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30–50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50–70%
= erinomainen liikuntaohjelma. Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla.

11. 8
Korkeakoululiikunnan suositukset rakentu-
vat tuloskorttiajatteluun perustuvan Liikuntatalo-
mallin pohjalta, jossa korkeakoululiikunnan
perustan muodostavat strategioita (A) ja rahoi-
tusta (B) koskevat kohdat. Käytettävissä olevat
henkilöstöresurssit (C) ja liikuntatilat (D) ku-
vaavat korkeakoululiikunnan toimivia raken-
teita. Palautejärjestelmä (E) puolestaan kertoo
prosessien toimivuudesta. Liikuntatalo-mallissa
korkeakoululiikunnan tavoitteena ovat toimivat
liikuntapalvelut, jotka muodostuvat paitsi kor-
keakoululiikunnan tarjonnasta (F) ja liikuntaan
aktivoimiskeinoista (G), myös olennaisesti siitä,
kuinka laajasti palveluita käytetään (H). Mallin
ajatuksena on, että kun korkeakoululiikunnan
perusta (strategia ja talous) on kunnossa, se
mahdollistaa rakenteiden (henkilöstö ja tilat)
ja prosessien (palautejärjestelmä) kuntoon lait-
tamisen kautta toimivat korkeakoululiikunnan
palvelut (liikuntatarjonta, liikuntaan aktivoimi-
nen, liikuntapalveluiden käyttö).
Korkeakoululiikunnan niin sanottujen pe-
russuositusten lisäksi asiantuntijatyöryhmä an-
toi vielä kolme erillistä korkeakoululiikuntaa
tukevaa suositusta. Nämä suositukset ja nii-
den sisältämien toimenpiteiden toteuttaminen
on suunnattu korkeakoulujen sijaan enemmän
valtionhallinnolle.
A: Liikunta strategia
B: Rahoitus
C: Henkilöstöresurssit
D: Tilat
E: Palautejärjestelmä
F: Liikuntatarjonta
G: Aktivointi
H: Liikuntapalvelujenkäyttö
Toimivat
rakenteet
Perusta
Tavoite
Toimivat
prosessit
Toimivat liikuntapalvelut
Talous ja strategiatA
D C
E
FH
G
B
Kuvio 1.1 Liikuntatalo-malli
KORKEAKOULULIIKUNTAA
TUKEVAT SUOSITUKSET:
Opetus- ja kulttuuriministeriö
(korkeakoulu- ja tiedeyksikkö ja
liikuntayksikkö) tukee korkea-
koululiikunnan asiantuntijata-
hoja ”Liikkuva kor-keakoulu”
-hankkeen rakentamisessa.
Hankkeen tarkoituksena on
Korkeakoululiikunnan suositus-
ten saattaminen käytäntöön ja
toteutuksen seuranta.
Nuorten aikuisten liikunta –
sisältäen korkeakoululiikuntaa
koskevat toimenpiteet – huomi-
oidaan jatkossa kokonaisuutena
valtion liikuntaneuvoston lii-
kuntapoliittisten toimenpiteiden
vaikutusten arviointityön kehit-
tämisessä sekä muissa keskeisis-
sä valtakunnallisissa liikuntaa
käsittelevissä arvioinneissa ja
seurannoissa.
Korkeakoululiikuntaa ja nuor-
ten aikuisten liikuntaa koske-
vat tietotarpeet huomioidaan
opetus- ja kulttuuriministe-
riön rahoittaman liikuntatie-
teellisen tutkimuksen yhtenä
painopisteenä.

12. 9
9
Korkeakoululiikunnan suositusten taustal-
la on suomalaisen korkeakoululiikunnan visio,
jonka mukaan viimeistään vuonna 2020:
Korkeakoululiikunta on vakiintu-
nut ja arvostettu osa opiskelu- ja
työympäris-töä Suomen kaikissa
korkeakouluissa.
Korkeakoulujen liikuntapalvelut tu-
kevat erilaisten käyttäjäryhmien lii-
kunnan, hyvinvoinnin ja terveyden
edistämistä.
Korkeakoululiikunta on tärkeä osa
nuorten aikuisten liikuntakulttuuria.
1.2 Korkeakoululiikunnan
suositusten toteutumisen
arviointi
Arvioinnin taustaa. Korkeakoululiikunnan asi-
antuntijatyöryhmän loppuraportti Hyvä korkea-
koululiikunta – Suositukset (2011) painotti, että
korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista
tulee arvioida ja seurata säännöllisesti:
Korkeakoululiikunnan asian-
tuntijatyöryhmä esittää, että
korkeakoulutasolla suomalaista kor-
keakoululiikuntaa arvioidaan ja seu-
rataan suositusten taustalla olevien
kahdeksan (8) korkeakoululiikunnan
keskeisen teeman ja niitä kuvaavien
tekijöiden A-H avulla. Työryhmä kat-
soo, että seuranta ja arviointi tulee to-
teuttaa 2-3 vuoden välein.
Tämä raportti on korkeakoululiikunnan suo-
situsten antamisen jälkeen ensimmäinen laa-
ja katsaus suositusten toteutumisesta. Raportin
pääasiallisena tavoitteena on antaa yleisku-
va suositusten toteutumisesta. Toki yksittäiset
korkeakoulut voivat – ja varmasti haluavatkin
– hyödyntää raportin havaintoja omien liikunta-
palveluidensa parantamisessa.
Arvioinnin sisällöt, teemat ja luonne. Tässä
raportissa korkeakoululiikunnan suositusten
seuranta ja arviointi on toteutettu jonkin verran
yllä esitettyä laajemmin. Raporttiin sisältyy paitsi
korkeakoululiikunnan niin sanottujen perussuo-
situsten toteutumisen tilanteen arviointi, myös
korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten to-
teutumisen arviointi. Lisäksi koska suositusten
toteutumista tarkastellaan nyt ensimmäistä ker-
taa niiden antamisen jälkeen, oli mielenkiintoista
selvittää myös sitä, miten hyvin eri toimijat tun-
tevat suositukset ja kuinka toimiviksi ja hyödylli-
siksi suositukset koetaan.
Toisena erillisteemana raportissa on käsi-
telty korkeakoululiikunnan esteettömyyttä lii-
kuntapalveluiden järjestäjien näkökulmasta.
Korkeakoululiikuntaa on perinteisesti edistet-
ty ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, joka sopii
yhtäläisesti kaikille opiskelijoille. Yhtenä tämän
toimintatavan seurauksena korkeakoululiikun-
nan esteettömyysasioita ei ole huomioitu riittä-
vällä tavalla. Tämä raportti osaltaan paikkaa tätä
puutetta. Suositusten toteutumista koskevien ky-
symysten ohella korkeakoulujen liikuntatoimia
lähestyttiin myös muutamalla kysymyksellä kor-
keakoululiikunnan esteettömyydestä.
Korkeakoululiikunnan varsinaisten suosi-
tusten ulkopuolelta raportissa käsitellään myös
itse korkeakouluopiskelijoiden liikunnan har-
rastamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Seuraavassa luvussa avataan tätä teemaa hieman
tarkemmin.
Arviointiraportin luonteesta on syytä maini-
ta vielä sen verran, että käsittelytavassa on pyritty
niin sanottuun eksploratiiviseen tutkimusottee-
seen.Moniaraportissakäsiteltäviäkysymyksiälä-
hestytään valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa,
joten raportti pitääkin ensisijaisesti ymmärtää
kohtalaisen heikosti tunnetulle tutkimusalueel-
le suunnatuksi kartoitustyöksi. Tällaisenaan ra-
portti kuitenkin antanee hyviä eväitä myös
korkeakoululiikunnan suositusten ja opiskelijoi-
den liikunta-aktiivisuuden seurannan ja arvioin-
nin kehitystyöhön.
Kyselyaineistoa on pyritty hyödyntämään
mahdollisimman monipuolisesti, ilman että tu-
losten esittämisessä hirttäydyttäisiin liialliseen
menetelmälliseen varovaisuuteen. Tutkimuksen
aineisto antaa mahdollisuuden hyvin moneen
sellaiseen tarkasteluun, joita ei aikaisemmin
ole ollut mahdollista toteuttaa, ja niitä on myös
haluttu esittää lukijalle. Raportin lähtökohta-
na on antaa jatkokehitystyölle mahdollisimman

13. 10
2. Tällä hetkellä ehkä parhaiten korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista on selvitetty YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki-
muksessa (2012), mutta siinäkään ei ole käytetty terveyden kannalta riittävän liikunnan eli yleisen liikuntasuosituksen toteutumista mittaavaa ky-
symysmuotoilua. Toisaalta THL:n Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen on vuodesta 2009 sisältynyt
juuri uudistuneen liikuntasuosituksen toteutumista mittaava kysymys, mutta AVTK-tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoita koskevia tietoja ei pystytä
erittelemään.
monipuoliset eväät, mutta tulosten tulkinnassa
viimekätinen vastuu on lukijalla.
Tarkasteluissa on pyritty siihen, että mene-
telmällisesti hyvin erilaiset aineistot saataisiin
keskustelemaan keskenään niin, että eksplora-
tiivinen tarkastelu ei jäisi vain aineistojen sisäi-
seksi vaan myös niiden väliseksi. Tutkimuksen
tiedonkeruussa on tavoiteltu tilastollista edus-
tavuutta, johon on kiinnitetty erityistä huomio-
ta opiskelijakyselyn aineiston painotuksessa sekä
vastauskadon analyysissä, jotta virhepäätelmien
riski varsinaisen analyysin osalta olisi mahdolli-
simman pieni.
Arvioinnin toteutuksesta. Selvitys toteu-
tettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
Otuksen ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL)
yhteistyönä. Otuksessa hankkeesta vastasi pää-
asiassa tutkija Juhani Saari. Lisäksi Otuksesta
hankkeessa olivat eri vaiheissa mukana tutki-
musavustaja Suvi Pulkkinen, toiminnanjohta-
ja Jussi Junni ja apulaistutkija Janne Mikkonen.
OLL:ssa hankkeesta vastasi korkeakoululiikun-
nan asiantuntija Jussi Ansala. Lisäksi mukana oli
OLL:n vuoden 2013 hallituksen varapuheenjoh-
taja Vesa-Ville Väänänen. Raportin taitosta vas-
tasi Tero Silvast ja käännöksistä Petra Nysten
OSS-Järjestöpalvelut Oy:stä.
Korkeakoululiikunnan esteettömyyttä kos-
kevien kysymysten hahmotteluissa ja muotoi-
luissa auttoivat merkittävästi Liikuntatieteellisen
Seuran (LTS) koordinaattori Toni Piispanen se-
kä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU
ry:n apuvälineneuvoja Jukka Parviainen. Lisäksi
yleisen liikuntasuosituksen toteutumista sekä
istumista koskevissa kysymyksissä hyvää kon-
sultointiapua antoivat UKK-instituutin johtaja
Tommi Vasankari sekä Terveyden ja hyvinvoin-
nin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu
Helakorpi ja tutkija Anna-Leena Holstila.
Hankkeen ulkopuolisesta rahoituksesta vas-
tasiopetus-jakulttuuriministeriönliikuntayksik-
kö. Liikuntayksikön ja valtion liikuntaneuvoston
virkamiehet, erityisesti kulttuuriasiainneuvos
Päivi Aalto-Nevalainen ja pääsihteeri Minna
Paajanen, ovat lisäksi olleet arvokkaana tukena
selvitystyön alkuvaiheen suunnittelussa.
1.3 Opiskelijoiden liikunta
lopullisena tavoitteena
Hyvilläkään korkeakoululiikunnan tai ylipää-
tään liikunnan olosuhteilla ei sinänsä tee mitään,
jos opiskelijat eivät liiku ja käytä palveluja. Tästä
syystä tässä raportissa tarkastellaan aiempaa
seikkaperäisemmin myös korkeakouluopiske-
lijoiden liikuntaa, liikuntatottumuksia ja niihin
yhteydessä olevia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
On hieman kummallista, että yleisen liikun-
tasuosituksen toteutumista korkeakouluopis-
kelijoiden osalta ei ole tutkittu.2
Osaltaan tähän
saattaa olla syynä se, että kertyneiden tutkimus-
tulosten perusteella liikuntasuositusta päivitet-
tiin vuonna 2009 siten, että uudessa suosituksessa
on kestävyysliikunnan lisäksi huomioitu omana
osanaan myös lihaskuntoa ja liikehallintaa yllä-
pitävä ja edistävä liikunta. Tämä raportti pyrkii
osaltaan paikkaamaan tätä lähes 300 000 opiske-
levaa nuorta aikuista koskevaa tiedon puutetta.
Toinen uutuus tässä raportissa on kor-
keakouluopiskelijoiden päivittäisen istumisen
määrän ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden
alustava selvittäminen. Fyysinen inaktiivisuus,
jossa päivittäin kertyvä istuminen on yksi tär-
keä osatekijä, on viime aikaisissa tutkimuksissa
todettu olevan itsenäinen terveyteen vaikuttava
asia, jota ei pysty täysin kompensoimaan edes
runsaalla liikunnalla. Tästä syystä, kun tarkastel-
laan korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhdet-
ta, on paitsi kiinnostavaa myös tärkeää täydentää
tarkastelua myös päivittäisen istumisen osalta.

14. 11
11
2. Korkeakoululiikunnan
suositusten toteutuminen
2.1 Korkeakoululiikunnan
perussuositusten
toteutuminen
Korkeakoululiikunnan suositusten nykyti-
laa, tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemus-
ta selvitettiin tässä tutkimuksessa ensisijaisesti
kyselyllä, joka kohdistettiin korkeakoulujen reh-
toreille, liikuntapalveluista vastaaville sekä yli-
oppilas- ja opiskelijakuntien liikuntavastaaville.
Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavil-
le suunnattu kysely sisälsi suositusten tunnet-
tuutta ja hyödyllisyyden kokemusta käsittelevän
osion ohella laajan perussuositusten toteutumis-
ta korkeakoululiikunnassa selvittävän kyselyn.
Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahta val-
tion liikuntahallinnon virkamiestä. Haastattelut
käsittelivät samoja teemoja kuin korkeakouluil-
le ja opiskelijajärjestöille kohdennetut kyselyt.
Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kor-
keakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta
korkeakoululiikunnan ja siihen liittyvän hallin-
non eri tasoilla aina virkamiehistä opiskelijoihin.
Kysely korkeakoululiikunnan suositusten
tunnettuudesta ja nykytilasta toteutettiin vuon-
na 2013 ajanjaksolla elokuusta marraskuun
loppuun. Rehtorien, opiskelijakuntien ja yliop-
pilaskuntien osalta kerättiin tietoa suositusten
käyttökelpoisuudesta ja tunnettuudesta kaik-
kiaan varsin suppealla kyselyllä. Korkeakoulujen
liikuntapalveluista vastaaville kysely oli huomat-
tavasti pidempi: kysely käsitteli suositusten tun-
nettuuden lisäksi niiden toteutumista vastaajan
edustamassa korkeakoulussa (tai liikuntapal-
veluita tuottavassa yhteisorganisaatiossa) sekä
Keskeiset tulokset:
Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana
liikuntapalveluiden kehitystyötä, mikä näkyy korkeakoulujen liikuntahenkilös-
tön kokemuksissa sekä entistä vahvempana liikunnan asemana korkeakoulujen
strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Suositusten asema tunnustetaan hyvin myös
virkamiestasolla.
Tarkasteltaessa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia suhteessa hyvän korkea-
koululiikunnan perussuosituksiin voidaan sanoa, että keskiverto suomalaisopiskeli-
ja opiskelee korkeakoulussa, jossa kahdeksasta suosituksesta kolme täyttyy.
Yksittäisistä suosituksista parhaiten opiskelijamäärään suhteutettuna toteutuu
uusien liikkujien aktivointi ja liikunnan palveluketju, joka toteutuu yhteensä 13
korkeakoulussa täysin ja 10 korkeakoulussa osittain. Suosituksen täyttävät korkea-
koulut kattavat noin ⅔ kaikista opiskelijoista.
Vastaavasti heikoin tilanne on korkeakoululiikunnan riittävässä rahoituksessa, sillä
vain kolme korkeakoulua ylittää siinä vähimmäissuositustason (30 euroa opiskeli-
jaa kohden).

15. 12
Taulukko 2.1.0 Liikuntabarometrin puitteissa toteutetut tiedonkeruut
Vastaajataho Kysely Tiedonintressi
Valtionhallinnon virkamiehet Haastattelu (2 kpl)
Hyvän korkeakoululiikunnan suositusten tunnet-
tuuden ja hyödyllisyyden kartoitus ministeriös-
sä sekä korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten
toteutuminen
Korkeakoulujen rehtorit Lyhyt nettikysely
Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys
korkeakouluhallinnossa
Korkeakoulujen liikuntapalve-
luista vastaavat
Laaja nettikysely
Suositusten tunnettuus, hyödyllisyys sekä toteutu-
minen korkeakoululiikunnassa
Yo- ja opiskelijakuntien
liikuntavastaavat
Lyhyt nettikysely
Suositusten tunnettuus ja hyödyllisyys
opiskelijaedunvalvonnassa
Opiskelijat (N ~ 580 / 2300)
Laaja nettikysely +
aikaisemmat aineistot
Opiskelijoiden liikuntatottumukset ja liikuntapalve-
luiden käyttö sekä tyytyväisyys niihin
muun muassa korkeakoululiikunnan esteettö-
myyteen liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia
käsitellään luvussa 2.5. Lisäksi liikuntahenkilös-
tölle annettiin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan
avovastauksin liikuntasuositusten käyttökelpoi-
suudesta sekä erilaisista kehittämishankkeis-
ta liikuntapalveluiden arjessa. Näitä vastauksia
on esitetty pitkin raporttia tuomaan lukijalle
konkreettisia esimerkkejä suosituksiin liittyvistä
kokemuksista.
Valitettavasti osalle vastaajista tämä kyse-
ly osoittautui vastauskuormaltaan liian suurek-
si. Tämän vuoksi tiedonkeruun loppuvaiheessa
vielä vastaamattomille liikuntapalveluista vas-
taaville lähetettiin sisällöltään karsittu kysely, jo-
ka kasvatti hieman vastaajamäärää mutta josta
puuttuvat liikuntapalvelujen tarjontaa syventä-
västi kartoittavat osuudet.
Korkeakoulujen liikuntapalveluista vas-
taaville henkilökunnan edustajille suunnatun
kyselyn tulokset on esitetty suositusten toteutu-
misen osalta taulukossa 2.1.2. Jos samasta kor-
keakoulusta saatiin syystä tai toisesta useampi
vastaus, yksittäisistä indikaattoreista on laskettu
taulukkoon keskiarvo. Indikaattoreissa, jotka pe-
rustuvat liikuntapalvelujen resursointiin opiske-
lijaa (tai tuhatta opiskelijaa) kohden on käytetty
tilastokeskuksen ilmoittamia saman tilastovuo-
den korkeakoulukohtaisia läsnäolevien perus-
tutkinto-opiskelijoiden määriä. Taulukossa on
esitetty harmaina riveinä ne korkeakoulut, jois-
ta ei tavoitettu vastaajia tai jotka kieltäytyivät
osallistumasta kyselyyn. Yksittäisten suositusten
osalta on lisäksi huomioitava, että osa korkea-
koulujen vastaajista koki suosituksiin liittyvien
tunnuslukujen raportoinnin vaikeaksi, eivätkä
kaikki vastanneet kyenneet toimittamaan kaik-
kia tarvittavia tietoja. Erityisesti liikuntapalve-
luiden käyttöastetta kuvaavan tunnusluvun (H)
arviointi osoittautui hankalaksi useissa korkea-
kouluissa. Tämä on ymmärrettävää varsinkin
niissä korkeakouluissa, joissa liikuntapalvelujen
varsinaisesta toteuttamisesta vastaa jokin ulko-
puolinen toimija.
Suositusten osalta huomioitavaa on myös, et-
tä osa korkeakouluista järjestää liikuntapalvelui-
ta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.
Näissä tapauksissa vastauksia käsitellään yhtei-
sesti silloin, kun liikuntapalveluja järjestävältä
organisaatiolta on saatu saatu yksi yhteinen vas-
taus. Tällöin esimerkiksi liikuntapalveluiden
käyttöaste on laskettu liikuntapalvelut yhteis-
työssä järjestävien korkeakoulujen yhteenlaske-
tun opiskelijamäärän perusteella.
Kyselyhetkellä oli vireillä myös mo-
nia liikuntapalveluiden yhdistämishankkeita.
Taideyliopistossa yhteisiä liikuntapalveluita ol-
laan vasta muodostamassa, mutta opiskelijat voi-
vat jo nyt käyttää UniSportin palveluja hieman
korkeammalla käyttäjämaksulla. Vastaavasti
Jyväskylässä yliopisto ja ammattikorkeakoulu
ovat yhdistämässä liikuntapalvelunsa uudek-
si “Jyväskylän korkeakoululiikunnaksi”, ja vas-
taavia hankkeita tai olemassa olevan yhteistyön
tiivistämistä ollaan toteuttamassa muun muassa
Tampereella.

16. 13
13
Tavoitteena on järjestää liikuntapalve-
lut kaikille yhtäläisesti yhdessä mui-
den paikkakunnan korkeakoulujen/
opiskelijakuntien kanssa. Tällä hetkel-
lä kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä
sopimuksia. Paikkakuntien kampuk-
silla on [ammattikorkeakoulun] jär-
jestämiä omia palveluita.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Korkeakoulujen liikuntavastaaville suunna-
tun kyselyn tulokset on esitetty suosituksia ku-
vaavien indikaattorien osalta taulukossa 2.1.2.
Taulukossa kukin sarake kuvaa yksittäisen suo-
situksen A-H-indikaattoria, joka on esitetty
vihreällä taustavärillä silloin, kun suosituksen
vähimmäistaso täyttyy. Keltainen taustaväri
kertoo siitä, että suositustaso toteutuu ainakin
puoliksi. Taulukon arvoja tulkittaessa täytyy kui-
tenkin pitää mielessä niihin liittyvä epävarmuus.
Kaikki vastaajat eivät välttämättä ole tulkinneet
Suositus Indikaattorin tulkinta Suositustaso
A Suositukset korkeakoulun
strategiassa
1 Ei mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategiassa
2 Mainittu lyhyesti
3 Lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot
4 Liikunta selkeästi yksi korkeakoulun
kehittämistavoitteista
3 tai 4
B Korkeakoululiikunnan rahalli-
nen panos per opiskelija
Korkeakoululiikunnan rahoitus / perustutkinto-opiske-
lijoiden määrä
vähintään 30
C Korkeakoululiikunnan henki-
lötyövuodet / 1000 opiskelijaa
Korkeakoululiikunnan suunnittelu- ja tukipalvelui-
den henkilötyövuodet 5000 perustutkinto-opiskelijaa
kohden
vähintään 1
D Liikuntatilat / 1000 opiskelijaa
Liikuntatilojen määrä tuhatta perustutkinto-opiskeli-
jaa kohden
vähintään 1
E Palautetta kerätään käyttäjiltä
sekä koko korkeakouluyhteisöltä
2 Palautetta kerätään sekä käyttäjiltä että koko korkea-
kouluyhteisöltä
1 Palautetta kerätään joko vain käyttäjiltä tai kaikilta (ei
erikseen käyttäjiltä)
0 Palautejärjestelmää ei ole
2
F Liikuntatarjonta sisältää moni-
puolisesti lajeja ja huomioi eri-
laisten liikkujien tarpeet
3 Tarjolla opiskelijoiden mielestä viisi tärkeintä lajia se-
kä vähintään viisi muuta lajia
2 Tarjolla viisi tärkeintä tai neljä tärkeintä mutta yh-
teensä vähintään 10 lajia
1 Viidestä tärkeimmästä alle viisi ja yhteensä alle 10
lajia
3
G Uusien opiskelijoiden ak-
tivointi sekä palveluketju
opiskelijaterveydenhuollon ja lii-
kuntapalveluiden välillä
2 Uusien aktivointi ja palveluketju
1 Jompikumpi, palveluketju tai uusien aktivointi
0 Ei kumpaakaan
2
H Korkekoululiikunnan
käyttäjämäärä
Liikuntapalveluiden käyttäjiä perustutkinto-opiskeli-
joista %
alle 15 % puut-
teellinen, 15-30
tyydyttävä, 30-
50 hyvä, yli 50
erinomainen
Taulukko 2.1.1 Taulukkoavain

17. 14
kyselyn mittareita samalla tavalla siitäkään huo-
limatta, että ne pyrittiin selitteillä tekemään
tulkinnallisesti mahdollisimman yksiselittei-
siksi. Puuttuvien arvojen määrä suosituksia ku-
vaavissa sarakkeissa kuvaa hyvin arvioinnin
suhteellista hankaluutta: vaikeimmaksi arvioi-
tavaksi osoittautui liikuntapalveluiden suun-
nittelutehtäviin käytettävien henkilötyövuosien
arviointi, jossa moni vastaaja ilmoitti, ettei näitä
ollut mahdollista erottaa laskennallisesti muis-
ta liikuntapalveluiden henkilöstöresursseista.
Nämä tiedonkeruun haasteet mielessä pitäen
koontitaulukon ensisijainen tavoite onkin toi-
mia eräänlaisena korkeakoululiikunnan tilan
yleiskartoituksena.
Liikuntapalvelusta vastanneille suunnatun
kyselyn vastauskatoa voi pitää palveluiden ti-
lanteen kannalta jokseenkin oireellisena. Se,
että osa kyselyn ulkopuolelle jättäytyneistä kor-
keakouluista ei pystynyt nimeämään liikun-
tapalveluista vastaavaa tahoa, kertoo osaltaan
korkeakoululiikunnan asemasta henkilöstö- ja
muita resursseja kohdennettaessa, vaikka osa
vastauskadosta johtunee kyselyhetkellä meneil-
lään olleesta ammattikorkeakoulujen toimi-
lupaprosessista. Tämän ja muiden tekijöiden
vuoksi vastaamattomuuden syihin liittyvän yli-
tulkinnan vaara on niin ilmeinen, että niistä ei
tässä raportissa edes yritetä tehdä johtopäätöksiä.
Oman lukunsa muodostavat ne korkea-
koulut, joissa kyselyyn vastanneella henkilöllä
ei ollut käytettävissään tietoja suositusten toteu-
tumista kuvaavista indikaattoreista. Osa korkea-
kouluista ei saanut nimettyä liikuntapalveluista
vastaavaa henkilökunnan jäsentä, jolloin vas-
tauksen korkeakoulun puolesta antoi tyypilli-
sesti palvelu- tai hallintopäällikkö. Muutaman
korkeakoulun osalta vastaaja edusti ensisijai-
sesti korkeakoulunsa opiskelijakuntaa, ja on to-
ki ymmärrettävää, ettei tällainen henkilö pääse
helposti käsiksi esimerkiksi korkeakoulunsa HR-
resursointia tai tilajärjestelyjä koskeviin tietoi-
hin. Kaikki nämä seikat on syytä pitää mielessä
tuloksia tulkittaessa.
Taulukossa on esitetty kunkin suosituksen
toteutumista kuvaavan sarakkeen lopuksi suo-
situksen täyttävien korkeakoulujen määrä (kpl
vastauksen antaneista) sekä suosituksen täyttä-
vissä korkeakouluissa opiskelevien osuus kai-
kista opiskelijoista. Jälkimmäisessä tapauksessa
ajatuksena on tarkastella suosituksia siitä näkö-
kulmasta, kuinka montaa opiskelijaa suosituk-
sen toteutuminen/toteutumattomuus koskee.
Pelkkään suositukset täyttävien korkeakoulujen
määrään keskittyvä tarkastelu olisi nimittäin vi-
noutunut siinä mielessä, että korkeakoulun koko
on usein yhteydessä monien suositusten toteu-
tumisesta tai toteutumattomuudesta kertovien
tietojen saatavuuteen, sillä pääsääntöisesti suu-
remmalla korkeakoululla liikuntapalveluihin
satsataan ainakin absoluuttisesti enemmän.
Suositus A: Liikuntapalvelut
korkeakoulun strategiassa
Suositusten toteutumista koskeva tarkastelu on
hyvä aloittaa ylätason strategisista linjauksis-
ta. Vastanneista korkeakouluista yhdeksän il-
moitti, ettei korkeakoululiikuntaa ole huomioitu
lainkaan korkeakoulun strategiassa. Näistä vii-
si oli yliopistoja ja neljä ammattikorkeakouluja.
Lisäksi seitsemän ammattikorkeakoulun osal-
ta tieto puuttuu ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei
osaa ottaa kysymykseen kantaa. Korkeakoulun
strategiassa mainittuna ilman konkreettisia toi-
menpiteitä korkeakoululiikunta on seitsemässä
korkeakoulussa (neljä yliopistoa ja kolme am-
mattikorkeakoulua). Tämä ei vielä täytä suo-
situsta, sillä se edellyttää myös konkreettisten
toimenpiteiden tunnistamista joko strategiassa
tai toimenpideohjelmissa. Kaikkiaan 15 korkea-
koulua ilmoitti korkeakoululiikunnan näkyvän
myös kirjattuina toimenpiteinä, mikä on vuo-
den 2009 lähtötilanteeseen nähden merkittä-
vä parannus. Tuolloin toteutetun kartoituksen
perusteella vain neljä korkeakoulua täytti suo-
situksen. Kyselyyn vastanneiden liikuntapalve-
luiden edustajien näkemykset kuvaavat hyvin
myös suositusten käytettävyyttä strategia- ja
kehitystyössä:
Olemme arvioineet liikuntapalveluita
annettujen suositusten pohjalta ja en-
si lukuvuoden suunnittelu sekä kehit-
tämistyö perustuu niihin.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Suositusten myötä olemme laittaneen
kehittämistyön liikkeelle. Olemme
alkumetreillä.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava

18. 15
15
Korkeakoulu
A
Strategia
B
Rahoitus
C HTV /
opiskelijat
D Tilat
käytössä
E Palaute-
järjestelmä
F Laji-
tarjonta
GUusien
aktivointi
H Käyttäjä-
määrä
Arcada 2 X X X X X X X
Centria AMK X X X X X X X X
DiaK 2 X 0,33 1,67 0 1 0 X
Haaga-Helia 2 X X X 1 1 X X
HAMK 3 33,83 0,39 1,79 2 3 2 X
Hanken* 0 X X 0 1 0 11,94
HUMAK 2 13,91 X 0,35 X 2 2 X
Itä-Suomen yliopisto 1 4,21 0,50 0,15 1 2 0 X
JAMK 1 18,95 0,79 0,24 2 2 1 12,64
Jyväskylän yliopisto 0 16,98 0,64 0,34 2 3 2 26,55
Kajaanin AMK 0 24,9 X 0,57 0 1 1 X
Karealia AMK 2 6,14 X 0,05 0 1 1 48,06
Kemi-Tornion AMK 1 7,82 X 0,16 0 2 1 X
Kymenlaakson AMK X 17,85 1,00 0,36 1 1 0 X
Lahden AMK 0 15,25 1,02 1,22 X 1 1 X
Laurea AMK 2 X X X 0 1 0 0,34
MAMK 1 2,57 0,61 1,22 1 1 2 2,45
Metropolia AMK 0 9,11 0,56 0,07 2 3 1 25
OAMK 2 20,03 0,27 0,34 2 3 2 17,88
Oulun yliopisto 1 27,72 0,38 0,34 2 3 1 26,05
Rovaniemen korkea-
koululiikunta (Lapin
yliopisto ja RAMK)
3 6,38 0,42 0,09 2 3 2 15,29
Saimaan korkeakoulu-
liikunta (Saimia ja
LUT)
0 4,02 0,67 0,33 1 2 2 20,1
SAMK X 17,47 X X 1 1 1 X
Savonia AMK X X X X X X X X
Seinäjoen AMK X X X X X X X X
Taideyliopisto* X 5,57 X 1,13 1 1 0 X
TAMK 3 21,6 0,54 0,43 1 2 0 7,56
Tampereen yliopisto 1 21,28 0,32 0,35 2 3 1 30,45
TTY 0 23,8 0,85 0,80 2 3 2 28,09
Turun AMK 3 0,88 X 0,03 1 1 1 3,18
Turun yliopisto 1 22,1 0,66 0,17 1 3 2 20,31
UniSport (Aalto-
yliopisto ja Helsingin
yliopisto)
3 61,52 2,51 0,76 1 3 2 30,5
Vaasan yliopisto 0 X X 0,03 0 1 0 0,42
VAMK X X X X X X X X
Yrkeshögskolan Novia X X X X X X X X
Åbo Akademi 3 21,61 0,87 0,73 1 2 0 20,91
YHTEENSÄ
Suositus toteu-
tuu (vastanneista
korkeakouluistaa)
15 3 4 5 10 12 13 3
48% 11% 18% 18% 32% 36% 41% 14%
Tieto puuttuu kor-
keakouluista (kpl)
8 11 17 11 8 6 7 17
Suositus toteutuu %
opiskelijan kohdalla
51,6 % 18,0 % 18,8 % 8,2 % 36,3 % 55,1 % 67,3 % 21,4 %
Taulukko 2.1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen. (Värikoodi: vihreä = vähintään suo-
situstasolla, punainen = selkeästi alle suositustason, keltainen = alle suositustason, harmaa = ei vastausta)
* Hankenin ja taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää UniSportin palveluita Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston
opiskelijoita korkeampaan hintaan

19. 16
Suosituksia on hyödynnetty kun
olemme kirjoittaneet korkeakoulujen
strategiaa ja toimenpidesuunnitelmia.
Esimerkiksi korkeakoululiikunnan
turvaaminen, rahoitus, liikuntatilat.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Opiskelijaliikunnan kehittäminen
ja organisointi on yliopistossamme
keskustelun alla. Liikuntatarjontaa
pyritään koordinoimaan yliopiston
taholta aikaisempaa monipuolisem-
min. Organisointi on kesken ja asiaa
on viety eteenpäin ylioppilaskunnan
kanssa yhteistyössä. Suositukset toi-
mivat hyvänä tavoitteellisena tukena.
Yliopiston liikuntavastaava
Sijoittumistamme muiden kor-
keakoulujen liikuntatoimiin ver-
rattuna on tuotu esiin liikunnan
ohjausryhmässä ja esimiehillem-
me. Lisätilojen hankkimisessa on
käytetty apuna suosituksia (... kau-
pungin palloiluhallihanke, lisätilaa
korkeakoululiikunnalle).
Yliopiston liikuntavastaava
[Korkeakoulun] sisäisessä toiminnas-
sa voisin, tavatessani liikunta-asioi-
hin vaikuttamaan pystyviä henkilöitä,
painottaa suosituksia, kuten olen kyllä
tehnytkin. Toisaalta liikunta-asioihin
suhtaudutaan [korkeakoulun] johdon
tasolla hyvin myönteisesti muutenkin.
Yliopiston liikuntavastaava
Suositus B: Korkeakoululiikunnan rahoitus
Tiukassa taloustilanteessa kamppailevien am-
mattikorkeakoulujen sekä tietyissä määrin
yliopistojen korkeakoululiikunnan kokonais-
rahoitukseen liittyvä suositus toteutuu kyselyn
mukaan kaikista huonoiten. Vastanneista vain
kolme korkeakoulua panostavat liikuntapalve-
luihin vähintään suositellun 30 euroa vuodessa
opiskelijaa kohden, ja nämä kattavat ainoastaan
runsaan viidenneksen kaikista opiskelijoista.
Tuloksen tulkintaan liittyvää epävarmuutta li-
sää toki tieto, että juuri rahoitukseen liittyvä
kyselyosio koettiin useissa korkeakouluissa kaik-
kein hankalimmaksi vastata, mikä näkyy edel-
lisen tavoin puuttuvien vastausten määrässä.
Korkeakoululiikunnan suosituksia käytetään
myös liikuntapalvelujen rahoituksen puolesta
argumentointiin:
Budjettineuvotteluissa niihin voidaan
aina vedota, varsinkin jos oma kou-
lumme on kaukana päämäärästä.
Yliopiston liikuntavastaava
Suositus C: Korkeakoululiikunnan
henkilöstöresurssit
Liikuntapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyö-
hön panostettavien henkilötyövuosien arviointi
osoittautui monille korkeakouluille hankalaksi.
Siksi tämän mittarin kattavuus on toistaiseksi täs-
sä käsiteltävistä huonoin. Moni vastaaja ilmoit-
ti kyselyssä korkeakoululiikuntaan käytettyjen
henkilötyövuosien kokonaismäärän, sillä useat
vastaajat kokivat mahdottomaksi niiden erotta-
misen toisistaan, joten mittarin tulkintavirheen
mahdollisuutta ei myöskään voida täysin sulkea
pois. Vastanneista 17 korkeakoulusta (liikunta-
palvelut yhteistoimintana järjestävät tahot on täs-
sä eriytetty, esim. pääkaupunkiseudun UniSport
vastaa kahta korkeakoulua) neljä ilmoitti suun-
nittelun ja kehitystyön henkilötyövuosien ylittä-
vän vähimmäissuositustason. Unisportin lisäksi
suunnitteluun ja kehitystyöhön opiskelijamää-
rään nähden riittävästi henkilötyövuosia panos-
tivat Kymen ammattikorkeakoulu sekä Lahden
ammattikorkeakoulu. Yhdessä nämä korkea-
koulut kattavat noin hieman alle viidenneksen
kaikista opiskelijoista.
Suositus D: Korkeakoululiikunnan tilat
Opiskelijoiden käytössä olevien liikuntatilo-
jen arviointi oli kaksijakoista: Pienillä korkea-
kouluilla, joilla käytössä olevia liikuntatiloja on
vähän, arviointi oli luonnollisesti helpompaa
kuin suurilla toimijoilla. Tulosten perusteel-
la näyttää siltä, että suositus toteutuu parhaiten
sellaisten pienten ja keskisuurten korkeakoulu-
jen osalta, jotka tuottavat liikuntapalvelunsa itse.
Liikuntatilojen määrää koskevassa suosituksessa
huomionarvoista on, että suurin osa suosituksen
täyttävistä korkeakouluista (neljä viidestä) on ni-
menomaan ammattikorkeakouluja.

20. 17
17
Suositus E: Korkeakoululiikunnan
palautejärjestelmä
Palautejärjestelmän osalta seitsemän korkea-
koulua ilmoitti, ettei liikuntapalveluihin liit-
tyvää palautetta kerätä lainkaan. Joka kolmas
korkeakoulu ilmoitti keräävänsä palautetta sekä
liikuntapalveluiden käyttäjiltä että koko korkea-
kouluyhteisöltä. Opiskelijamäärään suhteutet-
tuna palautteen kerääminen liikuntapalveluista
(käyttäjiltä erikseen ja lisäksi kaikilta korkea-
koulun opiskelijoilta) toteutuu noin joka kolman-
nella opiskelijalla. Toisaalta on tietenkin hyvä
asia, että useampi kuin kaksi kolmesta korkea-
koulusta kerää liikuntapalveluista edes jonkin-
laista palautetta. Palautejärjestelmiä arvioitaessa
on kuitenkin pidettävä mielessä, että käyttäjiltä
kerätty palaute palvelee liikuntapalveluiden ke-
hittämistyössä eri tavoitteita (esimerkiksi ko-
kemus olemassa olevista palveluista, tiloista ja
lajitarjonnasta) kuin koko korkeakouluyhtei-
söltä kerätty (esimerkiksi liikuntapalveluiden
käyttämättömyyden syyt). Monessa korkea-
kouluissa palautejärjestelmiä ollaan kuitenkin
kehittämässä:
Palautejärjestelmää ollaan kehittä-
mässä kun liikuntapalvelujen toteutus
on saatu organisoitua.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Olimme osana palveluiden auditoin-
tia. Näkökulmana oli opiskelijoi-
den tukipalvelut. Liikuntapalveluille
kohdistettiin kaksi kysymystä:
Minkälaiset palautejärjestelmät meillä
on, ja miten opiskelijat pystyvät osal-
listumaan päätöksentekoon.
Yliopiston liikuntavastaava
Suositus F: Liikuntatarjonta
Opiskelijamäärään suhteutettuna toiseksi par-
haiten toteutuu lajitarjonnan monipuolisuus.
Yli puolella opiskelijoista on korkeakoulun lii-
kuntapalveluiden kautta mahdollista pääs-
tä kuntosalille, osallistua ryhmäliikuntaan sekä
palloilu- ja mailapelivuoroille ja ottaa osaa la-
jikokeiluihin. Lajitarjonnan puutteellisuus
koskettaa toisaalta pienten korkeakoulujen
opiskelijoita pääsääntöisesti enemmän kuin
isojen korkeakoulujen opiskelijoita. Myös usei-
den ammattikorkeakoulujen hajanainen kam-
pusrakenne vaikeuttaa liikuntapalveluiden
saavutettavuutta, mutta joissain ammattikorkea-
kouluissa tämä on osattu kääntää liikkumiseen
kannustavaksi tekijäksi:
Opiskelijoiden hyvinvointiviikoilla
tarjolla erilaista liikuntaa ja lajiko-
keiluviikoilla mahdollisuus tutustua
eri lajeihin, polkupyöriä käytettävis-
sä opiskelijoille asiointiliikuntaan esi-
merkiksi eri toimipisteiden välille.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Liikuntatilojen varustelut vaihtelevat
huomattavasti [eri] kampusten välillä
joilla ei järjestetä liikuntaa ja niiden
joilla liikuntaa järjestetään saattaa ol-
la huomattava välimatka.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Vain [pääasiallisella kampuspaikka-
kunnalla] on järjestettyä liikuntatoi-
mintaa. Etäyksiköt huolehtivat itse
esim. henkilökunnan liikuntatoi-
minnasta, yliopistoliikunta ei vastaa
näistä.
Yliopiston liikuntavastaava
Suositus G: Uusien liikkujien aktivointikeinot
Uusien liikkujien aktivointia sekä korkeakoulu-
liikunnan ja opiskelijaterveydenhuollon välistä
palveluketjua koskeva suositus toteutuu vastaus-
ten perusteella parhaiten. Korkeakouluista 13
ilmoitti, että korkeakoululiikunnan ja opiskeli-
jaterveydenhuollon välille on rakennettu erityis-
tarpeisiin vastaava ja liikkumisen aloittamista
edistävä palveluketju ja että erityisesti uusia opis-
kelijoita kannustetaan liikuntapalveluiden käyt-
töön. Korkeakouluista kymmenen ilmoitti näistä
tekijöistä edes toisen täyttyvän ja yhdeksän ei
kummankaan. Suosituksen kummankin osan
täyttävät korkeakoulut kattavat korkeakouluopis-
kelijoista noin 67 prosenttia. Huomionarvoista
on myös se, että jokainen liikuntapalvelut yh-
teistyössä tuottava yhteisö (UniSport, SaLUT ja
Rovaniemen korkeakoululiikunta) täyttää suo-
situksen. Vastausten perusteella palveluketjuun
ja uusien opiskelijoiden aktivointiin ilmoitettiin

21. 18
useissa korkeakouluissa kiinnitettävän jatkossa
enemmän huomiota ja että konkreettinen kehi-
tystyö on päässyt monessa hyvään vauhtiin:
Alustavat tulokset palveluketjus-
ta osoittavat, että se on kannustanut
ja aktivoinut liikkumaan aiempaa
enemmän. Taukojumppiin on saa-
tu hyvin osallistujia, mikä on lisän-
nyt [liikuntapalveluiden] näkyvyyttä.
Tämän seurauksena osa heistä on var-
masti tullut [korkeakoululiikuntaan]
liikkumaan.
Yliopiston liikuntavastaava
Suosituksia käytetty pohjana opiske-
lijaliikuntapalveluiden suunnittelus-
sa ja rakentamisessa. Suosituksia on
myös hyödynnetty tutor-toiminnan
kehittämisessä. [Korkeakouluun] on
luotu liikuntatutorjärjestelmä.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
[On perustettu] matalan kynnyk-
sen [liikunta]ryhmiä, joissa tutustu-
taan paikalliseen liikuntatarjontaan.
Lisäksi on mahdollisuus saada hen-
kilökohtaista ohjausta ja kuntosali-
ohjelma…. [lisäksi] opetukseen on
integroitu liikuntapalveluiden esittely.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Ylioppilaskunnan järjestämät viih-
teelliset, mutta alkoholittomat lii-
kuntatempaukset ovat olleet hyvin
suosittuja. Näitä ovat olleen esimer-
kiksi hankijalkapallo (jalkapalloa
umpihangessa) talvella ja norsupal-
lo (jalkapalloa isolla jumppapallolla)
keväällä.
Yliopiston liikuntavastaava
Kokemukset palveluketjun toimivuudesta eivät
tosin aina ole rohkaisevia:
Järjestimme palveluketjuun kuuluvia
viikottaisia ryhmätunteja, mitkä oli
tarkoitettu palveluketjuun osallistujil-
le, ja joissa oli tarkoitus tehdä mata-
lan tason liikuntaa yhdessä (matalan
tason ryhmäliikuntaa yms). Näihin ei
tullut osallistujia.
Yliopiston liikuntavastaava
Opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvoin-
tipäivät eivät ole tavoittaneet riittä-
västi liikkumattomia opiskelijoita.
Yliopiston liikuntavastaava
Suositus H: Liikuntapalveluiden käyttö
Liikuntapalveluiden käyttäjämäärää koskevaa
suositusta voitaisiin ehkä pitää pikemminkin ta-
voitteena, sillä palveluiden käyttöaste kuvaa en-
sisijaisen tavoitteen, opiskelijoiden liikkumisen,
toteutumista edellä käsiteltyjen suositusten ku-
vaamassa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden
omaehtoista, opiskelijaliikunnan ulkopuolella
tapahtuvaa liikkumista, ei pidä tietenkään mis-
sään nimessä väheksyä, mutta käyttöaste liikun-
tapalveluiden opiskelijamäärään suhteutettuna
tunnuslukuna kattaa korkeakouluopiskelijoiden
liikkumista koskevat institutionaaliset tavoitteet
varsin hyvin. Palvelut on järjestetty onnistunees-
ti silloin, kun niillä on käyttäjiä. On myös ajatel-
tavissa, että ulkona aktiivisesti liikkuvat siirtyvät
ainakin osin sisäliikunnan pariin silloin, kun
omaa lajia ei ole mahdollista harrastaa ulkona
vuodenajasta riippuen. Korkeakoululiikunnan
palveluidenkäyttöasteolikorkeinKareliaammat-
tikorkeakoulussa, UniSportissa sekä Tampereen
yliopistossa, joissa käyttöaste oli jo hyvällä tasolla
eli yli 30 prosenttia. Tyydyttävällä tasolla (15-30
prosenttia) käyttöaste oli Jyväskylän yliopistossa,
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Oulun
yliopistossa, Rovaniemen korkeakoululiikunnas-
sa, Saimiassa, Tampereen teknillisessä yliopis-
tossa, Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa.
Tieto liikuntapalveluiden käyttöasteesta puut-
tui kuitenkin hyvin monen korkeakoulun
vastauksista:
Ilmaisiin palveluihin ei ole henki-
löseurantaa, joten on mahdoton
tietää kuinka moni käyttää palve-
luita. Ilmaisia palveluita on esim.
kuntosalit.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava

22. 19
19
2.2 Korkeakoululiikuntaa
tukevien suositusten
toteutuminen
Raportin tässä osassa selvitetään korkeakoululii-
kuntaa tukevien suositusten toteutumista ja tun-
nettuutta valtionhallinnon tasolla. Seuraavassa
osassa tarkastelua laajennetaan suositusten tun-
nettuuden ja hyödyllisyyden osalta myös korkea-
kouluhallintoon ja opiskelijajärjestötoimijoihin.
Tutkimuksessa tiedonkeruu toteutettiin kaksi-
portaisesti siten, että suositusten asemaa valtion-
hallinnossa selvitettiin haastattelemalla kahta
korkeakoululiikunnan piirissä toimivaa virka-
miestä, ja korkeakouluhallinnon, liikuntapal-
veluiden sekä opiskelijajärjestöjen tasolla tieto
kerättiin kyselylomakkeella. Tulosten syventämi-
seksi eri osapuolten näkemyksiä pyritään myös
tarkastelemaan rinnakkain.
Valtionhallinnosta tavoiteltiin kolmea vir-
kamiestason haastattelua, joista lopulta kaksi
saatiin toteutettua. Toinen haastatelluista toimi
ylitarkastajana opetus- ja kulttuuriministeriön
korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla ja toi-
nen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä.
Keskeinen haastattelujen antama viesti oli, et-
tä liikuntasuositukset ovat valtionhallinnon ta-
solla kohtalaisen hyvin tiedossa ja haastateltavat
kokivat suosituksista olleen ainakin jonkin ver-
ran hyötyä erilaisessa kehittämistoiminnassa.
Haastateltavat katsovat, että kuluneella halli-
tuskaudella nimenomaan suositusten toteutu-
misen seuranta on kehittynyt laajemmaksi ja
toimivammaksi.
Toinen haastateltavista kertoi konkreettise-
na uudistuksena sen, että ammattikorkeakoulu-
jen käynnissä olevalla toimilupakierroksella
suositusten arviointi on ollut mukana toimi-
lupahakemuksissa. Tiedot pyydetään kultakin
ammattikorkeakoululta paikkakuntakohtaises-
ti, jolloin tärkeää on se, että liikuntapalvelut
ovat laajasti saatavilla sekä koulujen päätoimi-
pisteissä että toisilla paikkakunnilla toimivissa
sivutoimipisteissä. Toimiluvan saamisen edel-
lytyksenä ei edelleenkään ole korkeakoulu-
liikunnan suositusten toteutuminen, mutta
suositukset ovat kuitenkin yksi osa toimilupaha-
kemuksia. Näiden tekijöiden perusteella haas-
tateltava arvioi olevansa täysin samaa mieltä
väitteestä “Olemme käyttäneet suosituksia ke-
hittämistyössämme tai vaikuttamistyössämme”.
Liikuntaneuvostoa edustava haastatelta-
va toi esille liikuntaneuvoston lakisääteisen
tehtävän arvioida koko valtionhallinnon toi-
menpiteitä liikunnan edistämisessä. Arviointia
tehdään aina hallituskausittain, ja kuluvalla hal-
lituskaudella arviointimallia on muutettu niin,
Keskeiset tulokset:
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululii-
kunnan suositusten toteuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoulu-
liikunnan palvelujen suunnittelutyöhön.
Nuoret aikuiset (19-29 -vuotiaat) huomioidaan omana ryhmänään valtion liikunta-
neuvoston uudistetussa arviointimallissa.
Liikunnan asema on viime vuosien aikana hieman vahvistunut erityisesti ammatti-
korkeakoulusektorilla, kun liikuntapalvelut olivat osa ammattikorkeakoulujen toi-
milupien myöntämisen kriteerejä.
Valtionhallinnossa esiintyy haastattelujen perusteella lievää epävarmuutta siitä,
kuinka hyvin korkeakoululiikunnan suositukset ovat korkeakoulukentän tiedossa.

23. 20
että nuoret aikuiset eli 19-29-vuotiaat on ero-
tettu lapsista ja nuorista omaksi ryhmäkseen.
Arvioinnin yhteydessä käydään esimerkiksi lä-
pi sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön lii-
kuntayksikkö tekee, mitä korkeakoulupolitiikka
tekee ja miten opiskeluterveydenhuolto toimii
liikunnan edistämisen näkökulmasta.
Suositusten selkeydestä ja toteuttamis-
kelpoisuudesta haastateltavat esittivät hie-
man toisistaan eriäviä arvioita. Tavoitteiden
toteuttamiskelpoisuudesta toinen haastatelta-
vista oli jokseenkin samaa mieltä ja toinen jok-
seenkin eri mieltä. Molemmat haastateltavista
pitivät tavoitteita valtionhallinnon näkökulmas-
ta kohtalaisen selkeinä, mutta toinen ei osan-
nut varmuudella sanoa, näyttävätkö suositukset
selkeiltä myös korkeakoulujen näkökulmasta.
Suositusten tunnettuudessa haastateltavat löy-
sivät ainakin jonkin verran kehittämisen varaa,
mutta heidän edustamissaan organisaatioissa
korkeakoululiikunnan parissa työskentelevillä
ne ovat heidän mukaansa sangen hyvin tiedos-
sa. Suositusten tunnettuutta voisi haastateltavien
mielestä parantaa tiedotuksella ja seurannalla.
Henkilökohtaisena mielipiteenään toinen haas-
tateltavista toi esille, että suositusten vaikutta-
vuuden ja niiden toteutumisesta pidemmällä
aikavälillä syntyvien säästöjen osoittaminen te-
kisi helpommaksi suositusten tarpeellisuuden
perustelemisen ja niihin kohdistuvien taloudel-
listen leikkausten välttämisen.
Palveluja koskevista kartoituksista nouseva-
na hyvänä kehityskulkuna pidettiin sitä, että yh-
teistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
välillä on lisääntynyt liikuntapalvelujen tuotta-
misessa. Yhteistoiminnan tausta-ajatuksena on
se, että jos tietyllä paikkakunnalla jokin palve-
lujen osa-alue hoidetaan hyvin, sitä on helppoa
ja kustannustehokasta laajentaa myös toiselle
korkeakoulusektorille. Muuten haastateltavien
vastauksista välittyi sellainen kuva, että suositus-
ten käytännön toteutuminen on vielä vaiheessa
mutta niiden nousemista keskustelun ja seuran-
nan kohteeksi pidettiin jo itsessään arvokkaana
asiana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayk-
sikkö on haastattelujen mukaan myöntänyt
avustuksia liikunnan edistämiseen yksittäisille
korkeakouluille, mikä on yleensä tarkoittanut lii-
kuntapalvelujen suunnittelua. Tätä varten ei ole
perustettu Liikkuva korkeakoulu -hankkeen kal-
taista ohjausryhmärakennetta, vaan avustusten
jakamisesta on vastannut yksittäinen virkamies.
Avustusten kautta liikuntayksikkö voi osaltaan
ohjata liikuntapalvelujen kehittämistä korkea-
kouluissa, mutta lähtökohtana on kuitenkin, et-
tä viime kädessä koulut toimivat itsenäisesti
ja ovat itse vastuussa palvelujen tarjoamisesta.
Yhtenä mahdollisuutena toinen haastateltavis-
ta mainitsi sen, että korkeakoulujen kanssa voisi
järjestää yhteisiä tilaisuuksia hyvien käytäntöjen
levittämiseksi.
Avustuksia on haastateltavien mukaan
myönnetty runsaasti myös liikuntatieteellisel-
le tutkimukselle, mutta erityisiä esimerkkejä
korkeakoululiikunnan puolelta ei tullut haas-
tatteluissa esiin. Toinen haastatelluista mai-
nitsi myönteisenä kehityssuuntana sen, että
liikuntaa koskevia kysymyksiä on pyritty lisää-
mään valtakunnallisiin jo olemassa oleviin
kyselyihin. Esimerkkinä tällaisesta hän mai-
nitsi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussää-
tiön Opiskelijabarometrin. Liikuntayksikön
perustavoitteena on lisätä liikuntaa ja sen määrää
koskevaa trenditietoa eri väestöryhmiltä korkea-
kouluopiskelijat mukaan lukien.
Liikuntaneuvoston tulevassa tiedestrategias-
sa ei niinkään määritellä yksittäisiä tutkimuksen
painopisteitä, vaan rahoitus suunnataan siinä
enemmän liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoit-
teiden mukaisesti. Tässä yhtenä periaatteena on,
että liikunnan tulee olla yhdenvertaisesti kaik-
kien saavutettavissa. Tiedestrategiassa tuettavia
osa-alueita ei ole jaettu siten, että esimerkiksi
korkeakoululiikunta olisi erillinen kokonaisuu-
tensa, vaan tavoitteena on antaa tutkijoille va-
paus toteuttaa monitieteisiä tutkimushankkeita
vaikuttavuustavoitteiden raameissa. Kuluneena
vuonna 2013 on myönnetty veikkausvoittova-
roista 2,5 miljoonaa euroa liikuntaa käsittele-
ville tutkimushankkeille. Painopisteenä on ollut
liikuntapoliittista päätöksentekoa ja liikunnan
edistämistä tukeva soveltava käyttäytymis-yh-
teiskuntatieteellinen tutkimus.

24. 21
21
2.3 Kokemuksia suositusten
tunnettuudesta ja
hyödyllisyydestä
Suositukset tulisi tuoda Opetus- ja
kulttuuriministeriön taholta kor-
keakoulujen rehtoraattien tietoisuu-
teen ohjaavaksi linjapaperiksi, jotta
korkeakoululiikunta huomioitai-
siin ammattikorkeakoulujen johta-
vissa/päättävissä elimissä muutenkin
kuin pelkästään opiskelijajärjestö-
jen tekemän vaikutustyön kautta.
Suosituksien tunnettavuuden edistä-
misessä tulisi ottaa huomioon myös
koulujen henkilöstö omalta osaltaan,
koska heistäkään valtaosa ei liiku suo-
situsten mukaisesti. Korkeakoulut
ovat kuitenkin työ/opiskeluyhtei-
sö missä kaikki liikkujat niin henki-
löstö kuin opiskelijatkin tulisi ottaa
huomioon. Myös liikunta- ja hyvin-
vointitutkimuksista saatavaa tietoa
voisi paremmin hyödyntää, jos mie-
titään esimerkiksi vaikutuskeinoja
tutkinnon läpäisyasteen parantami-
seksi. Toimiva hyvinvointipalveluket-
ju on olennainen tukiverkosto niin
opiskelijoille kuin henkilökunnalle-
kin työssä sekä opiskeluissa onnis-
tumisen ja suoriutumisen kannalta.
Hyvinvointitietoisuuden lisääminen
korkeakoulujen kaikilla opintolinjoil-
la olisi hyvä ottaa huomioon, vaikka-
pa erillisen, pakollisen, hyvinvointi
opintokokonaisuuden muodossa.
Ammattikorkeakoulun opiskelijakuntatoimija
Keskeiset tulokset:
Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset tunnetaan korkeakouluhallinnossa ja lii-
kuntapalveluiden piirissä hyvin ja niitä pidetään suurelta osin käyttökelpoisina ja
selkeinä. Ylioppilas- ja opiskelijakuntatoimijoiden keskuudessa tunnettuus oli tosin
paikoin heikkoa.
Korkeakoulujen rehtoritasolla erityisesti ammattikorkeakoulujen rehtorit olivat suo-
situksista hyvin perillä, mikä selittyy osin kyselyn toteuttamishetkellä meneillään
olevalla ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusprosessilla.
Korkeakoulujen sisällä taas oli niin, että liikuntahenkilöstö oli rehtoritasoa tietoi-
sempi suosituksista yliopistoissa. Vastaavaa epäsuhtaa ei ollut puolestaan havaitta-
vissa ammattikorkeakoulupuolella.
Heikoin käsitys suositusten tunnettuudesta oli opiskelijajärjestötoimijoilla, jotka toi-
saalta pitivät suosituksia kaikkein toteuttamiskelpoisimpina
Vastaavasti opiskelijatoimijoiden osalta erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskeli-
jakuntien kokemus suositusten tunnettuudesta erosi merkittävästi korkeakoulun si-
sällä henkiöstön kokemuksesta. Opiskelijatoimijat olivat suositusten tunnettuuden
suhteen ammattikorkeakouluissa henkilöstöä epävarmempia.
Ylioppilaskuntatoimijoiden kokemukset erosivat henkilöstön kokemuksesta vähem-
män, mutta erot paikantuivat kuitenkin pääsääntöisesti samoihin kokemuksiin kuin
opiskelijakuntatoimijoilla

25. 22
Koska suositusten tunnettuutta selvitetään
nyt ensimmäistä kertaa, ei aikaisempaa kvanti-
tatiivista vertailuaineistoa ole saatavilla. Tulevina
vuosina korkeakoululiikunnan suositusten tun-
nettuuden ja aseman vakiintumisen kehitystä on
mahdollista seurata käyttäen tässä raportissa esi-
teltäviä tuloksia vertailuaineistona.
Kattavan kokonaiskuvan tavoite jäi valitet-
tavasti osin toteutumatta, sillä tiedonkeruulla
ei tavoitettu kaikkien korkeakoulujen edusta-
jia, mikä kävi ilmi jo aikaisemmassa luvussa.
Vastaamattomuus kertoo tässäkin yhteydessä
joissain määrin siitä, että monilla korkeakouluil-
la oli vaikeuksia nimetä kyselylle vastaajaa, joka
vastaisi korkeakoululiikunnan palvelukokonai-
suudesta. Suositusten tunnettuutta koskevat tar-
kastelut ovat siten jossain määrin vinoutuneita,
sillä tällaisten korkeakoulujen osalta tulokset
puuttuvat.
Kysely tavoitti muita kuin liikuntapalveluis-
ta vastaavia tahoja vaihtelevasti. Opiskelija- ja
ylioppilaskuntien liikuntavastaavia tavoitettiin
yhteensä 32 ja rehtoreita puolestaan 26 niin, et-
tä ammattikorkeakoulujen rehtoreita on vas-
tanneista noin kaksi kolmannesta. Rehtorien
osalta taas on selvää, että vastaamattomuus voi
myös usein olla seurausta työkiireistä, sillä rehto-
rin toimenkuvaan erilaisiin kyselytutkimuksiin
vastaaminen ei aina sovi. Osassa tapauksista reh-
torin puolesta kyselyyn on todennäköisesti vas-
tannut rehtorin sihteeri tai vararehtori, mutta
vastaamisen luottamuksellisuuden vuoksi vas-
tausten antajia ei voida tulosten raportoinnissa
erotella.
Osassa korkeakouluista kysely tavoit-
ti useamman kuin yhden vastaajan. Niissä
tapauksissa, joissa saman organisaation (rehto-
raatti, opiskelijakunta, ylioppilaskunta tai kor-
keakoulun liikuntapalvelut) sisältä kyselyyn
saatiin useampi vastaus, laskettiin aineistol-
le kyseisen organisaation vastauksista keskiar-
vo, jonka katsotaan edustavan organisaatiota
kokonaisuudessaan.
Kyselykorkeakouluillejaopiskelijajärjestöille
Kyselyn liikuntasuositusten tunnettuutta ja hyö-
dyllisyyden kokemista mittaava moduuli koostui
kuudesta väittämästä, joihon vastaajia pyydet-
tiin ottamaan kantaa Likert-vastausasteikolla (1
täysin eri mieltä - 5 täysin samaa mieltä), jossa
oli lisäksi mahdollista vastata “en osaa sanoa”.
Tulokset esitetään kuviossa 2.3.1 vastaajaryhmit-
täin väittämäkohtaisen keskiarvoprofiilin kautta.
Kuvion luettavuuden parantamiseksi korkea-
koulusektoreita ei ole vielä tässä vaiheessa ero-
teltu toisistaan.
Vertailtaessa vastaajaryhmien kokemuksia
keskenäänhavaitaan,ettäerityisestikorkeakoulu-
jen rehtorit kokevat suositusten olevan laajas-
ti eri toimijoiden tiedossa. Opiskelijatoimijoilla
kokemus tunnettuudesta on selvästi heikoin,
mikä on sikäli ymmärrettävää, että opiskelija-
luottamustehtävissä toimivilla on henkilöstöön
verrattuna suuri vaihtuvuus, jolloin suosituksis-
ta ei ehdi kertymään pidemmän aikavälin tun-
tumaa. Toinen selitys voi olla vastaajan kyvyssä
ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin suositukset
ovat oman organisaation ulkopuolella tiedossa.
Osa vastaajista on saattanut tulkita kysymyksen
siten, että suositusten tunnettuutta pyydetään
arvioimaan yleisesti muissa kuin omassa orga-
nisaatiossa. Opiskelijatoimijoihin verrattuna lii-
kuntapalveluista vastaavat toimijat ilmoittivat
huomattavasti useammin kuulleensa suosituk-
sista, käyttäneensä suosituksia korkeakoulun
kehittämistyössä ja pitävänsä tavoitteita hyödyl-
lisinä ja selkeinä.
Vastaaja
Montako
tavoitettiin
Rehtorit
Yliopistot 8
Ammattikorkeakoulut 18
Liikuntapalveluista vastaava
henkilökunta
Ammattikorkeakoulut 19
Yliopistot 14
Opiskelijajärjestöt
Ylioppilaskunnat 13
Opiskelijakunnat 19
Taulukko 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suo-
situsten tunnettuutta kartoittaneen kyselyn
vastaajat

26. 23
23
Kokemukset yliopisto- ja
ammattikorkeakoulusektorilla sekä
korkeakoulun sisällä eri toimijoiden välillä
Raportin tässä osuudessa keskitytään kyselyn
tulosten vertailuun korkeakoulusektoreittain.
Aluksi rehtorien, liikuntahenkilöstön sekä opis-
kelijajärjestötoimijoiden vastauksia kuuteen suo-
situsten hyödyllisyyttä ja tunnettuutta koskevaan
mittariin vertaillaan korkeakoulusektoreittain.
Toisessa osassa paneudutaan mielipiteiden ja-
kautumiseen korkeakoulujen sisällä eri hallin-
non portaiden sekä opiskelijatoimijoiden välillä.
Ensimmäisenä vertailun kohteena on am-
mattikorkeakoulujen sekä yliopistojen reh-
torien (tai näiden edustajien) kokemus
liikuntasuosituksista. Kuviossa 2.3.2 on esi-
tetty korkeakoulujen rehtorien vastauksien kes-
kiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain. Kuviossa
erityisen merkillepantavaa on yliopisto- ja am-
mattikorkeakoulujen vastausten silmiinpistävä
eroavuus toisistaan, mikä johtuu todennäköisesti
siitä, että liikuntasuositukset olivat mukana ky-
selyn kanssa samaan aikaan käynnissä olleessa
ammattikorkeakoulujen toimilupahakemuspro-
sessissa. Rehtorien kokemus on keskimäärin yh-
teneväinen oikeastaan vain kokemuksessa siitä,
että suositukset ovat laajasti korkeakoululiikun-
nan piirissä työskentelevien tiedossa (kokemuk-
sen ollessa keskimäärin varsin positiivinen),
sekä kokemuksessa tavoitteiden toteuttamiskel-
poisuudesta. Ammattikorkeakoulujen rehto-
rit ilmoittivat kyselyssä kuulleensa suosituksista
yliopistojen rehtoreita merkittävästi useammin
ja pitivät tavoitteita keskimäärin selkeämpinä ja
hyödyllisempinä. Erot viimeksi mainituissa ovat
tosin verrattain pieniä – viisiportaisella asteikolla
vain noin puoli yksikköä myönteisempiä.
Vastaavanlainen vertailu on tehty kuviossa
2.3.3 liikuntapalveluista vastaavan henkilökun-
nan vastauksista, joissa erot korkeakoulusekto-
reiden välillä ovat selvästi pienempiä rehtorien
kohdalla. Toki on myös pidettävä mielessä se, että
vastauksissa on jonkin verran eroa sen mukaan,
mitkä korkeakoulut ovat edustettuina rehtorien
ja/tai henkilöstön osalta, sillä osasta korkea-
kouluja saatiin näistä vain toisen vastaukset.
Ainakin yliopistojen kohdalla liikuntapalvelujen
Kuvio 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus ja hyödyllisyyden kokeminen vastaa-
jaryhmittäin: Korkeakoulujen rehtorit, liikuntahenkilöstö sekä ylioppilas- ja opiskelijakunnat

27. 24
Kuvio 2.3.2 Rehtorien vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain
Kuvio 2.3.3 Liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön vastausten keskiarvoprofiili
korkeakoulusektoreittain

28. 25
25
edustaja tavoitettiin huomattavasti useammin
verrattuna yliopistojen rehtoreihin. Tämäkin tu-
los on odotusten mukainen, sillä suuren korkea-
koulun rehtorilla on todennäköisesti vähemmän
aikaa kyselyn täyttämiseen. Toisaalta suuresta
korkeakoulusta löytyy todennäköisemmin työn-
tekijä, jonka tehtävänkuvaan liikuntapalvelut sel-
västi kuuluvat.
Vastausten perusteella liikuntahenkilöstö
tuntee korkeakoululiikunnan suositukset var-
sin hyvin. Sekä yliopistoista että ammattikor-
keakouluista kaksi liikuntahenkilöstön edustajaa
ilmoitti, ettei ollut juurikaan tai koskaan kuullut
korkeakoululiikunnan suosituksista. Suositusten
tavoitteita ja selkeyttä pidettiin korkeakouluissa
keskimäärin erittäin hyvinä (keskiarvot suun-
nilleen välillä 4,1–4,5) ja ne koettiin varsin hyö-
dyllisiksi. Mielenkiintoista kyllä, yliopistoissa
henkilöstön arvio suositusten tunnettuudesta
oli selvästi heikompi kuin rehtoreilla (pitäen to-
ki mielessä sen, että rehtoreista vastasi kyselyyn
harvempi).
Tätä rehtorien ja henkilöstön kokemuk-
sen epäsuhtaa ei voida vielä varsinaisesti tutkia
vertailemalla kuvioiden 2.3.2 ja 2.3.3 jakaumia,
koska niissä ei verrata keskenään rehtorin ja
henkilöstön kokemusta korkeakoulun sisällä.
Tällaista tarkastelua varten täytyy aineistoa muo-
kata sellaiseen muotoon, jossa henkilöstön ko-
kemus voidaan yhdistää oman korkeakoulun
rehtorin kokemukseen. Tämä tarkastelu on esi-
tetty kuviossa 2.3.4 niin, että kunkin väittämän
kohdalla on esitetty korkeakoulusektoreittain
keskimääräinen väittämäkeskiarvojen erotus,
kun rehtorien kokemusta verrataan henkilös-
tön kokemukseen. Kuviossa nollaa lähellä olevat
arvot kuvaavat väittämiä, joissa korkeakoulun
henkilöstön kokemus on sama tai hyvin lähellä
korkeakoulun rehtorin kokemusta. Nollaa mer-
kittävästi suuremmat arvot kuvaavat puolestaan
väittämiä, joiden kanssa henkilöstö on rehto-
ria useammin samaa mieltä ja negatiiviset nol-
laa pienemmät arvot puolestaan päinvastaista
tilannetta.
Merkittävin eroavaisuus ilmenee verrattaes-
sa yliopistojen liikuntahenkilöstön kokemus-
ta rehtorien kokemukseen siitä, kuinka usein
vastaaja on ilmoittanut kuulleensa suosituksis-
ta. Ammattikorkeakoulujen osalta tätä eroa ei
aineistossa esiinny, mutta yliopistojen henki-
lökunta ilmoittaa kuulleensa suosituksista mer-
kittävästi omia rehtoreitaan useammin. Tulos on
samankaltainen tarkasteltaessa suositusten hyö-
dyllisyyden kokemusta: Korkeakoululiikunnan
Kuvio 2.3.4 Korkeakoulun rehtorien ja henkilöstön näkemyksen keskimääräinen poikkeavuus
korkeakoulusektoreittain
Suurempi kuin 0:
Henkilöstö enemmän
tätä mieltä kuin rehtori
Lähellä nollaa:
Rehtorin kokemus
yhtenevä henkilöstön
kokemusten kanssa
Pienempi kuin 0:
Rehtorit useimmin tätä
mieltä kuin henkilöstö
Olen kuul-
lut suosi-
tuksista
usein
Suositukset
ovat laajalti
tiedossa
Konkreettis-
ta hyötyä
Suosituksia
käytetty
kehittämis/
vaikuttamis-
työssä
Tavoitteiden
selkeys
Toteuttamis-
kelpoisuus

29. 26
henkilöstö pitää suosituksia hyödyllisempinä
kuin vastaavien koulujen rehtorit, mutta tätä eroa
ei ole havaittavissa ammattikorkeakoulupuolella.
Emme ole vielä hyödyntäneet, mutta
aloitamme niiden hyödyntämisen yh-
dessä yliopiston kanssa lähiaikoina.
Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava
Tarkasteltavien korkeakoulujen määrä on
tässä hieman pienempi kuin aikaisemmissa ku-
vioissa, sillä sekä rehtorin että henkilöstön vas-
taukset antaneiden korkeakoulujen määrä on
pienempi kuin vain henkilöstön vastaukset anta-
neiden määrä.
Lisäksi on joissain määrin niin, että rehto-
rit sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusek-
torilla pitävät suosituksia omaa henkilöstöään
useammin laajalti tiedossa olevina, vaikka tämä
ero onkin keskimäärin sangen pieni. Toisaalta
ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluista vas-
taava henkilöstö arvelee rehtoreja useammin,
että suosituksia on käytetty; yliopistojen osalta
ero on samansuuntainen vaikkakin pienempi.
Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden ja selkey-
den osalta erot rehtorien ja henkilöstön koke-
muksissa jäävät varsin pieniksi.
[Paikkakunnan] korkeakoululiikun-
nan nykytila arvioitu suhteessa lii-
kuntasuosituksiin. Kehittämistarpeet
tunnistettu arvioinnin perusteella.
Ammattikorkeakoulun rehtori
Kuviossa 2.3.5 on esitetty ammattikor-
keakoulujen opiskelijakuntien sekä yliop-
pilaskuntien liikuntavastaavien vastausten
keskiarvoprofiilit. Kuten aiemmin todettiin, ero
opiskelijatoimijoiden ja henkilöstön välillä on
nähtävästi suurin suositusten tunnetuiksi ko-
kemisessa. Vastausten keskiarvo on molempien
korkeakoulusektorien opiskelijajärjestöillä alle
3, eli vastaus on keskimäärin alle asteikon puo-
livälin. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien
keskinäisessä vertailussa paljastuu, että opis-
kelijakunnat raportoivat suosituksia käytetyn
hieman useammin vaikuttamistyössä kuin yliop-
pilaskunnat, kun taas suositusten konkreettisessa
Kuvio 2.3.5 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien keskimääräiset näkemykset liikuntasuositusten
tunnettuudesta ja käyttökelpoisuudesta

30. 27
27
hyödyllisyydessä ylioppilaskuntien vastaajien ar-
vioit ovat keskimäärin hieman positiivisempia.
Kokemukset tavoitteiden toteuttamiskelpoisuu-
desta ja selkeydestä eivät juuri eroa eri korkea-
koulusektoreiden välillä.
Korkeakoulusektorien välisien erojen ohella
on mielenkiintoista myös tässä tarkastella suosi-
tuksiin liittyvien kokemusten eroja korkeakoulu-
jen sisällä. Kuviossa 2.3.6 on esitelty kokemusten
keskimääräistä eroavuutta korkeakouluittain
niin, että opiskelija- ja ylioppilaskuntien vastauk-
sista on laskettu erotus suhteessa saman korkea-
koulun liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön
kokemukseen. Verrattuna aikaisempaan rehto-
reita ja henkilöstöä käsittelevään tarkasteluun
on tässä tarkastelussa havaittavissa enemmän
ja suurempia eroja korkeakoulujen sisällä, ja ne
näyttävät suurelta osin paikantuvan ammattikor-
keakouluihin. Korkeakouluittain tehty tarkastelu
on lisäks luotettavampi kuini rehtorien ja hen-
kilöstön osalta, koska näitä toimijoita tavoitet-
tiin kyselyllä parhaiten ja toisiinsa yhdistettäviä
opiskelija/ylioppilaskuntien ja korkeakoululii-
kunnan henkilöstön vastauksia on siten molem-
milta korkeakoulusektoreilta enemmän.
Suosituksia on hyödynnetty erilaisis-
sa yhteyksissä, kun olemme mietti-
neet eri organisaatioiden panostuksia
liikuntaan.
Ylioppilaskuntatoimija
Olemme suosituksiin vedoten yrit-
täneet saada ammattikorkeakoulul-
ta lisärahoitusta liikuntapalveluiden
järjestämiseen ja liikuntatiloihin
investoimiseen.
Opiskelijakuntatoimija
SAMOK ja opiskelijakuntamme ovat
pitäneet suosituksia kyllä sen ver-
ran hyvin näkyvillä ja keskusteluis-
sa, että mielestäni ne ovat meillä aika
tunnettuja.
Opiskelijakuntatoimija
Kuvio 2.3.6 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien näkemykset korkeakoululiikunnan suositusten
tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä verrattuna oman korkeakoulun liikuntahenkilöstöön
Suurempi kuin 0:
Opiskelijajärjestöt
useammin tätä mieltä
kuin henkilöstö
Lähellä nollaa:
Opiskelijajärjestöjen ko-
kemus yhtenevä henki-
löstön kanssa
Pienempi kuin 0:
Henkilöstö useam-
min tätä mieltä kuin
opiskelijajärjestöOlen kuul-
lut suosi-
tuksista
usein
Suositukset
ovat laajalti
tiedossa
Konkreettis-
ta hyötyä
Suosituksia
käytetty
kehittämis/
vaikuttamis-
työssä
Tavoitteiden
selkeys
Toteuttamis-
kelpoisuus

31. 28
Kuviosta 2.3.6 nähdään, että erityises-
ti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat
kokevat suositusten omakohtaisen ja yleisen tun-
nettuuden sekä suositusten käytettävyyden sel-
västi heikommiksi kuin vastaavan korkeakoulun
liikuntahenkilöstö. Opiskelijakunnilla kokemus
suositusten käytöstä jää henkilöstöä heikommal-
le tasolle, mikä pitää jossain määrin paikkansa
myös ylioppilaskuntien osalta. Myös tavoitteiden
selkeyteen sekä ylioppilas- että opiskelijakunnat
ovat korkeakoulunsa henkilöstöön verrattuna
tyytymättömämpiä, mitä oheinen opiskelijatoi-
mijan näkemys hyvin kuvastaa:
Opiskelijajärjestöjen tulisi paremmin
olla perillä suositusten olemassaolos-
ta, ja siitä mitä tarkoittaa jos suosi-
tuksia ei noudateta (ymmärtää että
kaikki rahanjako on yliopiston/amk:n
omaa politiikkaa)
Opiskelijakuntatoimija
Ylioppilaskuntien osalta tulokset ovat jois-
sain määrin yhteneviä suositusten omakoh-
taista tunnettuutta sekä suositusten käyttöä ja
selkeyttä koskevien väittämien osalta, mutta
näissä erot henkilöstön kokemukseen ovat sel-
västi pienemmät kuin opiskelijakuntatoimi-
joilla. Ylioppilaskunnat kokevat suositukset
keskimäärin hieman hyödyllisemmiksi kuin
oman korkeakoulun henkilökunta. Suositusten
toteuttamiskelpoisuuden suhteen kokemukset
eivät merkittävästi eronneet henkilöstön koke-
muksista kummallakaan korkeakoulusektorilla.
2.4 Korkeakoululiikunnan
suositukset ja opiskelijan
tyytyväisyys liikuntapal-
veluiden tasoon
Edellä hyvän korkeakoululiikunnan suosituk-
sia on tarkasteltu niiden toteutumisen, tun-
nettuuden sekä käytettävyyden näkökulmista
korkeakoulutasolla sekä opiskelijajärjestöjen ko-
kemuksissa. Nämä ovat suosituksia koskevan
kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta tär-
keitä osa-alueita, mutta samalla niiden tehtävä
on viime kädessä edistää korkeakouluopiskeli-
joiden liikuntamahdollisuuksia, jolloin suosi-
tuksia olisi myös syytä tarkastella lisäksi juuri
opiskelijatasolla. Suositusten merkityksen kan-
nalta on keskeistä pystyä osoittamaan, että hal-
linnon tasolta kerätty tieto tosiasiallisesti mittaa
jotain sellaista, joka on suoraan tai välillisesti yh-
teydessä opiskelijoiden liikuntapalveluihin tyy-
tyväisyyttä tai niiden käytettävyyttä koskevaan
Keskeiset tulokset:
Yksittäisistä suosituksista opiskelijan tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin selittä-
vät vahvimmin riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä liikuntaan pa-
nostetut henkilötyövuodet (kun mukaan lasketaan kaikki liikuntapalveluiden
henkilötyövuodet)
Tarkasteltaessa korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen yhteyttä palvelui-
den käyttöasteeseen havaitaan, että opiskelijakyselyn vastaajista yli puolet on lii-
kuntapalveluiden käyttäjiä silloin, kun suosituksista toteutuu 5-7. Kolmesta neljään
suositusta toteuttavissa korkeakouluissa vastaajista noin kolmannes käytti liikunta-
palveluita vastaushetkellä ja muissa (0-2 suositusta toteutuu) noin joka viides.
Liikuntapalveluiden lajitarjonnan riittävyyttä mittaava suositusindikaattori oli myös
vahvasti yhteydessä vastaajien kokemukseen liikunnan aloittamisen helppoudesta.

32. 29
29
kokemukseen. Voidaan sanoa, että mikäli suosi-
tusten toteutuminen ei olisi lainkaan yhteydessä
opiskelijan kokemukseen, olisi suositusten käyt-
tökelpoisuus syytä kyseenalaistaa.
Suositusten toteutumisen/toteutumatto-
muuden merkitystä opiskelijan näkökulmasta
tutkitaan seuraavaksi yhdistämällä korkea-
koulujen liikuntapalveluista kerätty aineisto
opiskelijakyselyn aineistoon korkeakouluittain.
Opiskelijakyselyn taustatietona on käytetty opis-
kelijarekistereistä poimittua tietoa kunkin vas-
taajan ensisijaisesta tutkinto-oikeudesta, jonka
perusteella vastaajan korkeakoulu on aineistossa.
Tutkittaessa yksittäisten suositusten mer-
kitystä opiskelijatyytyväisyydelle tehdään yh-
den suosituksen osalta pieni uudelleentulkinta.
Korkeakoululiikuntaan panostettuja henkilötyö-
vuosia ei tarkastella tässä ainoastaan suunnit-
telu- ja kehittämistyön osalta, vaan näkökulma
laajennetaan henkilötyövuosien kokonaismää-
rään. Syitä ratkaisuun on kaksi. Ensinnäkin on
mielekästä ajatella, että korkeakoululiikunnan
henkilötyövuosiin liittyvä panostus näyttäy-
tyy opiskelijalle nimenomaan konkreettisella
tasolla ohjaus- ja asiakastapalveluna sekä neu-
vontana, kun suunnittelu ja kehitystyö ovat
opiskelijan perspektiivistä vähemmän näkyviä
panostuksia. Toinen syy liittyy käytettävissä ole-
vaan aineistoon: Moni korkeakouluvastaaja ei
kyennyt vastauksessaan erottamaan toisistaan
suunnittelu- ja kehitystyön henkilötyövuosia
muista. Näiden korkeakoulujen osalta käytet-
tävissä oleva tieto rajoittuu henkilötyövuosien
kokonaispanostukseen, ja laajentamalla näkö-
kulma kattamaan muut henkilöstöresurssien
osa-alueet, saadaan vertailtavien korkeakoulujen
määrää tarkastelussa kasvatettua merkittävästi.
Ensimmäisessä tarkastelussa tutkitaan ky-
selyyn vastanneiden opiskelijoiden korkea-
koululiikunnan palveluiden käyttöä yksittäisten
suositusten tasolla. Kunkin suosituksen koh-
dalla opiskelijat on jaettu korkeakoulunsa pe-
rusteella niihin, joissa suositus toteutuu sekä
niihin joissa se ei hallintokyselyn tulosten pe-
rusteella toteudu. Liikuntapalveluiden käyttöä
mittaavan kysymyksen tilastollista yhteyttä tut-
kitaan taulukossa kunkin suosituksen kohdalla
Chi²-testisuureella, jonka merkitsevyys ilmoi-
tetaan kunkin suosituksen yhteydessä *-mer-
killä. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen osalta
voidaan sanoa, että suosituksen toteutuminen/
toteutumattomuus on yhteydessä kyseisen suo-
situksen toteutumiseen korkeakouluryppäässä.
Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä
kartoitettiin opiskelijakyselyssä kysymyksellä
“Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalvelui-
ta?”, jonka vastausluokat on kuviossa 2.4.1 sel-
keyden vuoksi luokiteltu uudelleen niin, että
niissä erotellaan korkeakoululiikunnan palve-
luita vastaushetkellä, joskus aikaisemmin sekä
ei-lainkaan käyttävät.
Toisessa tarkastelussa (kuvio 2.4.2) on puo-
lestaan esitetty vastaajien tyytyväisyyttä oman
korkeakoulunsa liikuntapalveluihin kuvaa-
van mittarin keskiarvot kunkin suosituksen
suhteen. Näissä molemmissa yksittäisen suo-
situksen tarkastelussa on jätetty pois ne kor-
keakoulut, joista kyseistä suositusta koskevaan
kysymykseen ei saatu vastausta. Opiskelijan ko-
konaistyytyväisyyttä liikuntapalveluiden tasoon
mitattiin kysymyksellä, johon oli mahdollista
vastata 10-portaisella asteikolla, jossa 1 merkitsi
“en lainkaan tyytyväistä” ja 10 “erittäin tyytyväis-
tä”. Vastausasteikon ulkopuolella oli myös mah-
dollisuus valita “en osaa sanoa”, mikä katsottiin
tärkeäksi erityisesti niille vastaajille, joilla ei ollut
kokemusta liikuntapalveluidensa käytöstä tai jot-
ka opiskelivat paikkakunnilla, joissa niiden käyt-
tö ei ollut mahdollista.
Tarkasteltaessa opiskelija-aineiston tuloksia
liikuntapalveluiden käyttöä vastaajien keskuu-
dessa mittaavien kysymysten vastausjakaumien
(kuviot 2.4.1a ja b sekä 2.4.2) osalta näyttää sil-
tä, että opiskelijoille merkityksellisimpiä ovat
liikuntapalveluissa hyvin konkreettiset asiat.
Yksittäisistä suosituksista sekä käyttöastetta et-
tä tyytyväisyyttä selitti parhaiten lajitarjonnan
suositus F, jonka toteuttavissa korkeakouluissa
liikuntapalveluita edes joskus on käyttänyt noin
55 prosenttia vastaajista, kun taas suositustason
alle jäävissä korkeakouluissa vain 40 prosenttia
ilmoitti käyttävänsä palveluita edes joskus. Ero
liikuntapalveluihin tyytyväisyydessä oli suosi-
tuksen F suhteen keskimäärin 2,04 10-portaisella
asteikolla ja selitti siten yksittäisistä suosituksis-
ta parhaiten tyytyväisyyden kokonaisvarianssia.
Tulokset ovat samansuuntaisia ja samaa
suuruusluokkaa rahoituksen (B), liikuntapal-
veluiden henkilötyövuosien (C), liikuntatilo-
jen riittävyyden (D) sekä uusien aktivoinnin ja

33. 30
liikunnan palveluketjun (G) suosituksen toteu-
tumisen suhteen. Kunkin suosituksen osalta
keskimääräinen tyytyväisyys on suosituksen to-
teutuessa noin 1,5-yksikköä korkeampi ja liikun-
tapalveluiden käyttö noin 10 prosenttiyksikköä
yleisempää. Liikuntapalveluiden käyttäjämää-
rän suosituksen H suhteen tarkastelu on hieman
tautologinen, sillä kuviossa 2.4.1 verrataan käy-
tännössä liikuntapalveluiden käsitystä käyttäjä-
määrästä opiskelija-aineiston tuloksiin.
Tarvitaan lisää volyymia: käytössäm-
me on liian vähän liikuntapaikkoja
ja -vuoroja. Kysyntä ylittää tarjon-
nan. Opiskelijaliikuntaan tarvitaan
lisää resursseja = rahaa amkilta….
Resursseihin nähden meillä on hyvät
liikuntapalvelut ja laaja lajitarjon-
ta.
Mies,25,Lappeenrannanteknillinen
yliopisto
Olisi kiva jos uima-altaan käyttö-
mahdollisuudet olisivat paremmat.
Ilmeisesti uima-allasta ei voi käyttää
muutoin kuin liikuntakurssin yhtey-
dessä.
Nainen, 21, Oulun yliopisto
Opiskelijakyselyn vastausten perusteel-
la suositusten huomioiminen korkeakoulun
strategiassa ei näy suoraan suurempana lii-
kuntapalveluiden käyttönä tai korkeampana
tyytyväisyytenä. Myöskään liikuntapalveluiden
palautejärjestelmän suhteen opiskelijoiden vas-
taukset eivät eronneet merkittävästi. Pienet
erot vastaajien liikuntapalveluiden käyttöas-
teessa sekä keskimäärisessä tyytyväisyydessä
mahtuvat tilastollisen epävarmuuden piik-
kiin. Suositusten osalta on toki huomioitava,
että strategian ja palautejärjestelmän merkitys
korkeakoululiikunnalle ei palaudu välittömäs-
ti opiskelijan kokemukseen vaan kertoo hallin-
non tasolla korkeakoululiikunnan kehitystyön
Kuvio 2.4.1a Opiskelijoiden korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö niissä korkeakouluissa,
joissa suositukset A-H3
toteutuvat/eivät toteudu (vain vastauksen antaneet korkeakoulut)
* Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla
3. Liikunnan henkilötyövuosien osalta tulkinta laajennettu koskemaan kaikkia henkilöstöresursseja yhteensä.

34. 31
31
arvostuksesta sekä kehitystyön käyttäjälähtöi-
syydestä. Korkeakoululiikunnan niin sanotussa
Talomallissa niiden rooli onkin hyvän korkea-
koululiikunnan prosesseissa sekä hallinnollises-
sa perustassa.
Rundvandring till de olika faciliteter-
na kunde vara ett bra sätt att rekrytera
nya användare. Mer marknadsföring/
presentationer av vad som finns att er-
bjuda.
Nainen, 19, Åbo Akademi
Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, et-
tä tulokset on esitetty kunkin suosituksen osalta
hieman harhaanjohtavasti toisistaan riippumat-
tomina ikään kuin suosituksilla ei olisi keskinäis-
tä kovarianssia. Esimerkiksi liikuntasuosituksiin
taloudellisesti riittävästi panostaneet korkea-
koulut täyttävät muita useammin myös hen-
kilötyövuosien suositustason ja vastaavasti
monipuolinen liikuntatarjonta toteutuu usein
niissä korkeakouluissa, joilla on tarjota opiskeli-
joille runsaasti liikuntatiloja. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että tuloksista ei voi vetää yksittäi-
siin suosituksiin palautuvia johtopäätöksiä vaan
Kuvio 2.4.2 Tyytyväisyys (keskiarvo) liikuntapalveluiden tasoon opiskelija-aineistossa suosi-
tusten toteutumisen mukaan: Suositukset A-H korkeakouluittain sekä toteutuneiden suositusten
määrä. ** Ryhmäkeskiarvojen ero tilastollisesti merkitsevä F-testin perusteella 0,01-tasolla.
Kuvio 2.4.1b Liikuntapalveluita käyttävien vastaajien osuus korkeakouluissa toteutuneiden
suositusten määrän suhteen (yksittäisten suositusten osalta vastaamattomat laskettu mukaan
“ei-toteuttaviin”). Erot tilastollisesti merkitseviä Chi²-testin arvolla 38,9; p<0,01
Keskimääräinen tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon asteikolla 1-10

35. 32
että tulokset kuvaavat ennemmin suositusten
toteutumisen ja opiskelijatyytyväisyyden suh-
detta kokonaisvaltaisesti. Toteutuneiden suosi-
tusten määrään perustuva tarkastelu puolestaan
osoittaa, että useamman suosituksen toteutumi-
sella on yhteys sekä käyttäjäkokemukseen että
käyttäjämääriin.
Toinen ilmeinen tulosten tulkinnassa huo-
mioitava seikka on, että liikuntapalveluiden
järjestämistä ja resursointia kuvaavat suosituk-
set mittaavat parhaimmillaankin liikunnan ul-
koisia puitteita. Opiskelijan kokemusmaailman
toinen puoli liittyy opiskelijan omiin liikunta-
tottumuksiin, elämäntilanteeseen ja asenteisiin,
joihin liikuntapalveluiden tarjontaa mittaavat te-
kijät vaikuttavat vain osittain. Jos opiskelija ei ole
koskaan opintouransa aikana käyttänyt korkea-
koulunsa liikuntapalveluita, ei hänellä voi olettaa
myöskään olevan kovin tarkkaa käsitystä palve-
luiden tasosta (ellei jälkimmäinen kokemus seli-
tä ensimmäistä).
Liikuntapalveluihin tyytyväisyydelle vaih-
toehtoinen mittari opiskelija-aineistossa on
tarkastella opiskelijoiden kokemusta liikun-
nan aloittamisen helppoudesta, kun toisiin-
sa verrataan korkeakoululiikunnan suositukset
täyttävien ja täyttämättömien korkeakoulujen
opiskelijoita. Kuviossa 2.4.3 on eroteltu toisistaan
vastaajat, jotka pitivät liikkumisen aloittamista
helppona, ei niin helppona sekä niihin, jotka ei-
vät ole opiskeluaikanaan käyttäneet liikuntapal-
veluita lainkaan. Suositusten mukaan opiskelijat
on jaettu tarkastelussa luokkiin kunkin suosituk-
sen kohdalla vain niiden korkeakoulujen osalta,
joista kyselyyn saatiin vastaus.
Liikunnan aloittamisen koetun helppouden
osalta suosituksista korostuu liikuntapalveluiden
henkilötyövuosien määrä. Niissä korkeakouluis-
sa, joissa korkeakoululiikunnan henkilötyövuo-
det ylittävät suositustason, hieman vajaa puolet
vastaajista piti liikkumisen aloittamista helppo-
na. Suositustason alle jäävien vastaajista vain
Kuvio 2.4.3 Osuus vastaajista, joiden mielestä liikkumisen aloittaminen oli helppoa suositusten
A-H toteutumisen mukaan.
* Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla

36. 33
33
joka neljäs piti aloittamista helppona aloitta-
misen hankalana pitävien osuuden ollessa sa-
ma. Lisäksi näistä lähes puolet ei ollut käyttänyt
palveluita lainkaan. Liikunnan aloittamisen
hankalaksi kokeneita oli vähiten niissä korkea-
kouluissa, joissa liikuntapalveluiden rahoitus oli
vuositasolla yli 30 euroa/opiskelija, minkä lisäk-
si tuloksissa korostuvat lajitarjonnan sekä lii-
kunnan palveluketjun ja uusien opiskelijoiden
aktivointi.
It is quite affordable for students.
Near the university so that easier
to go. Good facilities including the
dressing room [although] more flexi-
ble time should be allowed, currently,
exercise after 5 pm is not very easy in
sports hall.
Mies, 28, Tampereen yliopisto
2.5 Korkeakoululiikunnan
esteettömyys
Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta puhut-
taessa korkeakouluympäristö voidaan jakaa kol-
meen osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen. Fyysinen ympäristö viittaa raken-
nuksiin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin
ja ‑välineisiin ja sosiaalinen ympäristö yhtei-
sön jäsenten tietoihin, taitoihin ja asenteisiin.
Psyykkinen ympäristö puolestaan liittyy mo-
nenlaisuuden arvostamiseen voimavarana koko
oppilaitoksen tasolla.4
Korkeakoululiikunnassa
huomio kiinnittyy tietenkin ensimmäisenä ti-
lojen fyysiseen esteettömyyteen, mutta myös
sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden huomi-
oiminen lienee mahdollista varsinkin liikunta-
palvelujen tarjonnassa.
Liikuntapalvelujen tarjoajille suunnatun es-
teettömyyskyselyn vastaukset on raportoitu tau-
lukossa 2.5.1. Vastaukset saatiin yhteensä 27:ltä
(Turun yliopistosta saatiin kaksi vastausta) kor-
keakoululiikunnan palvelujen tarjoajalta, joista
osa tuottaa palveluja useiden eri korkeakoulu-
jen opiskelijoille (esim. UniSport). Vain noin
puolella (13/27) kyselyyn vastanneista liikun-
tapalvelujen tarjoajista oli kyselyhetkellä toteu-
tettuna liikuntatilojen esteettömyyskartoitus.
Näiden lisäksi neljä liikuntapalvelujen tarjoajaa
oli suunnitellut esteettömyyskartoituksen to-
teuttamista. Liikuntatilojen esteettömyyttä on
tavallisimmin arvioitu osana laajempaa koko
korkeakoulun tiloja koskevaa esteettömyyskar-
toitusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
välillä ei ole toteutetun kyselyn perusteella ha-
vaittavissa merkittäviä eroja tilojen esteettömyy-
den kartoittamisessa.
Myös liikuntapalvelujen osalta vastauksissa
korostuu liikuntatilojen fyysisen esteettömyy-
den kehittäminen. Kuitenkin selvästi harvempi
(9/28) kyselyyn vastannut korkeakoulu ilmoitti
kartoittaneensa liikuntapalvelujen esteettömyyt-
tä, joskin yhtä moni korkeakoulu on suunni-
tellut tällaisen selvityksen toteuttamista. Koska
Keskeiset tulokset:
Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitet-
ty huomiota vain noin puolessa korkeakouluista.
Liikuntapalveluissa esteettömyyden huomioiminen on joissain määrin harvinai-
sempaa, mutta useimmat liikuntapalveluista vastaavat tahot ilmoittavat kuitenkin
suunnittelevansa tai kehittävänsä esteettömyyttä remonttien ja uusien tilojen raken-
tamisen yhteydessä.
Esteettömyyteen liittyvä näkökulma keskittyy valtaosassa korkeakouluja vain fyysi-
seen ympäristöön. Tulosten perusteella ei voida sanoa liikuntapalveluiden psyykki-
seen tai sosiaaliseen esteettömyyteen kiinnitettävän huomiota.
4. Niemelä, A. 2007. ”Joutuu vähän taisteleen”. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia 29.