Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" Leeni Ikonen 2017

1. Lastensuojelun tehtävät(s. 82)
Viranomaisen tehtävät

2. Lastensuojelun työntekijän on tunnistettava työnsä
perus- ja ihmisoikeusluonne.
Työ tehdään perus- ja ihmisoikeusherkällä alueella.
Lastensuojelun on lastensuojelulain mukaan tuettava vanhempia,
huoltajia ja muista lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia
henkilöitä
• lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa,
• järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia.
• pyrkimällä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä
• puuttumalla riittävän varhain havaittuihin ongelmiin.

3. Virheellisten päätösten seuraukset voivat olla yhteiskunnalle,
yksilö- että yleisellä tasolla mittaamattomat, niin
taloudelliset kuin inhimilliset kärsimykset.
§ Viranomaisten toiminta nauttii luottamusta silloin, kun se on puolueetonta ja asiallista.
§ Viranomaisen esitettävä toimenpiteilleen tarkat ja yksityiskohtaiset perustelut.
§ Lapsen ja vanhemman etu on, että tosiseikat selvitetään asianmukaisesti pitäytyen
tapahtuneessa.
Tosiseikkojen synty esim.
 lääkäri tekee tutkimuksen perusteella havainnon lapsen nyrkin kokoisesta
mustelmasta, eikä saa sen syntyyn lapsen huoltajalta tai sijaishuoltotaholta
selvitystä;
 opettaja huomaa lapsen päänahassa hiuksettoman alueen;
 kun lapsi huutaa apua samalla kun aikuinen käy häneen käsiksi.

4. Puutteellinen tosiseikkaselvitys voi johtaa lapsen
huostaanottoon ja erottamiseen perheestään.
• Puutteellinen selvitys voi estää oikeutetun puuttumisen lapsen
elämäntilanteeseen esimerkiksi silloin, kun lapsen kodin olosuhteet
edellyttäisivät puuttumista tai sijaishuoltoon sijoitetun lapsen
hoidossa ja huolenpidossa on puutteita. (s. 82)

5. Miten luottamuksen käy, kun tapauksen selvittelyn
yhteydessä todetaan, että lapsi olisi voitu pelastaa, mutta
viranomaisten yhteistyö ei toiminut?
Lastensuojelun teoriapohjainen työskentely ja vahvat
ennakkoasenteet voivat johtaa ylimitoitettuihin ja lapsen huolenpidon
kannalta jopa turhaan puuhasteluun epäolennaisten asioiden parissa,
kun lastensuojelun työntekijä kehittelee perheelle stereotyyppisesti
”tukitoimet”. (s. 83)
• Mikä on lastensuojelun tapa hahmottaa todellisuutta?
• Tunnistetaanko väkivallan merkit?
• Kuullaanko tai kohdataanko lasta itseään riittävästi?
• Entä jos kaikki muu viranomaistoiminta on mallikelpoista, mutta tiedonkulku
ontuu?

6. Tutkintaryhmä totesi 8-vuotiaan Eerikan surullisen kohtalon
yhteydessä, että lapsesta oli tullut huolestuneita viestejä
lastensuojeluun paljon (11 kpl) eri tahoilta, kuten
• naapureilta,
• koulusta,
• äidin tapaamispaikasta ja
• useita lapsen äidiltä.
Miksi rikosilmoitusta ei tehty viranomaisten taholta?
• Lasta tai vanhemman huolta ei kuultu huolellisesti, vaan asianosaisia tulkittiin
”aikuisten” viestien kautta.
• Lapsen kuulemisen ammattitaidossa ja osaamisessa oli puutteita.
(8-vuotiaan kuolemaan johtaneet tapahtumat, Oikeusministeriö, selvityksiä ja ohjeita, 32/2013.)

7. Lainsäätäjän kömmähdys antaa viranhaltijalle oikeuden
arvioida tukitoimet, vaikka perheen tarpeiden ja näkemysten
tulisi olla määrättävänä.
Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon
palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen
asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai
vanhemman asiakassuunnitelmassa.
(Lastensuojelulain 36 §:n 2 momentin.) (s. 83)
• .
 Maahan muuttaneen perheen on ymmärrettävästi vaikea käsittää, miksi heidän
pitää ottaa vastaan perhetyöntekijä, silloin kun heidän lastaan haukutaan koulussa
”nekruksi” tai ”ryssäksi”. Miksi koulukiusaamista ei saada koulussa kuriin?
 Rajoja kokeilevan murrosikäisen vanhemmat ovat syystäkin ihmeissään, kun
sosiaaliohjauksen myötä nuoren uhma vanhempia kohtaan vain kasvaa ja nuorta
tuetaan siirtymään pois kodistaan.

8. Miten lapsen hyvinvointia ei edistä se, että vanhemmat joutuvat
pelkäämään ”tukitoimia” ja kokemaan turvattomuutta
epämääräisten vaatimusten alla?
Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on
ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on
kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut
turvaavat lapselle:
• tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
• mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen
valvonnan ja huolenpidon:
• taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
• turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
• itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
• mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
• kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. (s. 84)

9. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman
hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon
tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi.
• Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä.
• Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon
tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. (LSL 4 §.)
Lapsen etu on käsite, joka lastensuojeluviranomaisen on perusteltava
selkeästi tosiseikkaselvittelyn perusteella.
• Lastensuojelun perusteiski ei tule hyväksyä sitä, että kyse on ”lapsen edusta”, jonka
tietää vain lastensuojelun työntekijä.
• Lapsen etua koskeva harkinta tarkoittaa tosiseikkoihin perustuvaa tilannearviota
lapsen tilanteesta.
• Ennakkoasenteille ja teorioille perustuva työ johtaa virhearvioihin lapsen edusta.

10. Lastensuojelun laadullisessa omavalvonnassa tulee tunnistaa
ennakkoasenteet, stereotypiat ja vihapuhe asiakkaita kohtaan ja
tehdä määrätietoista työtä näiden epäkohtien poistamiseksi.
Hienovarainen työ tarkoittaa esim. sitä, että murrosikäinen nuori ohjataan
yhteistyöhän vanhempiensa kanssa ja annetaan perheelle malli ristiriitojen
selvittelyyn.
 Nuori tulee ohjata noudattamaan perheensä sääntöjä ja arvoja.
 Lapsen asioista vastaavan työntekijän tulee huolehtia siitä, ettei kukaan
nuoren kanssa työskentelevä aikuinen kärjistä tai lisää murrosikäisen ja
vanhemman välistä jännitettä, vaan ohjaa nuoren kunnioittamaan
vanhempiaan.
 Lastensuojelutyössä toimivien tulee ymmärtää, että kapinoiva nuori tekee
aikuistumiseen kuuluvaa tärkeää tehtäväänsä irtautuessaan
vanhemmistaan eikä tätä kehitystehtävää tule häiritä.
 Heppoisin perustein laadittu sijoitus kodin ulkopuolelle ei ole lapsen etu.

11. Kunnan on huolehdittava, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja
perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja
laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
• Lastensuojelun on oltava laajuudeltaan sellaista, että se takaa
lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän
perheilleen heidän tarvitsemansa aidosti riittävän avun ja tuen. (s.
84)
• Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua
järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri
hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien
ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja
laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen
järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. (LSL 11 §.) (s.
85)

12. Yhteistyövelvoite tarkoittaa, että kunkin alan asiantuntemus saadaan
valjastettua lapsen parhaaksi.
Se ei tarkoita vastuiden vierittämistä toiselle hallinnonalalle.
Mikäli lastensuojeluilmoitus on tehty koskien lapsen
käytöstä (päivähoidosta tai koulusta), lastensuojelun
työntekijän ensisijainen tehtävä on tarkistaa,
 minkälaiset palvelut lapsi on saanut terveydenhuollon piirissä?
 ovatko palvelut olleet aidosti riittäviä ja tieto saadaan usiemmiten
keskustellen vanhempien kanssa.
 Mikäli lapsella olisi esim. tarkkaavaisuuden, keskittymisen tai
impulsiivisuuden vaikeutta, tulee lastensuojelun työntekijän auttaa
vanhempia saamaan lapselle lähete neurologisiin tutkimuksiin niin, että
lapsi tulee kokonaisvaltaisesti tutkituksi ja hän pääsee kuntoutukseen.

13. Lastensuojelun työntekijän tärkeänä tehtävänä on lastensuojeluilmoituksen esim.
koulusta saatuaan kertoa koulun henkilökunnalle, ettei heillä ole oikeutta
valikoida lapsia, joille opetusta annetaan.
Vanhempia kuunnellen lapsi ohjautuu heti oikealle hallinnonalalle ja oikeanlaisen tuen
piiriin.
Tutkimuksen mukaan vanhanaikaiset toimintamallit viivästyttävät tukien saantia jopa
vuosikymmeniä ja ovat kallis vaihtoehto yhteiskunnalle lapsen ja mahdollisesti koko
perhekunnan syrjäytyessä. Mikäli lasta ja vanhempia haastateltaessa ilmenee, että
taustalla on esim. koulukiusaamista, tulee lastensuojelun työntekijän kertoa koululle:
1) Kiusaamisen salliminen on vastoin lakia.
2) Koulun tulee poistaa kiusaaminen kohtaamalla kiusaajat.
3) Koulun on saatava kiusaajat lopettamaan kiusaaminen.
4) On saatavilla erilaisia pedagogisia valmiuksia kehittäviä koulutuspaketteja oppilaille ja
opettajille.
5) Sosiaaliviranomaisen työnkuvaan ei kuulu opetukselliset ongelmat.

14. Myös sairailla ja oireilevalla lapsilla on oikeus mm. perusopetukseen.
Vanhempien syyllistämisestä olisi pyrittävä pois yhteiskunnan
voimavaroja kuluttavana ja tarpeettomana työmuotona.
Lastensuojelun työntekijöiden mahdollisesti kehittämät uudet
työmallit herättelisivät myös esim.
• kouluterveydenhuoltoa luomaan tehokkaampia tutkimus- ja
hoitopolkuja
• aineenvaihduntaongelmaisille, neurologisista häiriöistä tai muista
terveydellisistä pulmista kärsiville lapsille.