Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian opetuskalvot syksy 2013

1. UUSI, PAREMPI IHMINEN?
Arvojen rooli
tulevaisuuksientutkimuksessa
Anita Rubin

2. Tulevaisuuden kolme ulottuvuutta
Tulevaisuudella on (ainakin) kolme ulottuvuutta, joita voimme tutkia ja
jotka ovat jossain määrin riippuvaisia toisistaan:
1. Ennakoitavuus
•Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan tapahtuminen tulevaisuudessa on?
2. Muuntuvuus
•Mihin tulevassa voimme vaikuttaa? Kuinka vaikutamme? (mitä lähempänä
ihmisen tekemistä, yhteiskuntaa jne. tarkastelemamme asia on, sitä
enemmän voimme vaikuttaa. Mitä lähempänä “luontoa” asia tai ilmiö on,
sitä vähemmän voimme siihen vaikuttaa (esim. ns. luonnonlait) 
teknologian kehittäminen vastaamaan tarpeeseen hallita ja kontrolloida
”luontoa” ja sen lainalaisuuksia
3. Toivottavuus
•Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin,
traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin

3. Ossip Flechtheimin futurologia
Flechtheim (1943) uskoi, että uuden tieteen — futurologian — tehtävä
on vaikuttaa siten, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys ja
nykyhetki: ongelmat on ratkaistu ja uusia ratkaisuja voidaan rakentaa
sille kehityskulkujen pohjalle, joka tulee näkyväksi tutkimuksen kautta.
Futurologian avulla voitaisiin
•
estää sodat;
•
poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta;
•
kamppailla riistoa vastaan;
•
demokratisoida yhteiskunta;
•
lopettaa luonnon riistokäyttö, ja
•
taistella vieraantumista vastaan.
Näin luodaan vähitellen Homo Humanus, uusi parempi ihminen
3

4. Flechtheimin perusoivallukset
Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta:
•Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi;
•Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em.
ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta korjaamalla);
•Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä nykyhetkeä;
•Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus
4

5. Ennakoitavuus arvonäkökulmasta
tarkasteltuna
Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan (negatiivinen tai positiivinen)
tapahtuminen tulevaisuudessa on?
➔ennusteet, trendit, mittarit, skenaariot ym.  strategiatyö jne.
Mihin määrään saakka voimme ylipäänsä saada tulevasta tietoa?
Valtasuhteet (kenen tulevaisuus toteutetaan?) ja demokratia
Miten luotettavaa ja pätevää (kelvollista) tulevaisuuteen liittämämme tieto
(=tulevaisuustieto) on?  reliabiliteetti ja validiteetti
➔päätöksenteon tukena
Tulevaisuuden kontrollointi tulevaisuustiedon avulla
➔negatiivinen kontrollointi: ettei jotain pääsisi tapahtumaan  reaktiivisuus
➔positiivinen kontrollointi: että toivottava tulevaisuus toteutuisi 
proaktiivisuus

6. Mahdollisten tulevaisuuksien
muuntuvuus
Kuinka paljon jo tapahtunut (ja nyt tapahtuva) määrää sitä, mitä
tulevaisuudessa voi tapahtua?
➔Kuinka paljon toivomamme tulevaisuus on sidoksissa asioihin, joille
emme voi mitään (luonnonlait yms.)?  teknologia
Minkä premissien mukaan toteutuva tulevaisuus määräytyy?
➔Voiko niihin vaikuttaa ja muuttaa lähtökohtia? Miten?
➔Heikot signaalit ja villit kortit
➔Sattuma, murrosajan epävarmuus, systeeminen tapahtuminen ja
asioiden yllättävät/odottamattomat yhteisvaikutukset, inhimilliset
virhepäätelmät ja odotusten muutokset, yms.
➔Ajallinen ja paikallinen etäisyys (tulevaisuudellinen likinäköisyys vs.
kaukokatseisuus…)

7. Mahdollisten tulevaisuuksien
toivottavuus
Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin,
traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin, jne.
•Globalisaatio ja yhteiskuntien lisääntyvä sisäinen heterogeenisyys
(etniset, uskonnolliset, kulttuuriset ja historialliset ristiriidat) luo
uudenlaisia ongelmia  haaste tulevaisuuksientutkimukselle
Tulevaisuudenkuvat: kenen / minkä viiteryhmän käsitys toivottavasta
tulevaisuudesta tulee yhteiskunnassa vallitsevaksi  strategiat sen
toteuttamiseksi  politiikan merkitys kasvaa
•Tulevaisuudenkuvien sisäiset ristiriidat
•Eri toimijoiden välisten tulevaisuudenkuvien ristiriidat
Tulevaisuustiedon (esim. skenaariot) yhteiskunnallinen ja taloudellinen
turvallisuus vs. todenmukaisuus  haaste tulevaisuuksientutkijan
etiikalle (mm. Bell)

8. Vaihtoehtojen valinnasta
Tulevaisuuden vaihtoehtojen toivottavuus/pelottavuus vs.
todennäköisyys tuottaa tulevaisuuksientutkimukseen sisäisen
jännitteen
Arvokeskustelun tarpeellisuus (Yhden utopia voi olla toiselle
dystopia, mutta molemmista puuttuu Masinin mukaan itsekriittinen
näkökulma.)
Delfoin kaksi tavallisinta ulottuvuutta

9. Mannermaa (1993): teknokraattinen ja
humanistinen tulevaisuuksientutkimus
Teknokraattinen tulevaisuuksientutkimus:
•Pyrkimys tieteellisyyteen positivistisessa mielessä;
•Pyrkimys objektiivisuuteen  reduktionismi (tietoa saadaan
pirstomalla tutkittava kohde pieniin osiin);
•Tulevaisuus menneisyyden suorana jatkeena;
•Kvantitatiivisuus, matemaattinen tarkkuus, mallintaminen,
trendiennusteet  ”ennustaminen”, todennäköisin kehityskulku;
•Arvopäämäärien itsestäänselvyys ja kyseenalaistamattomuus 
ei arvokeskustelua;
•Erityisesti 1950-1970-luvuilla tärkeä

10. Teknokraattinen ja humanistinen
tulevaisuuksientutkimus (jatk.)
Humanistinen tulevaisuuksientutkimus:
•Pyrkimys ilmiöiden subjektiivisuuden (mielellisyyden) korostamiseen
 subjektiivisen näkökulman hyväksyminen;
•Rationaalisen ennustamisen sijasta tutkimuksessa korostuu ei-tiedollinen
luonne ja ”tulevaisuuden tekeminen”;
•Monet mahdolliset maailmat, vaihtoehtoiset tulevaisuudet
 skenaarioajattelu
•Kvalitatiivinen tutkimusote, systeemiajattelu, kompleksisuus,
kaaosteoria, ekologinen tietoisuus
•Kehityksen arvopäämäärien ja kriteerien kyseenalaistaminen ja tutkimus
(erityisesti kriittinen tutu ja CLA);
•Tutun ymmärtäminen keinona lisätä vuorovaikutusta ja
yhteisymmärrystä tulevan kehityksen pohtimisessa (stategiatyöskentely,
yhteisölliset ja voimaannuttavat menetelmät kuten esim. Jungkin
tulevaisuusverstas);
•1960-luvulta eteenpäin.

11. (Tulevaisuuksien)tutkimuksen
tiedonintressit
Tekninen tiedonintressi
Praktinen, tulkitseva
(hermeneuttinen)
tiedonintressi
Tutkimusongelma
Kriittinen
tiedonintressi
Intuitio
Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi
11

12. Tekninen tiedonintressi
Etsii sellaista tietoa, jota voidaan käyttää selittämään tutkimuskohdetta ja/tai
kontrolloimaan sen käyttäytymistä ja toimintaa sen luonnollisessa ympäristössä.
Tutu-menetelmät: Empiirinen ja kokeellinen tiedon kerääminen ja analyysi,
trendianalyysit ja –ekstrapolaatiot; tilastolliset menetelmät, mallintaminen;
skenaariotekniikat, havainnointimenetelmät, laboratoriomenetelmät yms.
Tavoite: tekninen toteutus.
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: objektiivisuus, arvoneutraalius.
Arvojen tutkiminen: Toimijan (omat) valinnat ovat riippuvaisia siitä, miten
menneistä kehityskuluista ja nykyhetkestä hankitusta aineistosta saatu eksakti
tieto heijastuu mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tämä valintaprosessi nähdään itse
tulevaisuuksien etsimisen ja analyysin kanssa erillisenä kokonaisuutena.
Vastausta etsitään kysymyksiin
•Mikä on tämän kyseessä olevan tutkimusongelman/ilmiön todentulevaisuus?
•Liittyykö siihen jokin ongelma?
•Jos liittyy, kuinka se voidaan ratkaista?
12
näköinen

13. Praktinen (tulkitseva, hermeneuttinen)
tiedonintressi
Pyrkii ymmärtämään tutkimusongelmaa tai ilmiötä inhimillisestä
näkökulmasta.
Tutu-menetelmät: tulkitsevat tiedonkeruun ja analyysin menetelmät, esim.
tulevaisuudenkuvien analyysi, arvoanalyysit, SSM, delfoi,
skenaariomenetelmät jne.
Tavoite ja arvojen tutkiminen: ilmiön merkitys; toimijoiden valinnat ja
käyttäytymisen syyt, odotukset, arvot ja preferenssit. Tutkimusongelmaan
liittyviä arvoja koskevaa tietoa hankitaan perustuen eri tulkintoihin ja
käytäntöihin.
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: pluralismi, eri tulkintojen välinen
tasa-arvo
Vastausta etsitään kysymyksiin
•Kuinka voimme saavuttaa laajemman ymmärryksen tutkimuksen kohteena
olevasta, tulevaisuutta koskevasta ilmiöstä/asiasta?
•Millaisia eri tulkintoja/käsityksiä tästä ilmiöstä/asiasta on?
13

14. Kriittinen tiedonintressi
Keskittyy tutkimuskohdetta koskevien subjektiivisten käsitteiden ja
havaintojen taustalla oleviin ilmiöihin (valtasuhteet, poliittiset ja
sosiaaliset syyt valintojen taustalla, ei-ilmaistut ennakkoasenteet,
tarpeet, odotukset jne.)
Tutu-menetelmät: CLA, toimintatutkimus, skenaariotyöpajat, joskus
delfoi
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Vapautuminen sovinnaisista
käsityksistä ja totutusta ajattelusta, jotta löytyisi uusia näkökulmia ja
avautuisi täysin mahdollisuuksia. Normatiivisuus.
Tavoite: muutos, kehitys
Vastausta etsitään kysymyksiin:
• Kuinka voimme vapautua ennakko-oletuksista ja
sisäänrakennetuista, tiedostamattomista, omaksutuista
uskomuksista?
• Kuinka voimme avata aidosti uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia?
14

15. Intuitioon ja mielikuvitukseen perustuva
tiedonintressi
Perustuu tutkijan/toimijan omiin subjektiivisiin tuntemuksiin,
kokemukseen, osaamiseen, lahjakkuuteen, hiljaiseen tietoon, kieleen,
arvoihin ja kulttuuriin jne.
Tutu-menetelmät: kaikki
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Käsitys siitä, että kaikki tieto
(myös tieteellinen) perustuu pohjimmiltaan intuitioon ja on luonteeltaan
subjektiivista ja siten arvolähtöistä.
Tavoite: On luonteeltaan luovaa ja toimii “liimana” kaikkien kolmen muun
tiedonintressin taustalla.
Vastausta etsitään kysymykseen:
• Kuinka voimme hyödyntää mielikuvitusta ja luovuutta rohkeasti ja
uutta luovasti tulevaisuuden mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen
ymmärtämisessä, avaamisessa ja kuvaillussa?
15

16. Kolme mielikuvituksen tyyppiä
Looginen mielikuvitus
• Nykytrendien ekstrapolaatio
•
Kritiikki  tilaa uusille ajatuksille
•
Paljastaa sen, mikä on väärin
Kriittinen mielikuvitus
•
Etsii rakenteellisia heikkouksia nykytilasta  luo viitekehyksen
vaihtoehtoisille tulevaisuuksille
•
Paljastaa sen, miksi asiat ovat väärin
Luova mielikuvitus
• Tuo esiin täysin uusia asioita
•
16
Irtautuu radikaalisti olemassaolevasta ajattelusta ja
käsitemaailmasta  avaa tien jollekin täysin uudelle tulla esille.

17. Utopia- ja dystopia-ajattelu
Platonista Thomas Moreen, Francis Baconista 1800-luvun utopisteihin ja
nykyajan science fiction –kirjallisuuteen…
Utopian ja dystopian luonne:
•Tulevaisuudenkuva (tai skenaario) rakennetaan pohjautuen vankasti
nyt-hetkeen.
•Molemmat ovat aina nykyhetken tilanteen kritiikkejä:
Utopia: kaikki se, minkä nähdään olevan väärin tai huonoa tässä ja
nyt, kuvataan korjatuksi utopiassa  kritiikki kohdistuu
nykyhetkeen.
Dystopia: kaikki mikä on nyt hyvin, on dystooppisessa
tulevaisuudessa huonosti  kritiikki kohdistuu tulevaisuutta
koskeviin suunnitelmiin tms..

18. Visiointi
Pohjautuu tiedollisesti kaikkiin neljään tiedonintressiin sekä
utopia-/dystopia-ajatteluun
utopian tekemistä todeksi
Liittää sekä tutkimuksen avulla saatavan tiedon, sen pohjalta
tehtävän parhaan mahdollisen tulevaisuuskuvan luomisen
että konkreettisen toteuttamisen toisiinsa.
esim. strategiahankkeet, ennakointiprojektit yms.

19. Arvolauseiden arvioinnin kriteerit
Ollakseen tieteellisesti pätevä arvolauseen
1.
olisi oltava objektiivisesti varteenotettava:
•
Arvolause on tosi, jos sitä tukee riittävän vakava (raskauttava) empiirinen todistus
(siis ei pelkkä subjektiivinen mielipide vaan sille on ulkoista, riippumatonta
näyttöä, vakavasti otettavia tieteellisiä todisteita)
2.
perustelujen tulee olla viittauksellisesti merkityksellisiä:
•
Todistus käsittelee samaa asiaa ja aihetta kuin arvolause.
3.
tulee olla kausaalisesti relevantti:
•
Todistavan väitteen täytyy käsitellä syytä arvoväitteen ilmaisemalle asiantilalle.
4.
tulee olla kausaalisesti itsenäinen eli riippumaton todistuksesta:
•
Todisteiden tulee olla ajallisesti alkuperäisen väitteen jälkeen (= selkeä ja
looginen, yksisuuntainen syys-seuraussuhde), muuten päädytään kehäpäätelmiin.
5.
väittämä tulee voida testata tieteellisesti (objektiivisesti varteenotettava
yritys kumota väittämä tieteellisten testien avulla).
(Keekok Lee)
19

20. Arvojen tutkiminen
1.
•
•
•
•
2.
•
Hermeneuttinen ja praktinen tulevaisuuksientutkimus:
Delfoin avulla (esim. panelistiasiantuntijoiden käsitykset arvojen
muutoksista)
Systeemiajattelun avulla: SSM (esim. yrityksen/organisaation toimintaa
estävien sosiaalisten toimintojen ja toimintakulttuurin analyysi; esim.
CATWOE ja ACTVOD)
Skenaariomenetelmillä (esim. tulevaisuustaulukkoon valittavien
muuttujien avulla)
Tulevaisuusverstailla (esim. strategian rakentamisen välineenä; mm.
visionäärinen johtaminen)
Kriittinen tulevaisuuksientutkimus:
CLA.menetelmällä (esim. piilossa olevat arvot ja maailmankuvat)