Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Plus de AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
Plus de AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi (20)
Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta maakunnissa - maakuntien rooli ja varautumisen kansallinen valmistelutyö
- 1. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta maakunnissa Maakuntien rooli ja varautumisen kansallinen valmistelutyö Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Maakuntadigivalmistelijoiden verkoston tapaaminen, Kuntatalo 8.2.2018
- 2. ”Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen” • Malli on rajattu varautumisen yhteensovittamiseen – etukäteisvalmisteluiden koordinaatio, ml. valmius- ja varautumissuunnittelu • Alueellinen varautumisen koordinaatio koostuu mallissa – Alueen yhteisestä varautumisesta – Toimiala- ja tilannetyyppikohtaisesta koordinaatiosta • Yhteinen varautuminen – laaja-alaista, poikkihallinnollista, toimijat ja toimialat kokoavaa – kokonaiskuva alueen varautumisesta – ei rajoita tai korvaa eri toimialojen varautumisen johtamis-, yhteensovittamis- ja valvontatehtäviä ja -vastuita 2
- 3. Maakunta ja ”yhteisen varautumisen” tehtävät Maakunnan tulee huolehtia alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan tulee ylläpitää yhteistyössä edellä mainittujen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. 3
- 4. Maakuntakonserni SOTE (toimialakohtainenvarautuminen) Pelastustoimi (toimialakohtainenvarautuminen) Ympäristöterveydenhuolto (toimialakohtainenvarautuminen) Maakunnan alueen yhteisen varautumisen osa-alue Poliisi,Raja,PLV,muut yhteistoimintatahot Järjestöt Elinkeinoelämä Kaikkikunnat Muuttehtävät,ulkoistetutpalvelut Yhteisen varautumisen osa-alueen tehtävät: yhteinen rakenne, yhdessä koottu riskinanalyysi ja ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, yhteiset harjoitukset Muidenmaakuntienyhteisenvarautumisenosa-alue Mahdollinen tarve ratkoa edustuksellisuus.
- 5. • Maakuntatasolla varautumisen suorituskyky perustuu siihen, kuinka hyvin maakunnan alueen suorituskyky on saatu viritettyä tarkoituksenmukaiseen yhteistoimintaan. • Maakunnassa yhteisen varautumisen osa-alue on kaikkien toimijoiden jakama intressi. Siitä ei voi erottaa mitään osa- aluetta, eikä se mahdollista palastelua - toimijoiden keskinäinen sidoksellisuus sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. » Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä –ministeriöistä riippumaton maakunnan omistajuus (silti ministeriöiden on tehtävä oma osansa). • Huolehdittava siitä, että maakunnan turvallisuustilanteiden muutosten seurannan sekä operatiivisen tilannekuvan kokoamisella on riittävä yhteys (ei tulisi olla kokonaan erillisiä järjestelmiä, jotta maakunnan tilanteen aikainen tuki voidaan tarvittaessa järjestää). 5 Keskinäinen sidoksellisuus
- 6. 6
- 7. KUJA2 (Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta) hyötykartta Yhteiset arjen rakenteet: kyetään priorisoimaan ja kehittämään rakenteita Yhteiset työkalut: kuntien ja maakunnan varautumisen yhdyspinta rakentuu yhteisiä työvälineitä hyödyntäen Kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata murrostilanteen yli Varautuminen toteutetaan yhteisten perusteiden ansiosta tehokkaasti Tuotokset Välihyödyt Lopullinen hyötytavoite Strateginen tavoite Maakunta ja kunta kykenevät välittömästi käynnistämään turvallisuustilantei- den edellyttämät toiminnot Yhteistyössä toteutuva laaja-alainen turvallisuustilanteiden muutosten seuranta toimii vakioidusti Luottamusta luova rakenne maakunnan ja kunnan yhteistyöhön KUNTALIITTO StrateginentasoPalvelujärjestelmätasoToimijataso Maakuntavalmistelu noudattaa yhteistä rakennetta Varautuminen muodostaa eri turvallisuustilanteet kestävän perustan Yhteiset prosessit: toteutus Kuja2 toimintamallin mukaisesti Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä Varautumisen ja turvallisuuden omistajuus vahvistuu Vakioudut yhteiskäytänteet vahvistavat maakuntien ja kuntien avointa yhteistyötä Maakunnan ja kunnan keskinäisriippuvuus ymmärretään Maakuntavalmistelussa huomioidaan kaikki yhteistyötahot Koko maakunnan alueen varautuminen on yhteensovitettua
- 8. Selvitys alueellisen yhteisen varautumisen tietotarpeista* (I) • Tietotarpeita ja varautumisyhteistyötä tukevaa tietojärjestelmää ei ole ennakoivan varautumisen näkökulmasta määritelty. • Alueellisen varautumistason vaihtelevuutta ovat paikanneet useat epäviralliset yhteistoimintaelimet. • Maakunnille muodostuvan alueellisen yhteisen varautumisen koetaan tuovan parannusta luomalla selkeät yhteistyörakenteet ja verkostot maakuntiin, jolloin ovat mukana kaikki varautumisyhteistyön kannalta relevantit toimijat. • Oleellista kyky jakaa tietoa toimijoiden välillä. • Tunnistamisen tulisi perustua mm. alueellisesti tunnistettuihin uhkamalleihin sekä niiden pohjalta tehtävään riskiarviointiin. *Petteri Pesonen: Maakuntauudistus – toimijoiden välisen varautumisyhteistyön tukeminen alueellisen yhteisen varautumisen tietotarpeiden selvittämisellä, Aalto 2017. 8
- 9. Selvitys alueellisen yhteisen varautumisen tietotarpeista (II) • Tietotarpeet tunnistettiin hankalaksi määritellä, sillä ne vaihtelevat tilanne- ja toimijakohtaisesti sekä varautumisen vaiheiden mukaisesti. • Maakuntien muodostumista tulisi odottaa rauhassa ja seurata käytännön toimien kautta nousevia vaatimuksia sekä tietojärjestelmätarpeita. • Nykyiset järjestelmät ovat yksittäisten toimijoiden tarpeisiin tehtyjä. Tietojärjestelmistä tunnistettiin kuitenkin varautumisyhteistyötä tukevia toiminnallisuuksia, joita voidaan hyödyntää varautumisyhteistyötä ja sitä tukevia tietojärjestelmiä suunniteltaessa. • Varautumisen yhteistyö ja yhteinen ennakointi perustuvat vastavuoroiseen, luottamukselliseen ja säännölliseen tiedonvaihtoon. 9
- 10. • TUVE (hallinnon turvallisuusverkkohanke) » Korkean varautumisen tietoverkko ja siihen liittyvät palvelut. Valtion ylimmän johdon ja ministeriöiden lisäksi turvallisuuden keskeiset viranomaiset. » Varmistaa turvallisuusviranomaisten tietoliikenteen käytettävyyden ja suojauksen sekä viestinnän jatkuvuuden ja häiriöttömyyden kaikissa turvallisuustilanteissa. » Kokonaisarkkitehtuuri ja TUVE? • KEJO (poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen, ensihoidon, puolustusvoimien ja Tullin yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä) » Tavoitteena tehokas viranomaisten välinen yhteistoiminta kenttäolosuhteissa, keskeisintä yhteinen tilannekuva. » Haasteena KEJO-ERICA-integraatio • Pelastuslaitosten valvontasovellus (Varanto-ajatus) » Haasteena hankkimisen järjestelyt ja siirtäminen maakuntaan. 10
- 11. Miten toimia yhteistyössä vaativassa häiriötilanteessa, jos • ei ole yhteistä toimintaympäristön turvallisuusmuutosten seurantaa, joka käynnistää kaikkien osapuolten yhteistoiminnan riittävän ajoissa? • työvälineet poikkeavat täysin toisistaan? • ei ole yhteistä tapaa toimia, eikä tekemisen tavat eivät ole yhteensovitettavissa? • ei ole harjoiteltu yhdessä? • ei arvioida ja kehitetä määrätietoisesti yhteistyötä ja yhteistyön tuottamaa suorituskyvyn summaa? • ei tunneta luottamusta? 11
- 12. Kiitän mielenkiinnosta, kommentteja? Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-pekka.tervo@kuntaliitto.fi Puh. 040 7197150