2. Tulevaisuudentutkimus
• Tulevaisuudentutkimus on
monitieteellinen tiedonala, jonka
tarkoituksena on selvittää millaisia
mahdolliset, toivottavat tai
todennäköiset tulevaisuudet voisivat
olla. Näin saatua tietoa
hyväksikäyttämällä ihminen pystyy
vaikuttamaan omaan elämäänsä.
Olemme jokainen valinnoillamme
omalta osaltamme vastuussa siitä,
tuleeko huomispäivästä sellainen,
että sitä on hyvä elää.
GMO
3. Tulevaisuuden tutkimuksen perususkomukset voidaan kiteyttää
seuraavasti (von Wright, 1985a), (Amara, 1981):
1. tulevaisuutta ei voi ennustaa
2. tulevaisuus ei ole ennalta määrätty
3. tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa valinnoilla ja teoilla
4. tulevaisuus on kontingentti
Näistä perusoletuksista johdetaan tulevaisuuden tutkimuksen tehtävät:
1. muodostaa kuvia tulevaisuuden kontingenteista vaihtoehdoista ja
niistä edellytyksistä, joilla ne voivat todellistua (mikä on
mahdollista).
2. tutkia vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyksiä (mikä on
todennäköistä).
3. selvittää vaihtoehtojen haluttavuudet, etsiä parhaiden
vaihtoehtojen toteuttamiseen tarvittavat keinot (mikä on
haluttavaa ja toteutettavaa).
4. vaikuttaa tulevaisuuteen tekemällä valintoja ja elämällä sitä
teoissa.
Tulevaisuuden tutkimus
4. Flechtheim: futurologialle ominaisia tutkimusaiheita ovat
erityisesti:
sodan eliminointi ja rauhan institutionaalinen1)
turvaaminen,
2) nälän ja köyhyyden poistaminen,
3) maailman väestön vakauttaminen,
4) yhteiskuntien demokratisoinnin edistäminen,
5) luonnon suojelu liikakäytöltä ja ihmisen suojelu
itseltään,
5) vieraantumisen estäminen luomalla mahdollisuus
uudelle luovalle Homo humanukselle.
5. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin sisältyvät
periaatteessa sen piirissä käytettyjen
menetelmien lisäksi myös kaikkien muiden
tutkimusten menetelmät. Tulevaisuuden tutkimus
ei ole muiden tieteenalojen kattotiede, vaan se
hyödyntää muiden tieteiden tuloksia ja
metodeja omissa ongelman asetteluissaan, jotka
koskevat ihmisyhteisöjen tulevaisuutta ja siitä
tietämistä.
6. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa,
niin
• Ympäristöstä, työstä, ammateista,
toimeentulosta ja tekniikasta
puhutaan usein ilmiöinä, jotka tulevat
vääjäämättömästi ja joihin
yksittäisten ihmisten tulee sopeutua.
7. Tällaisia ilmiöitä - megatrendejä on
Ympäristö (ilmasto, muovit, luonnonmullistukset,•
Yhteiskunta (eriarvoisuus, pakolaiset, osaamisen•
muutos, terrorismi,
Talous (globalisaation vaikutukset, työttömyys,•
ammattien katoaminen, uusien ammattien synty,
Teknologia (tekoäly, robotisaatio, digitalisaatio,•
terveysteknologia,..
Kulttuuri (monikulttuuri, monokulttuuri•
uskonnot, fundamentalismi, käsityö, )
9. Mitä on tapahtunut?
Sosiaalinen media on sitonut yhteen ihmisiä?•
Malaska kysyy Sonera• -kirjassa ”Uuskasvua
ymmärtämässä”, että integroituuko ihmisten
ajatukset siten, että keskustelu on
progressiivista oivallusta ja uutta synnyttävää?
Tietototekniikka on edistänyt teollisuuden•
tehostamista ja globalisaatioita
10. 30 vuotta sitten:
Malaska totesi:
Siirrymme teollisuusyhteiskunnasta
vuorovaikutusyhteiskuntaan, jonka perustarve
on vuorovaikutus ja kommunikointi ihmisten
välillä.
Vuorovaikutus edistää luovaa toimintaa, joka on
itseasiassa ainoa kehityksen tie, tuntuipa se
kuinka idealistiselta tahansa
14. Tulevaisuutta• mietittäessä on hyvä muistaa, että kaikki
eivät ehkä halua kansainvälisiksi maailmankansalaisiksi
globaalin talouden piirissä. Osa ihmisistä haluaa nyt ja
tulevaisuudessa elää pienemmissä yhteisöissä, tehdä käsillä
töitä, tuottaa taidetta ja kulttuuria, auttaa muita, tutkia ja
luoda uutta ilman maailmanmainetta ja kansainvälistä
menestystä - itse asiassa olla kunnon kansalaisia.
Yhteiskunnan koheesion kannalta on• erittäin tärkeää
huolehtia siitä, että kaikenlaisilla elämäntavoilla on
mahdollisuus ja merkitys.
Tulevaisuudessa tekniikka antaa mahdollisuuden uusiin•
tapoihin toimia ja uusia mahdollisuuksia tehdä jotain aivan
uutta. On tärkeää, että nämä mahdollisuudet kohtaavat
myös ihmisen arjen työssä.
15. Tulevaisuuden tekemisessä
on kyse arvoista
• Kyse on näkemyksestä ja tahdosta toteuttaa se
• Kyse on ihmiskäsityksestä - subjekti vai objekti
• Rakennammeko yhteiskuntaa hyvän arjen vai
tehokkuuden ja kilpailukyvyn nimissä?
16.
17. Elinvoimainen tietoyhteiskunta
edellyttää viestintävalmiuksia
• Viestintävalmiuksien
puute aiheuttaa, että
emme pysty
muuttamaan
toimintatapojamme,
helpottamaan arjen töitä
ja/tai soveltamaan tieto-
ja viestintäpalveluja
luovasti omista
lähtökohdistamme
18. *Jokaisen päätöksen kohdalla on
mietittävä erikseen, mitä se merkitsee
yhteisöllisyydelle
* Mitä keinoja on säilyttää ja kasvattaa
yhteisöllisyyttä globaalin talousjärjestelmän
puristuksessa?
*Avoin viestintäkulttuuri on avainasemassa
19. Yhteisöllisyyden voima
Seksi, valta, kuolema
Rakkaus, yhteistyö, elämä
Kilpailu, alistaminen
Vallan yksisuuntainen viestintä
Pahoinvointi
Rohkaisu ja tukeminen
Hyvinvointi
Vuorovaikutteinen viestintä