Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin. Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .

1. Osallistamisesta innovaatiotoiminnassa:
Case Espoon digiagenda
16.11.2016 Hannes Rauhala

2. Esityksen sisältö
• Case Espoon digiagenda
• Johtopäätökset ja suositukset

3. Mitä Espoossa tehtiin
1) Vuoden 2015 alussa
kampanjaluonteinen
joukkoistaminen kaupungin
digitalisointiin liittyvässä ideoinnissa
ja näiden ideoiden arvioinnissa
2) Osana Espoon digiagendan
toteuttamista kanava ideoille ja
niiden arvioinnille avattiin syksyllä
2015
3) ”Tee Espoosta parempi” –
kokeiluhaaste yrityksille toteutettiin
06-09/2016

4. 1) 02/2015 joukkoistaminen kampanjana
• Iso lanseeraus: fyysinen #digiespoo-
tilaisuus, joukkoistamispalvelu
• Digitalist-network ja KAOS-yhteisö
mukana
• Tarkoituksena tuottaa syötettä
Espoon digiagendaan ja kokeilla
joukkoistamispalvelua
• Paljon ideoita ja pöhinää
• #digiespoo twitterissä korkealla
• Vaikutti digiagendaan ja sen
toteuttamisen malliin

5. Digiagendan toteuttamisessa joukkoistamispalvelu on yksi toteuttamisen väline

6. 2) Digiagendan joukkoistamiskanava
• Laaja osallistaminen ja avoimuus,
alkoi 09/2015 #Digiespoo-
tilaisuudella
• Strukturoitu idean syöttö, joka pakotti
lähtemään toiminnan hyödyistä
• Arviointikategoriat filttereineen olivat
hyvät
• Käyttö jatkuvana palveluna on raskas
ylläpitää, kampanjamuotoinen
toteutustapa helpompi ja
tehokkaampi

7. Osallistamisen havainnot 2016 alussa
• Avoimuus ja osallistaminen yleisesti
• Joukkoistettu arviointi toimii
• Kampanjamuotoisena aktiivista
• Moderni tapa osallistaa laajasti
Hyvää
• Ideoiden kuvauksen laatutason vaihtelut
• Ääriaktiiviset osallistujat vääristävät otosta
• Ulkoisten sidosryhmien aktivointi pidempään
• Hyvä idea ilman toteutuskykyä on huono juttu
Ongelma
• Ideasta kokeiluun toteutuskyvyn parantaminen
• Toiminta aktiivisesti mukaan intressit huomioiden
• Ulkoisten sidosryhmien intressi
Ratkaistavat
asiat

8. 3) Tee Espoosta parempi -kokeiluhaaste
• Tavoitteena parantaa kokeilujen
toteutuskykyä osallistamalla yritykset
• Toteuttaville kokeiluille rahoitus,
toiminnalla veto toteutuksen osalta
• Yritykset osallistuivat aktiivisesti (reilu 40
ehdotusta)
• Ehdotetun kokeilun kuvaus: miksi, mitä,
miten
• Selkeät arviointikriteerit: hyödyt,
toimintatapojen muutoksen merkittävayys,
toteutettavuus, onnistumisen
todennäköisyys
• Espoon digiryhmä arvioi (28 arvioijaa)

9. Johtopäätökset ja suositukset
• Huomioi osapuolten intressit
• Hyödynnä joukkojen viisautta
arvioinnissa
• Kyky toteuttaa on paljon tärkeämpi
kuin ideat!
• Osallistaminen on tärkeä
muutosjohtamisen väline
• Kuntien välinen yhteistyö ja
avoimuus kokeilutoiminnassa
hyödyttää kaikkia
• Lean startup –menetelmän
sisäistäminen
• Huomioi kokonaisuus (kts. seur.)
Vältä taantumuksen kehää

10. Kriteereihin
perustuen valittu
ja ehdotus
toteutuksesta.
Kokeilun ohjaus,
hyötyarvio,
ehdotus
käyttöönotosta.
Käyttöönotto-
suunnitelma ja
esitys
Käyttöönotto Hyödyt
1) Kehitysidean
valinta
2) Kokeilun
toteutus
3) Käyttöönoton
valmistelu
4) Käyttöönotto 5) Käyttö
Huomioi kokonaisuus
Kokeiluja ei tehdä pelkästään kokeilemisen ilosta, vaan onnistuneet kokeilut johtavat
laajoihin käyttöönottoihin, joiden jälkeen hyödyt alkavat. Osallistaminen ja
joukkoistaminen ovat hyviä keinoja, joita kannattaa hyödyntää tällä polulla.
Kuva yksinkertaistettu ja suoraviivaistettu, todellisuus usein iteratiivista ja syklistä