12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja palvelujen yhteiskehittamiseen paihdepaivat 2021
•
0 j'aime•249 vues
Esitykset: Pia Pulkkinen, päihdepalveluiden päällikkö, Helsingin kaupunki Anna-Riikka Vuori, suunnittelija, Aseman Lapset ry Kati Voivala, asiakkuusvastaava, Suomen Diakoniaopisto
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
Similaire à 12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja palvelujen yhteiskehittamiseen paihdepaivat 2021
Similaire à 12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja palvelujen yhteiskehittamiseen paihdepaivat 2021 (20)
Plus de EHYT
Plus de EHYT (20)
12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja palvelujen yhteiskehittamiseen paihdepaivat 2021
- 1. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi
- 3. Haluammeko tukea toipujaa hänen omassa prosessissaan, vai tehdä hänestä sopiva osa palvelujärjestelmäämme?
- 4. Sankarimatkan kaava Mukailtu Joseph Campbell 1949 Seikkailuun kutsu Matkalle lähtö Koetusten tie Kotiinpaluu Kertoja Oman kertomuksensa sankari, jolle palvelujärjestelmä on vain yksi elämän näyttämöistä 13 kertojaa: keski-ikäisiä, samanaikaisen päihde- ja mielenterveysongelman kokeneita henkilöitä Haastattelumenetelmänä narratiivinen haastattelu
- 5. Sankarimatkan episodit Seikkailuun kutsun episodissa kertojat kuvaavat lapsuuttaan. Osa on saanut mukaansa vain vähän toipumispääomaa. Toiset kuvaavat lapsuuttaan tavalliseksi ja onnelliseksi, mutta itseään sopeutumattomaksi. Päihteisiin tutustuminen vertautuu rakastumiseen, mahdollisuus säädellä omaa oireilevaa mielentilaa ja estynyttä käyttäytymistä on jo itsessään huumaavaa. Matkalle lähdön episodissa päihteet tarjoavat kertojille mahdollisuuden muokata omaa identiteettiään ja päästä osaksi jotakin sosiaalista ryhmää. Päihteiden käyttö näyttäytyy rationaalisena valintana. Koetusten tien episodissa kertojien vaaleanpunaiset lasit ovat tippuneet matkalle. Päihderiippuvuus ja vaikeutuneet mielenterveyden häiriöt ovat paljastaneet kertojien varjon. On muuttunut väistämättömäksi hakea apua. Kaikki kertojien tiellä kohtaamat hahmot ja omaksumat verkostot eivät vie toipumisen tarinaa eteenpäin. Toipumispääomaa edustavat kontaktit, jotka ohjaavat ja saattavat avun piiriin. Kotiinpaluun episodissa kertojat ovat löytäneet tien pimeästä valoon. Identiteetti on kuitenkin vielä kauan anomaalinen, poikkeava. Toipuja on ihan tavallinen, mutta vähän erityinen - ei enää hullu, alkoholisti tai nisti. Monen kohdalla vertaisohjaajan identiteetti antaa sopivan luokan ja kategorian sekä arvostetun aseman yhteisössä.
- 6. Keskeisimmät tulokset Seikkailuun kutsun episodissa kertojat sijoittavat identiteettinsä useimmiten tavallisuutta ilmentäviin kategorioihin. Tavallisuus on normi, jota vasten poikkeavuutta tarkastellaan. Koetusten tien episodissa sosiaalisen, ulkoapäin annetun identiteetin merkitys korostuu, sillä tavalliseksi kategorisoituminen voi johtaa palvelujen epäämiseen. Tämä johtaa leimaavien identiteettikategorioiden sisäistämiseen. Kotiinpaluun episodissa identiteettikuvauksia on niukasti, ja sosiaalinen identiteetti on anomaalinen, vaikeasti kategorisoitavissa. Ammattilaiset lisäävät kertojien toipumispääomaa tarjoamalla heille sellaisia sosiaalisia identiteettejä, jotka vahvistavat kokemusta selviytymisestä ja pärjäämisestä sekä tukevat yhteiskunnallista normaliteettia.
- 7. Muut johtopäätökset ja suositukset Valmentava työote on säilytettävä osana arviointia. Päihdepalveluissa toteutettavaa mielenterveystyötä vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä tunnistamaan mielenterveyden häiriöitä. Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoito osana riippuvuuden hoitoa edellyttää yksilöllistä lääkehoitoa. Asiakaskeskeisessä palvelujärjestelmässä asiakkaan annetaan itse määritellä läheisverkostonsa. Palvelujärjestelmän on tarjottava myös matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä kynnyksettömiä palveluja. Toipuminen on pitkä prosessi, jossa tukemisen tulee olla pitkäkestoista ja kiireetöntä. Riittävä tuki sisältää hoidon lisäksi henkistä hoivaa ja koordinoivaa palveluohjausta osana palveluja. Asiakaslähtöiset palvelut kantavat vielä viimeisen, kriittisen siirtymäkohdan yli, kokonaan irti identiteetin määrittelystä suhteessa palvelujärjestelmään.
- 8. Entä kumpi oli ensin: mielenterveyden häiriö vai päihderiippuvuus? Molempien syntymiseen myötävaikuttaa: - geneettinen alttius - häiriöt lapsuuden ja nuoruuden herkissä kehitysvaiheissa - sosiaalisen ympäristön traumaattisuus tai virikkeettömyys Dysforia altistaa mielentilan säätelyyn päihteen avulla - Yleisimmässä mielenterveyden häiriössä, masennuksessa, mikään ei tunnu miltään. - Rinnastuu päihteiden käyttäjällä tilanteeseen tai pelkoon tilanteesta, jolloin joutuu olemaan päihteittä.
- 9. Päihderiippuvuuden selitysmallit Tunnistettu ensimmäisenä sosiaaliseksi ongelmaksi, jonka hoitamiseksi jo 1800- luvulla laadittiin irtolaislaki. Lain nojalla alkoholiriippuvaisia henkilöitä määrättiin työlaitoksiin. 1960-luvulla tunnistettiin myös lääketieteelliseksi ongelmaksi, sairaudeksi, joka huomioitiin sairausvakuutuslaissa. Sairauskäsitteen selitysvoima on viime vuosina kasvanut, vaikka uusia lääketieteellisiä läpimurtoja riippuvuuden hoidossa ei ole tullut. Päihderiippuvuuteen liittyvät sosiaaliset ongelmat eivät ole kadonneet sen myötä, että päihderiippuvuus on ymmärretty sairaudeksi. Päihteiden käyttö on luonteeltaan yhteisöllistä toimintaa. Käyttökulttuuri ylläpitää riippuvuutta ja estää siitä toipumista. Vastapainoksi on syntynyt toipumiskulttuuri. Toipujien diskurssin keskiössä on käsitys päihderiippuvuudesta tunne-elämän sairautena. Riippuvainen ihminen lääkitsee epämiellyttäviä tunnetilojaan päihteillä. Hän ei toimi omaa tai yhteisön etua vastaan moraalittomuuttaan tai ylimieliseen valintaansa perustuen, vaan hänen käyttäytymistään ohjaa riippuvuussairaus. Päihderiippuvuus voidaan ymmärtää myös toistokäyttäytymisenä, jolla on opittu vastaamaan esimerkiksi johonkin traumaan tai vaikeaan olosuhteeseen ja josta voidaan vastaavasti poisoppia.
- 10. Toipuminen Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalista toipumista suhteessa ympäröivään yhteisöön Yksilöllistä ja henkilökohtaista kasvua, toivon ja merkityksellisyyden löytymistä Mahdollista sekä oireista huolimatta että oireettomaksi, niin aktiivikäyttäjälle kuin käytön kokonaan lopettavalle (recovery in / recovery from) Toteutuu, kun henkilö pystyy omasta mielestään elämään mielekästä ja tyydyttävää elämää Lähteitä: Toivio & Nordling 2013; White 2008; Drake ym. 2007
- 12. Friends-ohjelma lasten, nuorten ja vanhempien mielen hyvinvoinnin tueksi Anna-Riikka Vuori Aseman Lapset ry 20.5.2021
- 13. Mikä on Friends? • Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma • Konkreettisia keinoja selviytyä arjessa, huolia ja pelkoja aiheuttavissa tilanteissa • Sosioemotionaalisen terveyden vahvistaminen
- 14. Mikä on Friends? • Ohjelman kehittäjä psykologian professori Paula Barrett (Brisbane/ Pathwaysin tutkimuskeskus) • Kehitetty Australiassa ja levinnyt useisiin maihin (mm. Saksa, Norja, Ruotsi, Islanti, Englanti, Kanada, USA, Hollanti, Japani) • Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee Friends- ohjelman käyttöä
- 15. o Ohjelmalla vankka kansainvälinen tutkimuspohja o Vaikuttavuustutkimuksissa saatu hyviä tuloksia; mm. osallistujien ahdistuneisuus vähentynyt ja vaikutukset pitkäaikaisia o Lisää tietoa: www.friendsresilience.org o Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (ent. KTL) → suomalainen pilotti 2006 Tutkimus
- 16. Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian toimintamallille: - Ajatukset → tunteet → toiminta Oppimiskäsitys: - kokemuksellinen vertaisoppiminen Yksilö- ja ryhmämuotoiset vaihtoehdot Mikä on FRIENDS?
- 17. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia o Ajatukset – tunteet – käyttäytyminen →tunnistaminen ja muokkaaminen o Keskiössä haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset sekä hankalat tunteet o Yksilön henkilökohtainen, ainutlaatuinen kokemus, ”henkilökohtainen linssi” Tilanne Ajatuks et Tunteet Käyttäy- tyminen
- 18. KÄYTTÄYTYMINEN (Oppiminen) Ongelmanratkaisu- taidot Myönteisten esikuvien tunnistaminen Ikätoverien tukeminen MIELI (Kognitiivinen) Sisäinen puhe Myönteinen kuva itsestä, muista ja ympäristöstä Myönteiset odotukset KEHO (Fysiologinen) Kehon antamien vihjeiden tunnistaminen Rentoutustekniikat Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen TUNTEET (Emotionaalinen) Hyväksyntä Turvallisuuden tunne Empatia Tunteiden tunnistaminen ja säätely Ystävyyssuhteet Ohjelman taustalla
- 19. Friends-ohjelman tavoitteita • Resilienssin vahvistaminen • Monipuolinen sosioemotionaalisten taitojen harjoittelu • Tarjota mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja ystävyyssuhteiden syntymiseen
- 21. = emotionaalinen pärjäävyys elämän erilaisia stressitekijöitä ja vaikeuksia kohtaan. Joustavuus, kimmoisuus, vastustuskyky Huom! Ei tarkoita sitä, etteikö mikään tuntuisi miltään, vaan: Resilienssi on eräänlaista mielen kimmoisuutta, eli sitä, että vastoinkäymisiä kohdatessamme emme lannistu liikaa tai ”laita läskiksi” - että pystymme vastoinkäymiset käsiteltyämme jatkamaan eteenpäin ilman, että ne leimaavat myös tulevaisuuttamme. Resilienssi
- 23. Esiintyvyys Yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä lapsilla ja nuorilla ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus Lapsella/nuorella usein päällekkäisiä diagnooseja Päihdeongelmilla suora yhteys nuorten mielenterveyteen
- 24. Nuoruusikä • Tärkeä ikävaihe, nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu • Kuohunta ja ailahtelu tavallista, usein lyhytkestoista • Monet häiriöt ensi kertaa nuoruudessa, noin puolet aikuisten häiriöistä alkanut ennen 14v. • Mielenterveyshäiriöt ovat koululaisten yleisin terveysongelma • Nuoruusiässä toisen asemaan asettuminen tilapäisesti vaikeaa • Kasvonilmeitä käsittelevien aivoalueiden toiminta hidastuu ja häiriytyy tilapäisesti
- 25. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä Sisäisiä •Myönteiset varhaiset ihmissuhteet •itsetunto •hyväksytyksi tulemisen tunne •oppimiskyky ja ongelmanratkaisutaito •ristiriitojen käsittelytaito •vuorovaikutustaidot •kyky ihmissuhteisiin Ulkoisia • sosiaalinen tuki • myönteiset mallit • koulutusmahdollisuudet • turvallinen ympäristö • ruoka, suoja
- 26. Mielenterveyttä haavoittavia tekijöitä Sisäisiä • itsetunnon haavoittuvuus • avuttomuuden tunne • huonot ihmissuhteet • huono sosiaalinen asema • eristäytyneisyys Ulkoisia • erot ja menetykset • psyykkiset häiriöt perheessä • kiusaaminen vertaisryhmässä • nälkä ja puute • päihteet • väkivalta
- 27. Miten toimia ennaltaehkäisevästi? • Tunne- ja sosiaaliset taidot osaksi toimintakulttuuria • Suojaavien tekijöiden vahvistaminen • Ongelmanratkaisutaitojen opettaminen • Rakenteet ja ilmapiiri • Varhainen puuttuminen • Aikuisten hyvinvointi • Jatkuvuus
- 29. FUN FRIENDS LASTEN FRIENDS NUORTEN FRIENDS FRIENDS AIKUISILLE 4–8-vuotiaat (vuodesta 2006) 9–12- vuotiaat (vuodesta 2008) 13–16-vuotiaat (vuodesta 2014) (Taivun, pystyn, pärjään) Nuorille aikuisille/vanhemmille (vuodesta 2018)
- 31. o Tunteiden ilmaisu, tunnistaminen ja voimakkuus o Tunteiden merkitys ihmisen elämässä, normalisointi o Kaikki tunteet ovat sallittuja ja tärkeitä o Tunteiden yksilöllisyys – jokainen kokee tunteet omalla tavallaan o Lapsen tunnetaidot ja empatiakyky rakentuvat askeleittain kun lapsi on vuorovaikutuksessa toisten kanssa o Keho-mieliyhteys ja tunteiden kehollisuus KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ
- 32. TUNNESANALISTA
- 33. RAUHOITTUMINEN JA RENTOUTUMINEN o Miksi rentoutuminen on tärkeää? - Rentoutuneena suoritukset paranevat ja tilanteiden käsittely helpottuu, keskittymiskyky - Stressinhallinta ja palautuminen - Tunnesäätely ja impulssikontrolli - Aito läsnäolo ja empaattinen kuuntelu o Millaiset asiat saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi? o Toiston ratkaiseva merkitys! o Rentoutumisesta hyvä tehdä päivittäinen tapa → laskee kortisolitasoja ja vapauttaa kehon endorfiineja
- 34. TIETOISUUSTAIDOT
- 35. Sisäinen puhe ja ajattelumallit
- 36. Ongelmanratkaisutaidot Konkreettisia välineitä haastavista tilanteista selviytymiseen: ▪ selviytymissuunnitelma, ongelmanratkaisusuunnitelma ▪ Välttämiskäytös lähestymiskäytökseksi Roolimallit ▪Ketkä ovat minun roolimallejani? ▪Miten he toimisivat vaikeissa tilanteissa? Tukijoukot ▪Omien tukijoukkojen tiedostaminen ▪Eri ihmiset voivat auttaa eri tilanteissa – kenen kanssa jakaisin tilanteen? ▪Voin olla itsekin osa muiden tukijoukkoa!
- 39. Asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymässä: Päihdekuntoutuspisteet Toiwo ja Kipinä Asiakkuusvastaava Kati Voivala 20.05.2021
- 40. Päihdekuntoutuspisteet Toiwo ja Kipinä -Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymä Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen -Työntekijöiden turhautuminen palveluiden saatavuuteen ja jatkumoihin. -Toiwo ja Kipinä ei poissulje laitoskatkaisuja ja laitoskuntoutus tarpeita vaan on oikeasti jatkumo toipumiseen-> jatkuvaa arviointia oikea-aikaisuudesta. -Asiakaspalautteeseen vastaaminen. -Vastattu tarpeeseen saada laadukasta yhteisöllistä avopäihdepalvelua. -Yksilökeskeisestä päihdetyöstä yhteisökeskeiseen työskentelytapaan. -Kuntoutusmäärärahojen lasku ja kustannusten nousu. Halu kehittää palveluita nykyaikaan. -Kehittämisen tavoite asiakaslähtöisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus -Toiminnan vakinaistaminen 2+2 vuotta -Toiwo aloitti toiminnan 12.8.2019, Kipinä 24.11.2020. 40
- 41. Toiwon ja Kipinän kuntoutuksen rakenne ▪ 10 asiakaspaikkaa, non stop –periaate ▪ 1 palkattu ammattihenkilö avokuntoutusvastaava, sairaanhoitaja (muutamia tunteja viikottain), yksi kokemusasiantuntijaa (vertaisohjaaja) palkkatuella, kaksi vertaista työkokeilu/kuntouttava työ ja yhteistyötahot tuottavat palveluita kuntoutukseen. ▪ Ryhmäohjelma 9-13 arkipäivisin. Illat ja viikonloput myös kuntoutusaikaa, mihin tehdään suunnitelmat. ▪ Aamupuhallutukset, seulat tarvittaessa, lääkäripalvelut ▪ Toiwo=Toipumisorientoitunut vertaisilla vahvistettu oppimisyhteisö -> Toiwonkipinä☺ Selkeät pysyvät rakenteet. Viikot suunnitellaan yhdessä ja etukäteen. 41
- 42. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä 42 ALKU 1-3 KK KUNTOUTUS 6 KK PÄÄTÖS VERTAISTUKIRYHMÄT INTERVALLIPÄIVÄT Yhteys päihdepalveluihin, Matalaan, alkuarviointi, hoidontarpeen arviointi, palvelutarpeen arviointi tarvittaessa, Vertaisohjaaja mukana jo tässä vaiheessa Avokatko, katkaisuhoito, laitoskuntoutus, yksilölliset suunnitelmat, omahoitajan nimeäminen. Sujuvan siirtymisen varmistaminen. Avokuntoutuksen aloitus, tutustumiskäynti mahdollisen laitosvieroituksen/kuntou tuksen/odotuksen aikana. Vertaisohjaaja mukana aina. Työntekijä ja kuntoutuja ja mahdollisesti vertainen tekevät yhdessä Paradise24 ja Gas – tavoitteet. Kuntoutusrahan haku tarvittaessa. Terveydenhuoltolaki ja työterveyshuoltolaki Yhteisölle kerrotaan uuden tulijan tulosta ja yhteisössä periaate, että uudet tulijat otetaan hyvin vastaan. Vertaiset tärkeässä roolissa, käydään aina läpi arvot ja periaatteet. Yhteisössä pysyvät rakenteet, viikkotavoitteet, niin yksilön kuin yhteisönkin. DKT –ryhmä rakenteissa ja HOT –ryhmä valinnaisena. Teematyhmiä viikkosuunnittelun pohjalta. Paradise24 täytetään uudelleen 3 kk päästä ja Gas –tavoitteet myös arvioidaan uudestaan. Arviointimallia analysoidaan jatkuvasti. Avokuntoutuksien tiloissa vertaistukiryhmät iltaisin ja viikonloppuisin. Tuetaan ja kannustetaan niihin tutustumiseen. Vertaiset suuressa roolissa. Palautekysely Webropol, kirjaamiset omiin tietoihin ja eri järjestelmiin. Intervallipäivistä sopiminen. Jatkoista sopiminen yhteistyötahojen kanssa Läksiäiset, yhteinen suunnittelu tulevaan.
- 43. Yhteiskehittäminen osana Toiwoa ja Kipinää • Suunnittelussa mukana moniammatillinen verkostotiimi, useita vertaisia ja kokemusasiantuntijoita • Ennen toiminnan aloitusta suunnittelupäiviä tulevat vertaiset, työntekijä ja esimies. Kehittämispäiviä ollut koko ajan 2-3 krt vuodessa. Tehty yhdessä esite, arviointikysely, opinnäytetyö • Asiakkaat mukana arvojen ja periaatteiden suunnittelussa • Ohjausryhmässä mukana vertaisohjaaja • Vertaisohjaajan saaminen palkkatuella • Vertaiset kuntouttavan työn/työkokeilusopimuksella-> aina ei voida maksaa palkkioita, raha-asiat sekaisin. • Kehitä-> suunnittele -> suorita -> analysoi 43
- 44. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä 44 • Toipumisvaiheet huomioivaa (De Leon) • Integroidaan hoito ja keinot arkielämään ja turvataan yksilön tarpeet hoidon jälkeen. • Toipuessaan kuntoutuja muuttaa toiminnassaan suuren osan, lähes kaiken. KOHDENNETTUA • Päihderiippuvuus on sairaus. • Psykiatriset sairaudet huomioivaa. • Verkostoitunutta, sujuvasti jatkuvaa. KOKONAISVALTAISTA • Toivon ylläpito, jakamista ja vahvistamista. • Vahvuustyöskentely • Unelmat sanoiksi ja teoiksi ASENNE • Tarpeet ja tavoitteet ohjaa toimintaa koko ajan. Yhteiskehittäminen osana arkea. Viikottaiset palaverit, päivittäiset keskustelut, läpinäkyvyys kuntoutujille. Ammattilainen toimii asiakkaan asiantuntijayhteistyökumppanina hänen toipumispolulla. Ihmiseltä ihmiselle, yhdessä enemmän. ARJESSA • Vertaistukikulttuuri on toipumissuuntautuneen järjestelmän kulmakivi. • Toiwossa ja Kipinässä iltaisin ja viikonloppuisin vertaisryhmiä, mihin kuntoutujan helppo kiinnittyä. Kuntoutujat ottavat jo vastuita kuntoutuksen aikana, vertaiset esimerkkinä ja mukaan ottajana. VERTAISET
- 45. Toiwon ja Kipinän arvot ja toimintaperiaatteet ARVOT • PÄIHTEETTÖMYYS • REHELLISYYS • HYVÄKSYVÄ, ARVOSTAVA JA TASAVERTAINEN KOHTAAMINEN • TOIPUMISEN MAHDOLLISTAMINEN • LUOTTAMUS 45 TOIMINTAPERIAATTEET • RYHMÄMUOTOISUUS • VERTAISUUS JA VERTAISTUKI • YHTEISKEHITTÄMINEN • LÄHEISTEN HUOMIOIMINEN
- 46. Toipumisen vaiheet: George De Leon 46 1.Kieltäminen 2. Epäröinti 3. Ulkoinen motivaatio 4. Sisäinen motivaatio 5. Valmius muutokseen 6. Valmius hoitoon 7. Irrottautuminen 8. Raittius 9. Vakiintuminen 10.Identiteetin muutos
- 47. Päihdekuntoutusohjelman perusteemat • Päihderiippuvuus ja retkahduksen ehkäisy • Toipuminen ja toipumisen vaiheet • Muutos ja motivaatio • Toipumisorientoitunut toimintatapa • Mieli + Keho/ ajatukset, toiminta, tunteet • Arjen hallinta • DKT -ryhmä • HOT -orientaatio, tietoisuustaidot, ahdingonsieto, taitovalmennus -ryhmät • Ihmissuhteet • Tehtävätyöskentelyä • Vahvuustyöskentely -> itsetunnon ja itsetuntemuksen teemat • Sukupuu, mielenterveyden käsi, arvot 47
- 48. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä 48 Klo Ma Ti Ke To Pe La Su 9-10.30 Aamupala ja fiiliskierros/ryhm ä Aamupala ja fiiliskierros/ryh mä Aamupala ja fiiliskierros/ryhmä Aamupala ja fiiliskierros/ ryhmä Aamupala ja fiiliskierros/ ryhmä Tehtävi ä AA/NA Tehtäviä AA/NA 10.30- 12 Teemallinen ryhmä DKT -ryhmä Teemallinen ryhmä Arjen taidot – ryhmä/ toiminnallinen ryhmä Teemalinen ryhmä Päihtee - töntä Tekemist ä,viikonl oppuun 12-13 Tavoite -ryhmä Akupunktio/ Liikuntaa Akupunktio/vieral ijoita mm- sosiaalinen kuntoutus, srk, henk.koht keskustelut Loput sovittua tekemistä Yksilökeskusteluj a Tavoitteiden purku +ensi viikon suunnittelu, viikonlopun suunnitelmat Adalmiina – ryhmä klo 14- 16 HOT –ryhmä halukkaille NA- ryhmä klo 13 AAL – ryhmä Klo 15 17-19 siivous Siivous Omissa tiloissa iltaisin Miesten ryhmä klo 18 Pelirajat´on- ryhmä 12 vk 2 krt vuodessa A-kilta klo 17 Irti huumeista ry läheisryhmä klo 18-> Naisten AA klo 19 GA – ryhmä 17 AA- ryhmä klo 19
- 49. Miten tämä mahdollistui.. 49 - Tarpeeksi pitkä valmistautuminen -> vertaiset ja yhteistyötahot mukana. -Luottamus, hyvä ilmapiiri ja selkeä tavoite - > kirkastettu matkalla. -Jatkuvaa halua kehittää, suunnitella, suorittaa ja analysoida. -Eri vertaistahot ovat kontaktoineet itse ryhmätarpeista, ei toisinpäin. -Kaikki tietoisia siitä, että tämä ei ole vakinaista. -Avoimuutta ideoille ja oikea-aikaisuutta suhteessa yhteistyötahoihin. -Verkoston ja yhteistyötahojen kanssa jatkuvaa keskustelua ja informaatiota sekä yhteistyötä. -Markkinointia ja mainostamista, läheisten mukaan ottamista. -Puskaradio-> parasta markkinointia on toipumistarinat ja kulttuuri mitä Toiwo ja Kipinä seutukunnalle on tuonut – > 700-800 käyntikertaa -Asiakkaiden, vertaisten, työntekijöiden ja yhteistyötahojen toistensa arvostamista ja kohtaamista toistemme voimavaroina. -Tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta avokuntoutusta.
- 50. Toiwo ja Kipinä mahdollistaa asiakaslähtöisen tavan työskennellä yhteiskehittäen. Lisäksi mahdollistuu yhteyden luonti, toivon ylläpito, merkityksellisyys, vahvistuminen ja myönteinen minäkuva, mitkä ovat toipumisorientaation pääperiaatteet.
- 51. Mielenterveys- ja päihdehoitotyö on mielenkiintoista ja haastavaa työtä, josta on lupa nauttia. Jan Holmberg
- 52. Lisätietoa Toiwosta ja Kipinästä • Muutos alkaa Toiwosta: Kuntoutujien kokemukset osana vaikuttavuuden arviointia sekä arviointimalli avopäihdekuntoutukselle Helén, Anette (2021) http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084467 • https://www.keski-uudenmaansote.fi/asiakasryhmien_palvelut/aikuisten- mielenterveys-paihde-sosiaalipalvelut/sosiaalinen-kuntoutus • https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/keski-uudenmaan-soten- paihdekuntoutuspiste-toiwo 52
- 53. Tutustumiskäynnit ja yhteydenpito • Päihdekuntoutuspiste Toiwo Sahanmäenkatu 1, 05800 Hyvinkää • Avokuntoutusvastaava Heidi Laanterä, p. 050 497 0540, heidi.laantera@keusote.fi • Päihdekuntoutuspiste Kipinä Louhelankuja 3, Järvenpää • Avokuntoutusvastaava Päivi Muhonen, p. 050 497 9654, paivi.muhonen@keusote.fi 53
- 54. Kiitos mielenkiinnosta! Kati Voivala kati.voivala@sdo.fi p. 0504524228 24.05.2021