Järjestäjä: Humaania päihdepolitiikkaa ry Seminaari keskittyy päihdepolitiikan toivottuihin ja ei-toivottuihin vaikutuksiin ja se sopii kaikille päihdepolitiikasta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Lähdemme liikkeelle kansainvälisten puhujien kautta hahmottamaan globaalia ja Pohjoismaista nykytilannetta, jonka jälkeen keskitymme Suomen kontekstiin. Lyhyiden kotimaisten asiantuntijapuheenvuorojen avulla pyrimme diagnosoimaan nykyisen päihdepolitiikan hyöty- ja haittavaikutuksia. Seminaarin lopuksi etsimme yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja Suomen päihdepolitiikan parantamiseksi paneelikeskustelun kautta, johon pyrimme tuomaan useita näkökulmia. Seminaarin tavoitteena on sanoittaa mitä haittaa ja hyötyä nykyisestä päihdepolitiikasta on yhteiskunnalle ja osallistujat pystyvät seminaarin jälkeen paremmin hahmottamaan nykyistä päihdepolitiikkaa ja sen vaikutuksia teoriassa ja käytännössä. 14.30 Alkupuheenvuoro Juho Sarvanko (HPP ry:n puheenjohtaja ja keskustelun moderoija) KV asiantuntijoiden puheenvuorot: 14.35 Ethan Nadelmann (entinen Drug Policy Alliance:n puheenjohtaja, mahdollisesti esitallennettu esitys) 15.00 Neil Woods (LEAP) 15.10 Bård Dyrdal (LEAP Scandinavia) 15.20 Yleisökysymyksiä Kotimaisten asiantuntijoiden puheenvuorot: 15.30 Hanna-Maria Seppä (Asianajaja) 15.40 Aleksi Hupli (YT, HPP ry:n hallituksen jäsen) 15.55-16.25 Paneelikeskustelu Kansanedustaja Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso Lain edustaja: Hanna-Maria Seppä Päihdetutkimusedustaja: Aleksi Hupli 16.25 Loppupuheenvuoro Juho Sarvanko

2. PÄIHDEPÄIVÄT 11.5
Päihdepolitiikan vaikutukset
rikosasianajajan näkökulmasta
Hanna-Maria Seppä
Asianajaja, oikeustieteen maisteri

3. 3
• Erimielisyydet huumekysymyksen
määrittelyssä tiivistyvät kysymykseen
huumeiden käytön rangaistavuudesta
• Suomessa huumausaineen käyttö
säädettiin rangaistavaksi asetuksella 1966
• Laki huumausaineista säädettiin 1972
• Hallituksen esityksessä käyttöä ei
määritelty rangaistavaksi teoksi
• Huumausainerikokset rikoslakiin 1993
• käyttö pysyi rangaistavana, mutta
toimenpiteistä luopumista korostettiin ( RL
50 luku 7 §)
• Huumausaineen käyttörikos erilliseksi kohdaksi
2001
• Kansalaisaloite Kannabiksen käytön
rangaistavuuden poistamiseksi 2019
• Aloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka
poistaisi rankaisemisen kannabiksen
henkilökohtaisesta käytöstä ja sitä varten
tapahtuvasta kannabiksen kasvattamisesta
sekä omaa käyttöä varten tapahtuvasta
pienen määrän hallussapidosta
Mitä rikoslaki sanoo ja miksi?
Rikoslaki 50 luku huumausainerikos (1 §) ,
törkeä huumausainerikos (2 §),
huumausaineen käyttörikos (2 a §)

4. RIKOS JA RANGAISTUS
Perustuslakivaliokunnan ”happotesti”
• Teko voidaan katsoa rikokseksi vain, jos se täyttää nk. kriminalisoinninperiaatteet
• Näitä ovat ultima ratio -periaate, rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, oikeushyvien suojelun
periaate, hyöty-haitta punninnan periaate ja ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate
• Rikosoikeuden oppien näkökulmasta huumausaineiden käytön rangaistavuus on ongelmallinen
1. tehokkuusperiaate (=käytettävän keinon tulee olla tehokas suhteessa käytettyihin resursseihin)
2. hyöty – haitta –punninta (=ei saa olla enemmän haittaa kuin hyötyä)
3. ultima -ratio –periaate (=rikokseksi säätämiseen tulee olla viimesijainen keino)
4. oikeushyväperiaate (= eli ketä / mitä kriminalisoinnilla suojellaan)
5. ihmisarvon loukkaamattomuus / humaanisuusperiaate
• muutokset kv lainsäädännössä
4

5. Rangaistukset
Huumausainerikos (1 §) = sakko – 2 vuotta vankeutta
Huumausaineen käyttörikos (2 a §) = sakko – 6 kk vankeutta
→ Käytettävissä olevat seuraamukset sakko, ehdollinen vankeus, ehdollinen + oheisseuraamus,
yhdyskuntaseuraamus, valvontarangaistus, ehdoton vankeus (lisäksi nuorisorangaistus)
→ ehdollinen vankeus johtaa rikosrekisterimerkintään ja sakko sakkorekisterimerkintään

6. Rikosoikeudelliset seuraamukset ja niiden vaikutukset
= riskikäyttö voi johtaa haitalliseen käyttöön ja se voi johtaa päihdesairauteen (dg F10-
19.2)
6
MINNA 35v
- Käyttänyt vuosia päihteitä iv:nä,
asunnoton, hepatiitti C
- Pitkä rikosrekisteri, lähinnä
omaisuusrikoksia, oman käytön
rahoittamista
- Vähäisitä teoista sakkoa, ei pysty
maksamaan –> muunto
- Useita lyhyitä vankeustuomioita
- Nk. pyöröovi-ilmiö
→ Hyötyisikö Minna valvotusta
käyttötilasta?
→ Mitä tarkoittaa yhteiskunnalle?
PEKKA 50v
- Käyttänyt aiemmin päihteitä
vuosia, aikaisempia
vankeustuomioita
- Ollut laitosmuotoisessa
päihdekuntoutuksessa ja
opiskelee nyt AMK:ssa,
koevapaus sujuu hyvin
- Silkkitie –tutkinnassa paljastui
vuonna 2016 tapahtuneita
huumausainerikoksia
→ Mitä rangaistusmuotoja
käytössä?
→ Mitä maksaa yhteiskunnalle?
MIKKO 15v
- Käyttää päihteitä ahdistukseen,
vaikeuksia koulussa
- Syyttäjän puhuttelu + huoltaja
paikalle + lastensuojelu
- Nuhtelut aineiden käytöstä ja
kerrotaan, että kyse on rikoksesta
- Lastensuojelu pohtii sijoitusta
kodin ulkopuolelle
- Merkintä poliisin järjestelmiin
→ Mitä hyötyä / mitä haittaa?
→ Miten rikosasia vaikuttaa esim.
lastensuojelussa?

7. Rikosoikeudelliset seuraamukset ja niiden vaikutukset
Riskikäyttö ei ole johtanut päihdesairauteen, vaikutus tulee rikosoikeudellisesta
seuraamuksesta
7
MINNA 35v
- Ammatiltaan juristi, toimii
valtion virkahenkilönä
- Tuomitaan siitä, että on tilannut
omaan käyttöön stimulantteja
Silkkitieltä
- Tuomitaan käräjäoikeudessa
huumausainerikoksesta,
rekisterimerkintä 5 vuotta
→ Menettääkö Minna työnsä?
PEKKA 50v
- Ammatiltaan lääkäri ja lasten
yksihuoltaja
- Käyttää kannabista migreenin
hoitoon ”itselääkintänä”
- Tuomitaan käräjäoikeudessa
- Oikeus ilmoittaa Pekan
työnantajalle ja Valviraan
- Poliisi tekee
lastensuojeluilmoituksen
- Vanhemmuudessa tai työssä ei
mitään moitittavaa
→ Mitä rangaistusmuotoja käytössä?
→ Mitä maksaa yhteiskunnalle?
MIKKO 15v
- Kokeili päihteitä kaveripiirissä
kesällä, lopetti kokeilut, ei kokenut
tarvitsevansa hoitoa ja ei mennyt
puhutteluun
- Syyttäjä vei asian käräjäoikeuteen,
Mikko tuomittiin
huumausainerikoksesta
- Merkintä sakkorekisteriin /
rikosrekisteriin
- Haluaisi opiskella lähihoitajaksi,
merkintä estää koulupaikan
saamisen
- Ei saa koulupaikkaa, eikä töitä
→ Mitä hyötyä / mitä haittaa
yhteiskunnalle / yksilölle?

8. 8
Yhteiskunnalliset vaikutukset
• Päihdesairaan stigmatisointi, hoidon ja viranomaisten välttely johtaa
kasaantuviin ongelmiin sosiaali- ja terveydenhuollon puolella
• Päihdesairaan vaikea saada hoitoa somaattisiin tms. sairauksiin
• Päihteisiin liittyvät kuolemantapaukset nousussa, erityisesti nuorten kuolemat
• Päihteisiin liittyvä rikollisuus on sidoksissa usein käytön laittomuuteen
• Oikeuslaitoksen ja poliisin rajalliset resurssit kohdistetaan väärin
• Vankeinhoito on kallista ja jälkikäteistä
• Yhteiskunta menettää verovaroja ”turhien” rikosrekisterimerkintöjen vuoksi
Mikä neuvoksi? Siitä lisää paneelissa!

9. PÄIHDEPÄIVÄT 11.5
KIITOS!
Hanna-Maria Seppä
Asianajaja, oikeustieteen maisteri

11. PÄIHDEPOLITIIKAN TOIVOTUT JA
EI-TOIVOTUT VAIKUTUKSET
ALEKSI HUPLI
YHTEISKUNTATIETEIDEN TOHTORI,
TAMPEREEN YLIOPISTO
HALLITUKSEN JÄSEN, HPP RY
SEMINAARI ORGANISOIJA

12. Oma tausta
 Yhteiskuntatieteiden tohtori (Tampereen yliopisto 2021)
 Valtiotieteiden maisteri (Helsingin yliopisto 2014)
 Master of Science (Amsterdamin yliopisto 2013)
 Humaania Päihdepolitiikkaa Ry:n hallituksen jäsen
 Civil Society Forum on Drugs (CSFD) - asiantuntijajäsen
 Legalize NL & Amsterdam Space for Psychedelic Integration, Research & Education (ASPIRE) hallituksen
jäsen
 Bioetiikka Instituutin jäsen
 Kansalaisaloite KK2020 Twitter –vastaava
 Drugventures - tuottaja
 Esitelmän sisältö ei (välttämättä) kuvasta yllä olevien instituutioiden mielipiteitä/asenteita

14. Päihdeuniversumi
laajenee koko ajan
 Päihde, huume, lääke, tajuste...
 psykoaktiivinen aine vai
 farmakologinen teknologia?
Hupli (2022) Instrumentalising therapeutic and enhancement
drugs as pharmacological technologies with politicogenic drug
effects
Drugs: Education, Prevention and Policy

15. Lähde: Nutt ym. (2007) Lancet

16. Van Amsterdam ym. (2015) European rating of drug harms, Journal of Psychopharmacology

17. Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu
aiheutuneiden haittojen mukaan
Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 0-3, jossa 0.0 = matalimmaksi ja 3.0 = korkeimmaksi
arvioitu haitta. Lähde: THL
Aine
Fyysinen
haitta
Riippuvuus
Sosiaaliset
haitat
Yhteispisteet
Kokaiini 2,33 2,39 2,17 2,30
Alkoholi 1,40 1,93 2,21 1,85
Bentsodiatsepiinit 1,63 1,83 1,65 1,70
Nikotiini 1,24 2,21 1,42 1,62
Kannabis 0,99 1,51 1,50 1,33

18. “Yleisimmin käytetyt ja eniten haittoja
aiheuttavat päihteet ovat edelleen
tupakka sekä alkoholi. Käytetyin laiton
huumausaineemme on kannabis.”
Lähde: Vuoden 1997 huumausainestrategia

19. Merkittävinä tekijöinä minkä tahansa aineen
vaikutusten kohdalla ei ole pelkästään aineen
farmakologinen koostumus, vaan;
 1) käyttömotivaatio (lääke,- ongelma,- viihde,-hyöty)
 2) käyttötapa (injektio, inhalaatio, nuuskaaminen...)
 3) käyttötiheys
 4) käyttöympäristö, sekä erityisesti
 5) käyttöannoksen suuruus.
 Nämä kaikki vaikuttavat yksilön kokemiin fysiologisiin ja
psykologisiin vaikutuksiin, toivottuihin ja ei-
toivottuihin.

20. Yksi huumausainelakimme kirjatuista päätavoitteista on käytön
ehkäiseminen sekä huumaantumistarkoituksessa käytettävien
aineiden aiheuttamien terveysriskien vähentäminen.
 Käyttö on kuitenkin
vuosikymmenten aikana kasvanut
huomattavasti
 Lisäksi väitän, että nykyinen
päihdepolitiikkamme lisää
käytetyimpien aineiden
aiheuttamia terveysriskejä monella
eri tavalla, kuten säilyttämällä
niiden valmistus ja myynti pimeillä
markkinoilla.
 Käyttäjillä ei varmuutta tuotteiden
alkuperästä, laadusta tai määrästä.

21. Suomen uuden päihde– ja riippuvuusstrategian (Kotovirta ym. 2021) yhtenä
painopisteenä on vahvistaa päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja
kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten sekä heidän
läheistensä oikeuksien toteutumista.
 Käyttäjien samanaikainen rankaiseminen ei ole
yhteensopiva tämän tavoitteen kanssa.
 Jotta strategia oikeasti tukisi mainitsemaansa YK:n
kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa (Agenda
2030), sen tulisi sisältää useiden YK:n
instituutioiden kuten Maailman terveysjärjestön
(WHO) julkilauselma huumeiden käytön ja
hallussapidon rangaistavuuden poistamiseksi (WHO
2017; ks myös Jelsma 2019; Riboulet-Zemoli ym.
2019).

22. Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi
luopua
 Eri terveys – ja lakiasiantuntijat Suomessa ja maailmalla ovat suositelleet
dekriminalisaatiota eli käytön rangaistavuuden poistoa (THL 2021; Nuotio 2021;
WHO 2017).
 ”Tilanteessa, missä huumeita käyttävän henkilön ei tarvitse pelätä
rangaistusta tai rikolliseksi leimautumista, on huomattavasti nykyistä
helpompaa tarjota monipuolista sosiaali- ja terveydenhuollon tukea ja hoitoa.
Huumeiden käytön puheeksi otto erilaisissa palveluissa, esimerkiksi
terveydenhuollossa, olisi luontevampaa kummallekin osapuolelle, kun käytöllä
ei olisi enää rikollisuuden leimaa. Se edistäisi myös ongelmakäyttäjien hoitoon
hakeutumista ja ohjausta.”
 Prof. Hakkarainen, Pekka ja Tuukka Tammi (PhD), THL blogi 2018

23. Tuoreita opinnäytteitä:
 ''Kokemus oli niin ahdistava, etten ole jatkanut avun hakua.'' :
kannabista käyttävien nuorten kokemuksia Helsingin sosiaali- ja
terveyspalveluista
 Linna, Sonja; Kuusela, Taneli; Holma, Pietari (2021)
 Huumeita käyttävien henkilöiden kokemat esteet avun hälyttämiseen
yliannostustilanteessa
 Kuha, Mia; Malm, Simo (2019)

24. Kannabishankkeen
arviointititutkimus (Hupli
2020)
Yli puolet vastanneista
(55.3 %, N=76) oli saanut
poliisilta huomautuksen,
sakon tai puhuttelun
kannabiksen käytöstä.
Yli puolelle (56.6 %,
N=76) oli myös kirjattu
kannabiksen käytön
vuoksi rekisterimerkintä
(esim. rikosrekisteri tai
potilasrekisteri).
N. 75% (N=201) raportoi
toisinaan
(itse)lääkinnällistä
kannabiksen käyttöä
www.kannabishanke.fi
55,3 %
56,6 %
19,7 %
36,8 %
34,2 %
3,9 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Olen saanut poliisilta huomautuksen, sakon tai puhuttelun kannabiksen
käytöstä
Minulle on kirjattu kannabiksen käytön vuoksi rekisterimerkintä (esim.
rikosrekisteri tai potilasrekisteri)
Olen väliaikaisesti menettänyt ajokorttini kannabiksen käytön vuoksi
Minut on ohjattu sosiaali – ja/tai terveyspalvelujen piiriin kannabiksen
käytön takia
Minusta on tehty lastensuojeluilmoitus/ lastensuojelutarpeen selvitys
johtuen kannabiksen käytöstäni
Olen hakenut apua hätäkeskuksesta/päivystyksestä kannabiksen käytön
takia
Ikäsuodatus (KA:2.76, Hajonta:1.52) (Vastauksia:76)

25. Pyhä huumesota – huumepolitiikan pelkoja
ja utopioita (2001, Onnela, toim.)
"Ongelma Suomessa ei ole siinä, ettei maassamme tehtäisi
ansiokasta huumepoliittista tutkimusta, vaan siinä että
asiantuntijoiden mielipiteet jätetään huomioimatta silloin kun
poliittisia päätöksiä tehdään" (Onnela, 2001, s. 14-15).
 Huumeet edelleen "hyvä vihollinen" (Christien & Bruun 1986)
 Peter Cohen (2003), Amsterdamin yliopiston entinen sosiologian
professori ja päihdetutkija, on verrannut huumeiden
kieltolakipolitiikkaa ja sitä puolustavia lakitekstejä katolisen
kirkon uskonnollisiin teksteihin sekä Neuvostoliiton aikaisiin
kommunistisiin teksteihin, joita puolustetaan samalla
uskonnollisella vakaumuksella kuin muita pyhiä tekstejä.
---> Väärinajattelijoita (esim. ihmisiä, jotka kieltolaista huolimatta
käyttävät, kieltolakia kritisoivat tahot jne.) vainotaan ja
rangaistaan. Kieltolakipolitiikan puolustaminen on hyve sinänsä,
maallisista seuraamuksista välittämättä.

26. HS 28.4.2022
Yle 5.10.2021

28. Politogeeniset
päihdevaikutukset
(Hupli 2021ab; 2022)
 Vaikutukset, jotka juontavat juurensa harjoitetusta
päihdepolitiikasta, eivät niinkään aineiden farmakologiasta.
Esimerkkejä politogeenisistä päihdevaikutuksista:
- sosiaalinen stigma, sakko- tai vankilatuomio, erilaisten palvelujen
ja hoitojen evääminen tai niiden puute...yliannostuskuolemat?
 Hupli, A. (2021a) Smarter with Drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user’s
perspectives. PhD Thesis, Tampere University
 Hupli, A. (2021b) Älyä lääkkeistä ja päihteistä?: Hyötykäytön sosiologiaa käyttäjien
näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka, Avaukset, 86, 5/6, 631-636
 Hupli A. (2022) Instrumentalising therapeutic and enhancement drugs as pharmacological
technologies with politicogenic drug effects. Drugs: Education, Prevention and Policy

29. Politogeeniset
päihdevaikutukset:
 Terveys

30. Politogeeniset
päihdevaikutukset:
 Ihmisoikeudet

32. Päihdepolitiikan spektrumi
Lähde: IDPC Drug Policy Guide - 3rd edition
John Mark's 'paradox of prohibition' U-curve.

33. Huumepolitiikan vaihtoehdot:
Konkretiaa keskusteluun
Lähde: HPP Ry blogi, www.hppry.fi

34. Tarvitaan muitakin mittareita kuin käytön yleisyys arvioimaan
päihdepolitiikan toivottuja ja ei-toivottuja vaikutuksia

35. Kiitos tarkkaavaisuudestanne!