Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva. Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta. Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille. 10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius - Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan. 1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05 - Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila, - Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, 2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45 - Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara - Tauko 5 minuuttia. - Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius - Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen - Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke - Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.

2. Vangista tavikseen
- rikollisuudesta irtautumisen
monet haasteet
Päihdepäivät 2022
Mia Juselius

3. Kriminaalihuollon Tukisäätiö
• Vuonna 2001 perustettu rangaistuksesta vapautuvien ja heidän
läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä
valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja.
• tarjoaa monipuolisia palveluja rangaistuksesta vapautuville,
heidän perheilleen sekä heidän parissaan työskenteleville
ammattilaisille.
• osallistuu alaa koskevaan keskusteluun ja edistää
kuntoutuspainotteista
kriminaalipolitiikkaa verkostoilla ja kehittämishankkeillaan.
Tervetuloa tutustumaan!

4. Vangista tavis – stigman merkitys
Tavis-elämä: perhe, työ, koti
Taustalla monenlaisia haasteita:
- syrjäyttämistä jo nuoresta
- monisukupolvisuutta
- oppimisvaikeuksia, neurokirjon häiriöitä
- päihde- ja mt-ongelmia

5. Ulkopuolinen stigma
Sisäinen stigma
Rikollisuudesta irtautumisen monet
haasteet:
1. Vankilan sopeuttavat toimet
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet

7. Kuntoutusta
vankilan sijaan -
sakkovankihanke
12.5.2022
Päihdepäivät
erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti,
Keskushallintoyksikkö, Rikosseuraamuslaitos

8. Hankkeen
tausta
• Sakon muuntorangaistuksen käyttö laajeni
vuodesta 2021 alkaen.
• Hyväksyessään lainmuutokset eduskunta
edellytti muuntorangaistukseen tuomittujen
sijoittamista ulkopuoliseen laitokseen päih-
dehuoltoon mahdollisimman pian vankilaan
tulon jälkeen sekä laaja-alaista yhteistyötä eri
ministeriöiden välillä sekä kuntien ja päihde-
palvelujen kesken.
• Tässä yhteydessä valtio sitoutui maksamaan
sakon muuntorangaistusta suorittavien
ulkopuolisen sijoituksen. Samassa
yhteydessä Rikosseuraamuslaitos pyrkii
lisäämään myös lyhytaikaisvankien
sijoituksia.
• Toiminta hankkeistettu vuosille 2021 - 2022,
jonka jälkeen jatkuu normaalina toimintana.

9. Ulkopuolinen
sijoitus
VL 8. luku ja Asetus 4. luku, 18§, 21§, 23§; Ohje (2/400/2016)
Kesto 14 vrk – 6 kk
Sijoitetaan vankeja, joilla on päihdeongelma tai erityisiä vaikeuksia
selviytyä vapautumisen jälkeen.
On ehditty tehdä rangaistusajan suunnitelma ja on motivoitunut
sijoitukseen
Noudatettava sijoitussopimuksen ehtoja sekä kuntoutussuunnitelmaa
Lupa eri viranomaisten väliseen tiedon vaihtoon
Päätösvalta sijoituksesta on vankilan johtajalla
Sijoitus tehdään yhteistyössä kotikunnan kanssa. Sijoituspaikasta,
kustannuksista ja jatkohoidosta neuvotellaan heti vankilaan tullessa,
mutta tehdään myös ennakollista valmistelua
Sijoituksen aikana kuntoutuja suorittaa edelleen tuomiotaan, joten
lääkehoidosta vastaa VTH ja mikäli sijoitus keskeytyy, palautetaan
kuntoutuksessa ollut vanki takaisin vankilaan.

10. Vuonna 2021 sijoitettiin yhteensä 180 sakko- ja
lyhytaikaisvankia.
Sijoituksessa päivittäin noin 30-40 sakko- ja
lyhytaikaisvankia.
Sijoitukset ovat olleet keskimäärin kuukauden
pituisia.
Keskeytyneitä sijoituksia on ollut noin 20 - 25%.
Risellä hankintasopimus 21 eri päihdepalvelujen
tuottajan kanssa.

11. Kiitos
ulla.knuuti@om.fi

13. ’Mihin mä sit meen?’
Asunnottomuus uuden elämän esteenä
* Mia Juselius ja Matti Lepola
- Asumisen asiantuntija toimii vankilan, vangin hyvinvointialueen
sekä järjestöjen välisenä asiantuntijalinkkinä
Facebook: Vapautuvien asuminen
Tavoitteena:
- levittää realistista tietoa asumisvaihtoehdoista ja käytänteistä
- löytää asiakkaalle tarpeitaan vastaava asumismuoto
yhteistyössä verkoston kanssa

14. Vapautuvien vankien
asunnottomuus
Liian moni vanki vapautuu
edelleen asunnottomana
* Suomen vankiloista
vapautuu vuosittain yli 5000
vankia, joista arviolta
kolmannes edelleen
vapautuu kadulle.
Tarvitaan:
* laaja-alaista tukea arjessa
pärjäämiseen, asumiseen ja
kuntoutumiseen
* Vankiloiden,
yhdyskuntaseuraamustoimiston,
aikuissosiaalityön sekä
tukipalvelujen tuottajien pitäisi
tehdä tiiviimpää yhteistyötä, ja se
työ tulisi aloittaa jo vankeusaikana.

15. Yleisimmät kysymykset
vapautuvien asumisesta
1. Olen vapautumassa, eikä minulla ole kämppää. Mitä
teen?
2. Haluaisin pois vanhoilta kulmilta ja muuttaa jonnekin
ihan muualle. Kuinka tämä onnistuisi?
3. Olen menettänyt luottotietoni ja minulla on takanani
häätö edellisestä asunnosta. Vaikuttaako tämä asunnon
saantiin?
4. Olen itse löytänyt sopivan asunnon yksityisiltä
markkinoilta. Vuokra on korkea, mutta maksaisin
asumistuen ylimenevän osan itse. Voiko tämän tehdä?
5. Olen vapautumassa ensi viikolla ja minulla ei ole
asuntoa. Mihin menen?
6. Minulla on asunto ja olen menossa tuomiolle. Mitä
asioita minun pitäisi huomioida?

16. Välidia nostoille

17. Kysymyksiä kokemusasiantuntijalle:
Kuinka asunnottomuus on näkynyt omassa
taustassasi ja työssäsi?
Miten asumisen suunnittelua voisi sujuvoittaa
vankiloissa?

18. Lämmin kiitos!

20. Arkeen kiinni –
koulutuksen ja
työelämän kautta
Anna Taavitsainen
oppimisvalmennuksen asiantuntija
Oppiva-toiminta
Matti Lepola
kokemustyöntekijä
Juntu-hanke

21. Työelämä ja opiskelu
• Rikostaustaisilla rikkonaisempi koulutus- ja työskentelytausta kuin
muulla väestöllä
• Koulutuksen puute ennakoi (yhteiskunnasta) syrjäytetyksi
tulemista
• Ajatus siitä, että opiskelu tai työelämä ”ei ole mua varten”, ”olen
konna” - identiteettipuhe
→MUUTOS

22. Mikä mahdollistaa muutoksen?
• Matin kokemus ja ajatuksia:
• Asteittainen vapautuminen
• Yhteisö, johon liittyä
• Työpaikka valvotun koevapauden aikana

23. Arjessa toimiminen
• Uusien taitojen oppiminen
• Vanhasta irtautuminen
• Kohti-motivaatio, tulevaisuudesta haaveilu
• Vertaisten merkitys osana prosessia
• Yhteisö

24. Kiitos!
Kysymyksiä?

26. Kenen kanssa mä pyörin?
Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan.
Nuorten toiminnan vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, kokemusasiantuntija Christine Petäjä & Matti Lepola

27. Sosiaaliset suhteet vapautumisen
kynnyksellä
• Nivelvaiheen tärkeys: jo ennen vapautumista tutustuminen
tarjolla oleviin toimintoihin.
• Mukavan tekemisen kautta kiinnittyminen ja tottuminen uuteen
elämäntilanteeseen.
• Kohtaamispaikan tärkeys: matalakynnys & hyväksyntä.
• Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.
”Identiteetin uudelleen rakentaminen
on pitkäaikainen prosessi”

28. Liittyminen yhteiskuntaan
• Ei liian isoja asioita, ei liian nopealla aikataululla.
• Asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
• Asiakastyön tärkein kulmakivi on rinnalla kulkeminen ja
näkökulmien antaminen, ei ratkaisupankkina toimiminen.
Asiakkaan omat ajatukset, odotukset & toiveet
vs.
Yleinen käsitys yhteiskunnallisesta osallisuudesta.