Paikalliskehittämisen kevättyöpaja
3.6.2013 klo 16.00-19.00
Postitalon ravintolassa
Alustukset ja työpajan ryhmätöiden tulokset
Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry
Eeva Kuuluvainen
eeva@kuuluvainen.fi , 0400 374 544

Helkan Leader-toimintatavan
laajentaminen kaupunkeihin -hanke ja sen
eteneminen
Toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka
Helka ry

Leader -toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin −
selvityshanke pähkinänkuoressa
• Hankkeen tarkoitus
– kartoitetaan ja kuvataan Leader-menetelmän mukaisen paikallisen kehittämisen
toimintatavan mahdollisuuksia Helsingin alueella
– esitellään toimintamallia, sen periaatteita ja mahdollisuuksia potentiaalisille
toimijoille (viranomaiset, kaupunki, kaupunginosatoimijat) Helsingissä sekä muissa
suurissa kaupungeissa
• Hankkeen konkreettiset tavoitteet / tulokset
– on selvitetty kaupunginosatoimijoiden kiinnostus ja valmiudet toimintamallin
mukaiseen toimintaan
– on selvitetty viranomaisten (ministeriö, aluetaso, Helsingin kaupunki) tahtotilaa
hankkeessa tuotetun toimintamallin mukaiseen toimintaan Helsingissä
(mahdollisuuksien mukaan myös muissa suurissa kaupungeissa)
– on tuotettu selvitys/kuvaus Paikalliskehittämisen toimintamallista Helsingissä
– on käynnistetty ensimmäiset Paikalliset kehittämisryhmät (”Kehrät”) Helsingissä
sekä käynnistetty mallin esittämän tukitoiminnon (”Sukkula”) koordinointi
• Hankkeen osapuolet
– Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) yhteistyössä Suomen Kylätoiminta
ry:n (SYTY) kanssa; mukana kehittelyssä muitakin sidosryhmiä laajasti

Hankkeen eteneminen 3.6. - 31.12.2013
KESÄ 2012 
• asiantuntijatyöpaja 22.8.2012 sekä ”Minipilotit” (8 asiantuntijaa)
• kaupunginosatoimijoiden ja kaupungin päättäjien kontaktointia, idean esittelyä ja
toimintamallin luonnostelua (laaja sidosryhmä);
tiivistä yhteydenpitoa ministeriöön ja alueviranomaisiin
• sidosryhmäseminaari 4.12.2012, jossa luonnos(vaihtoehdot) toimintamallista ja
järjestäytymisestä esiteltiin ja kommentoitettiin
KEVÄT 2013 
• ehdotuksen (toimintamallin kuvauksen) viimeistelyä, visualisointia ja esittelyä mm.
Helsingin valtuustoryhmille, alueellisille viranhaltijoille (kontaktit myös muihin
suurempiin kaupunkeihin: Turku, Tampere, Vantaa, Espoo)
• asiantuntijatyöpaja 3.6.2013 – toimintamallin luonnoksen täsmennys, syventäminen
• viestinnällinen ulostulo ennen kesää (HS-mielipide sekä muut kanavat)
• Ministeriön ja alueviranomaisten kriteerit ja ehdot kehittämisrahalle selviävät (?)
• SYKSYLLÄ:
”Roadshow” Helsingin paikallistoimijoille: mallin esittelyä laajasti sekä ensimmäisten
paikallisten kehittämisryhmien (”Kehrien”) käynnistäminen (ja tukeminen)
• monikanavaista laajaa viestintää
• Kiinnostuneiden kokoamista ja neuvottelujen käymistä ”Sukkulan” perustamiseksi ja
käynnistämiseksi (rahoituksen hankkiminen ym.); yhteistyömallin määrittelyä
viranomaisten kanssa

Rakennerahasto-ohjelma 2014 – 2020 /
Kansalaistoimijalähtöinen
kehittäminen
Paikallisen kehittämisen kevättyöpaja 3.6.2013
TEM/Riikka-Maria Turkia

Yksi ohjelma - kolme toimeenpanosuunnitelmaa
6
Manner-Suomen
rakennerahasto-ohjelma
2014-2020
Itä- ja Pohjois-
Suomen
alueellinen
suunnitelma
Etelä- ja Länsi-
Suomen
alueellinen
suunnitelma
Valtakunnalliset
Teemat
EAKR 10 %
ESR 25 %
Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä

Rakennerahasto-ohjelman interventiologiikka
Haasteet Kehittämistavoitteet
Eurooppa 2020
-strategiasta johdetut
temaattiset tavoitteet
ja investointiprioriteetit
(toimintalinjavalinta)
Erityistavoitteet
Tuettava toiminta
(investointiprioriteetti)
Indikaattorit
(tuotos- ja tulosindikaattorit;
tuloskehikko)
7

Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat
1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR),
2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
(EAKR),
3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR),
4. Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen
(ESR)
5. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR).
8

9
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden
torjunta
Perustelu
(haasteet)
Haluttu muutos Esimerkkejä toimenpiteistä
Työmarkkinoilta
syrjäytyminen ja
syrjintä
Työelämän
ulkopuolella olevien
työ- ja toimintakyvyn
parantaminen
työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut
(mm. päihde- ja mielenterveystyö ja
kuntoutus)
nuorten syrjäytymistä ehkäisevät
toimenpiteet ja palvelukehitys
monialainen ammatillinen yhteistyö ja
osaaminen (mm. konsultointi ja
verkottuminen)
asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut
osallisuuden tukemisessa

Toimintatavat kansalaistoimijalähtöisessä
paikallisessa kehittämisessä kaupungeissa
• Alueiden päätettävissä, toteutetaanko ja millä tavoin.
• Ohjelmatasolla ei ennalta määrättyä korvamerkintää.
• Toteutus ohjelman yleisen toimeenpanon menettelyjen
mukaisesti, yksinkertaistetut kustannusmalli esim.
kertakorvaus.
• Toimina voitaisiin rahoittaa yhteisöllisiä pienhankkeita sekä
paikallisen kehittämissuunnitelman laatiminen.
• Sopii rakennerahasto-ohjelman tavoitteisiin ja tuettavaan
toimintaan.

Periaatteet ja reunaehdot
1. Omaehtoista, alhaalta ylös suuntautuvaa
2. Avointa ja osallistavaa
3. Pohjautuu paikallisten toimijoiden yhteistyössä laatimaan
kehittämisstrategiaan /-suunnitelmaan, jonka tavoitteena
on työ- ja ansaintamahdollisuuksien kehittäminen sekä
sosiaalisen pääoman lisääminen.
4. Kohdistuu alueille, joilla ei toteuteta maaseuturahastosta
rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä.
5. Toiminta-alue on perusteltu toiminnallisuuden ja
paikallisten olosuhteiden näkökulmasta. Ei tarvitse olla
maakunta-, ELY-keskus- tai kuntarajojen mukainen.
6. Toiminta-alueen kunnat ja kaupungit osallistuvat
kehittämistoimintaan omalla rahoituksellaan.

Valmistelun aikatauluja
KESÄ- ELOKUU 2013
• RR-ohjelman poliittinen käsittely
• Ohjelman viimeistelyä
SYYS-LOKAKUU 2013
• Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja RR-ohjelman
• Asetusten hyväksyminen EU-tasolla (aikaisintaan)
MARRASKUU-JOULUKUU 2013
• Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi
• Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa
• Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyä
KEVÄT 2014
• Komissio hyväksyy RR-ohjelman
• Ohjelman toimeenpano alkaa (mahdollisesti kansallisella riskillä, jos ohjelma-asiakirjaa
ei ole komissiossa hyväksytty)
12

Ohjelmavalmistelun ajankohtaiset…
www.tem.fi/ohjelma2014
13

Työpajassa haetaan ”reseptejä” Kehrää ja
Sukkulaa varten
Kehrä käytännössä 2013-2014
Kysymysaiheet:
1. Miten Kehrän jäsenet valikoituvat/valitaan? Miten kaupungin rooli toimii
Kehrässä parhaimmillaan? (kirjurina Janne Kareinen)
2. Miten ja missä ensimmäiset Kehrät muodostuvat? (kirjurina Pirjo Tukikukka)
3. Mitkä ovat Kehrän työskentelyn pelisäännöt? Mikä suhde Kehrällä on
Sukkulaan (kirjurina Eeva Kuuluvainen)
Sukkulan koelento 2013-2014
Kysymysaiheet:
4. Miten Sukkula perustetaan? Kuka sen omistaa? Miten se rahoitetaan? Mikä
suhde Sukkulalla on kerään (kirjurina Aija Staffans)

1. Miten Kehrän jäsenet valikoituvat/valitaan? Miten
kaupungin rooli toimii Kehrässä parhaimmillaan?
Kehrän kokoonpano /aluefoorumi
Tiedon kuljetus
valmistelutasolle
sitoutuneesti
Hyvä ja voimakas
vastuutus
Säädöspohja
taustalla
Voiko olla
vapaaehtoisia
edustajia?
Yhteisöt
- Halukkaiksi
ilmoittautuneista
monipuolisuuden
perusteella (kuka
valitsee?)
- Eri kategoriat
hakemusten
perusteella
Rekisteröity taho ?
Voiko käsitellä
luottamuksellisia
asiapapereita, jos
ei ole juridinen
toimija
Sekä virkamiehiä
että poliitikkoja >
virkamiesten
tiheämpi rotaatio
(4. vuoden kierto)
Kaupunki nimeää
virkamiehet
ELYn edustaja
asiantuntijajäse-
nenä, vaiko ELY
ulkoistaa vallan
Sukkulan
edustajalle
Alueen ihmiset,
asukkaat, opiskelijat,
työntekijät, yrittäjät
valitaan
äänestyksessä
joukkokokouksessa
(laaja ilmoitushaku)
Aluelähtöisesti
tärkeimmät virastot
Kaupungin rooli parhaimmillaan
Osallistava Helsinki
–ryhmä
Ei päätösvaltaa
(Espoon mallin
mukaisesti)
Ehdotetaan
yhteistyöhaluisien ja
aluelähtöisien
viranomaisten
valintaa
Ymmärtää hyödyn
paikallistaloudelle
Kaupunki ei voi
määritellä
kehityssuunnitelmaa,
vaan kuljettaa tietoa
Kehrästä kaupungin
suuntaan
Jäseninä, ei
päättäjinä
Tiedon tuojina
Virkamiesten rooli
neuvonantaja
Yhteistyössä
tehdään yhteen
suuntaan menevä
kehittämissuunnitel-
ma

2. Miten ja missä ensimmäiset Kehrät
muodostuvat?
Alueellisuus hyvä
(lähiasiat innostaa
ihmiset mukaan
Vältettävä
jämähtäneisyyttä,
ROTAATIO oltava
hyvä
Toimintaryhmät
saisivat pieniä,
nopeita tukia
Kehrän kautta /
Sukkulan kautta
(ei liitosta eikä
ELYstä)
Osallistuvilla
paikallisviranhaltijoilla
oltava jonkinlainen
päättävä asema
alueellaan
Joukkoistaminen
lisää / tuo
demokratiaa
hankkeiden
priorisointiin
Miten kovin
monitoimijaiset
”paikat”
järjestyvät?
Sukkula voisi valita /
nimetä
ilmoittautuneista
(katsoo päälle ettei
tule liikaa paikallista
keskittymistä)
Valikointi, ei
äänestämällä, mutta
kuka valitsee
Kaikki halukkaat
voivat ilmoittautua
Kolmikanta hyvä
Tuleeko vieläkin
liikaa byrokratiaa
ja hitautta…
Miten nopeaa
rahoitusta
toimintaryhmille?
Sähköinen
ilmoitustaulu
keskeinen työkalu
Temaattiset
hankkeet:
paikallisista
Kehristä kerätään
kiinnostuneet
(Sukkula)
Kehrillä tulisi olla
selvillä
rahoituskehys,
jotta voivat toimia
joustavasti
Voisiko Kehrä
jakaa myös muuta
panosta kuin
rahaa?
(vapaaehtoistyö?
Mitä alueita?
- Mellunkylä
- Kallio
- Hertsika /Roihis
- Artova/Kumpula
/Käpylä
Isommat
kehityshankkeet:
suoraan ELYstä tai
liitolta (Sukkula
tukee hankkeiden
koostamista
Kehrien valinnasta
Kehrien
toiminnasta
Temaattiset
hankkeet
Kehrien
rahanjako
Mitä alueita

3. Mitkä ovat Kehrän työskentelyn pelisäännöt? Mikä suhde
Kehrällä on Sukkulaan
Mihin Kehrää tarvitaan?
- Paikallinen toiminta keskiössä
- Lähtee pienemmistä porukoista,
lähtee alhaalta
- Pientoimijoiden tarpeiden
huomioiminen
- Asukkaiden tarpeiden tunnistaminen
– millä tasolla (maakunta, kunta,
paikallinen)
- Kehrä tukee kaikkein pienintä
- Kolmikanta hyvä malli
Erilainen malli eri
toimintaympäristössä:
- Mittakaavaero > eri mallit
- Ei sovi pienempiin kaupunkeihin >
tarvitaan yhdistelmä
- Sukkula toimii ilman Kehriä
Kannattaa
tarkastella
funktioita/toimin-
toja ei orgaaneja
Polku Kehriksi toimivien
rakenteiden kautta
- Olemassa olevat rakenteet pohjana
- Asukasfoorumit, joita kaupunki
rahoittaa > valmis kontaktipinta
kaupunkiin
- Asukasryhmän johtoryhmä valvoo
rahankäyttöä
Kehrä voi olla yhdistys tai ei
- Suuressa kaupungissa
Kehräyhdistys on ”pisara meressä”
- Rahat ja lausunnot vaativat juridisen
toimijan
- Kehrien jäsenten valinta?
Mahdollisimman
nopea
sähköinen
vuorovaikutus
A & O
Rahoituksen
turvaaminen
Ongelma rahoituksen
takapainotteisuus
- Spontaanin
toiminnan rahoitus
- Sukkulan
rahoitusrooli
Kaupungin tahto
avainasemassa
Esteitä:
- Juridinen kynnys
- Rahoituksen
jälkijättöisyys
- Reaktioaika

4. Miten Sukkula perustetaan? Kuka sen omistaa? Miten se
rahoitetaan? Mikä suhde Sukkulalla on kerään
Helsingin
malli
Vaihtoehto 1
Vaihtoehto 2
Vaihtoehto 3
Sukkula
rekisteröity
Toteuttaa
kolmikantaa
Hakee rahan ja
jakaa Kehrille
Sukkula vastaa
kaikista paikallis-
projekteista
Kuka
omistaa?
Miten Sukkulaa
rahoitetaan?
Kehrät voivat
olla satunnaisia
Kuka organisoi toiminnan kaupungin kanssa?
Sen, joka ottaa
rahan vastaan,
tulee olla
rekisteröitynyt
Kehrät
rekisteröity
-hallintoa
Kehrässä
Toteuttaa
kolmikantaa
Kehrät omistavat
Sukkulan
Sukkula fasilitoi - Neuvontaresurssi
- Herkkäkorvainen
- Henkilöresurssi
Tarvitaanko Sukkulaa?
Helkan kokemuksen
perusteella tarvitaan
Alueiden
resurssit
erilaisiaTurun
malli
Nyky-
malli
Projektit hakevat
rahan. Tarvitaan
rekisteröinti
Kehriä ei ole Sukkula myy
palveluita
projekteille
Ei strateginen