3. Johdanto
Kuva: Heikki Rahkonen
Systemaattinen ekonomikoulutuksen laadunarviointityö on alkanut jo 1990-luvun
alussa. Ekonomiliitto SEFEn tavoite on
ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja
kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta
ja saada itse tutkittua tietoa koulutuspoliittisen työnsä tueksi.
Koulutusalakohtaisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on tärkeä osa kauppatieteellisten yliopistojen opetuksen kehittämistyötä. Ekonomiliiton ja yliopistojen tavoite on yhteinen: jatkuvasti itseään
arvioiva ja kehittyvä ekonomikoulutus, jolla on vahva työelämärelevanssi.
Tässä esitteessä valaistaan tuoreiden Vastavalmistuneiden palaute -raportin sekä Viisi vuotta työelämässä -uraseurannan tuloksia. Merkittävä osa raporttien havainnoista on positiivisia; opiskelijat ovat
olleet tyytyväisiä opintoihinsa ja sijoittuneet valtaosin hyvin työelämään. Raportit tuovat esiin kuitenkin
myös selviä kehittämiskohteita. Työelämäyhteyksien syventäminen, opetusmenetelmien jatkuva kehittäminen ja yrittäjätaitojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka toivottavasti puhuttavat useissa pöydissä
tulevina vuosina.
Helsingissä 19.11.2013
Ekonomikoulutuksen laadunarviointikokonaisuus on Ekonomiliiton ja kaikkien kauppatieteellisten yliopistoyksikköjen yhteistyön ja
sitoutumisen tulos. SEFE vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja valvoo yksittäisten osioiden toteutusta, organisoi ja kustantaa aineiston analysoinnin ja raportoinnin sekä esittelee tuloksia. Yliopistot ideoivat selvitystarpeita, kommentoivat ja kehittävät kyselyn
sisältöjä sekä toimittavat kyselylomakkeet vastaajille.
3
4. Vastavalmistuneet ekonomit ovat
tyytyväisiä koulutukseensa
Vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille ja kandidaateille vuosittain tehtävässä kyselyssä
selvitetään heidän näkemyksiään koulutuksen laadusta ja työelämään sijoittumista.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ja
kandidaatit työllistyivät edelleen hyvin vuonna
2012 ja olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa.
Kauppatieteellisiä opintoja toivotaan kuitenkin
kehitettävän vastaamaan entistäkin paremmin
työelämän tarpeita. Tyytyväisiä kauppatieteilijät
olivat etenkin koulutuksensa kansainvälisyyteen
ja pääaineen opetukseen. Kehuja saivat myös
yliopistojen ilmapiiri ja kielten opetus. Sen sijaan
parannettavaa nähtiin koulujen elinkeinoelämäsuhteissa ja opettajatutoroinnissa.
4
Kauppatieteellisen koulutuksen saaneet ovat
hyviä toimimaan ryhmässä ja omaksuvat helposti uusia asioita.
Näitä asioita vastavalmistuneet kokivat koulutuksen kehittäneen parhaiten. Sen sijaan kyselyyn
vastanneet toivoivat, että kauppatieteellinen
koulutus valmistaisi opiskelijoita paremmin yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset
yrittäjävalmiutensa heikoiksi. Vastaajat kokivat
5. oman asenteensa yrittäjyyttä kohtaan jopa haittaavan yrittäjyystiedon omaksumista. Ainoastaan
kaksi prosenttia vastavalmistuneista kertoi toi-
mivansa päätoimisena ja prosentti osa-aikaisena
yrittäjänä.
“Mielestäni kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja
monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä
monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä,
vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyjä”.
Talouden
yleinen
tuntemus
Valmiudet
pääaineessa
EeOsen
toiminnan
valmiudet
5
Työelämä=etous
3,5
Projek=nhallinta
Neuvo@elutaidot
3,6
3,3
Vies=ntä
äidinkielellä
3,5
3,9
3
3,5
Vuorovaikutustaidot
4
Valmiudet
sivuaineessa
3,9
3,6
Vies=ntä
toisella
ko=maisella
2,9
2
4
3,7
Vies=ntä
vierailla
kielillä
1
Esiintyminen
3,8
3,7
2,9
Ongelmanratkaisukyky
4,1
3,1
Uusien
asioiden
omaksuminen
4,3
3,5
3,3
Tieteelliset
valmiudet
Tiedolliset
valmiudet
yri@äjyyteen
Asenteelliset
valmiudet
yri@äjyyteen
4
Kv.
ympäristössä
toimiminen
4,2
Esimiestaidot
Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Tietotekniset
työelämätaidot
3,5
Kuva 1. Kauppatieteiden maisterin koulutuksessa hankkimat valmiudet
5
6. Myös työelämä voisi kyselyyn vastanneiden mukaan näkyä kauppatieteellisissä opinnoissa selvemmin. Yliopistojen toivottiin panostavan entistä enemmän elinkeinoelämäsuhteisiin, vaikka ne
arvioitiinkin hieman edellisvuotta paremmiksi.
Valmistuneet toivovat, että tulevaisuudessa
kauppatieteellistä koulutusta kehitettäisiin käytännönläheisempään suuntaan. Vastaajat olivat
tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoOpeFajatutoroin2
Opiskelijatutoroin2
Informaa2o
www-‐sivuilla
WebOodi
Opinto-‐opas
Ohjaus
opintojaksolla
Laitoksen
opintopalvelut
Opintohallinnon
palvelut
Orientaa2opäivät
reettiseen opetukseen, mutta toivoivat, että koulutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa
enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-harjoituksia.
Saamaansa opintojen ohjaukseen vastaajat olivat
pääosin tyytyväisiä, mutta opettaja- ja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Valmistuneet toivoivat, että professoreita ja muuta
henkilökuntaa olisi helpompi
2,8
lähestyä ja että opiskelijat
voisivat saada heiltä neuvoja esimerkiksi kurssivalintoi3,1
hin tai erilaisiin urapolkuihin
liittyvissä asioissa. Tärkeäksi
3,4
tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös
3,7
toisten opiskelijoiden vertaistuki varsinkin opintojen
3,7
alkuvaiheessa. Kaiken kaikkiaan valmistuneet toivoivat,
3,3
että heidät olisi hyväksytty
paremmin osaksi yliopiston
3,6
asiantuntijayhteisöä ja että
heidän mielipiteensä olisi
3,6
otettu huomioon opetuksen
kehittämisessä.
3,5
1
1,5
2
2,5
3
Kuva 2. Arviot opintojen ohjauksesta
6
3,5
4
4,5
5
7. Viime vuosina vastavalmistuneet kauppatieteilijät ovat sijoittuneet yhä useammin vakituisiin
työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien
vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Val-
mistuneiden palkat eivät kuitenkaan enää vuonna
2012 noudattaneet pitkään jatkunutta nousevaa
trendiä, vaan mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011.
Vakinainen
kokopäivätyö
51
%
Vakinainen
osapäivätyö
7
%
Määräaikainen
kokopäivätyö
15
%
Määräaikainen
osapäivätyö
3
%
Päätoiminen
yri=äjä
2
%
Osa-‐aikainen
yri=äjä/
t:mi/
osakas
yrityksessä
Jatkaa
opiskelua
”Erityisen opettavaisia olivat
harjoitustyöt case-organisaatioihin.”
1
%
1
%
Vanhempainloma
tai
hoitovapaa
Varusmies-‐/
siviilipalvelu
4
%
1
%
Hakee
töitä
Muu
työHlanne
0
%
13
%
2
%
10
%
20
%
Kuva 3. Kauppatieteiden maisterien työtilanne valmistumishetkellä
7
30
%
40
%
50
%
60
%
8. Työmarkkinatilanteen huononeminen vaikutti
vastavalmistuneiden kokemukseen työllistymisestä aiempaa enemmän: yleisen työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä
syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Maisteriksi valmistuneiden
tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni
samanaikaisesti hieman edellisvuodesta. Tyytymättömyyttä herätti muun muassa se, ettei työtä
ollut vielä löytynyt, ettei työ vastannut omaa koulutusta, työn määräaikaisuus ja yleinen epävarmuus.
Työssäkäyvät vastaajat olivat kuitenkin aiempaa
tyytyväisempiä työhönsä: 81 prosenttia työssäkäyvistä vastaajista koki työtehtävien vastaavan
koulutustaan hyvin tai melko hyvin, kun vuonna
2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 prosenttia.
50
%
45
%
”Koulutuksessa tulisi huomioida
tieteen soveltaminen käytäntöön
paremmin”.
40
%
35
%
30
%
25
%
44
%
20
%
37
%
15
%
10
%
14
%
5
%
4
%
0
%
Hyvin
Melko
hyvin
Heikos6
Kuva 4. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen (KTM-vastaajat)
8
Ei
lainkaan
9. Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri ansaitsi vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000
euroa kuukaudessa eli täsmälleen saman sum-
man kuin edellisvuonna. Vastavalmistuneiden
palkoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua.
yriBäjyys
4
000
€
rahoitus
3
500
€
yritysjuridiikka
3
187
€
tuotantotalous
3
100
€
organisaa4ot
ja
johtaminen
3
000
€
logis4ikka
3
000
€
laskentatoimi
ja
rahoitus
3
000
€
markkinoin4
3
000
€
laskentatoimi
3
000
€
kv.
liiketoiminta
/
markkinoin4
3
000
€
interna4onal
business
2
900
€
kansantalous4ede
2
800
€
0
€
1
000
€
2
000
€
Kuva 5. Työssäkäyvien mediaalipalkka pääaineittain (KTM-vastaajat)
9
3
000
€
4
000
€
5
000
€
10. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471
euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies.
Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain
naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin organisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden
epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös
samassa asemassa työskentelevien naisten ja
miesten välillä on selkeitä palkkaeroja.
”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus,
motivoituneisuus ja osaaminen.
Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi
tarjota enemmänkin luentojen rinnalle.”
”Of the core courses, the majority
were heavy in theory which, although
beneficial in its own way, does little to
serve me at my current job.”
“Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän
tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi
ollut kiva, jos olisi ollut joku ”tukiope”
keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita,
kun tutkijat & proffat yleensä liian kiireisiä
opiskelijoiden ongelmille.”
10
11. Ekonomien alku-ura etenee jouhevasti
Viisi vuotta työelämässä -uraseurantaraportti kokoaa tietoa ja arvioita vuonna 2007
valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutuksesta, työllistymisestä ja työuran alusta.
”Tutkintoni antoi minulle erittäin
monipuoliset tiedot ja taidot pärjätä alati
muuttuvissa tilanteissa.”
Jo työuralleen asettuneet kauppatieteiden maisterit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoonsa kokonaisuutena. Vastaajista 91 prosenttia koki
tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin tyytyväisiä (25 %), tyytyväisiä (44 %) tai melko tyytyväisiä (22 %). Yliopistokohtaiset erot tyytyväisyydessä koulutukseen ovat pienet.
Työtehtävissä tärkeimmiksi taidoiksi tunnistettiin
ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot sekä
muut sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordi-
nointitaidot sekä analyyttisen ajattelun taidot.
Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,31. Arviot ovat lähes identtiset kahden
vuoden takaisen tutkimuksen kanssa.
1
Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteelli-
sesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti
11
12. Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden
maistereiden mielestä yliopisto-opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisen
ajattelun taitoja, englannin kielen viestintätaitoja
sekä oman alan teoreettista osaamista.
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
Arvio valmiuden
Merkitys
työssä
tarpeellisuudesta työelämässä
1,0
Arvio siitä, kuinka
Yliopisto
kehi9
paljon
yliopisto-opinnot taitoa
kehittivät
0,0
Kuva 6. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen
12
13. Arvioitaessa yksittäisten, työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä yliopistoaikana löytyi kuitenkin kehitettävää eri osa-alueilla.
Vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen
merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu näitä kehitti. Saadut vastaukset mahdollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnin. Sekä neuvottelutaidot että organisointi- ja
koordinointitaidot ovat työelämässä tarvittavia
valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut
heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tarpeeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on valmistanut opiskelijoita englannin kielen viestintätaitojen käyttäjiksi sekä taloussuunnittelun,
budjetoinnin ja yritystoiminnan perusteiden
tuntijoina.
Opetus-‐,
koulutus-‐
ja
ohjaustaidot
Esiintymistaito
Muiden
kielten
viesDntätaidot
Englannin
kielen
viesDntätaidot
Ruotsin
kielen
viesDntätaidot
” Monipuolisesti hyödynnettävissä
oleva tutkinto, ei ohjaa vain yhteen
ainoaan ammattiin.”
Suomen
kielen
viesDntätaidot
Tieto-‐
ja
viesDntätekniikan
taidot
Yritystoiminnan
perusteiden
tuntemus
Taloussuunni7elun
ja
budjetoinnin
tuntemus
Lainsäädännön
tuntemus
ProjekDnhallintataidot
Esimiestaidot
OrganisoinD-‐
ja
koordinoinDtaidot
Neuvo7elutaidot
Ryhmätyötaidot
ym.
sosiaaliset
taidot
Ongelmanratkaisutaidot
Tiedonhankintataidot
Analyy1sen
ja
systemaa1sen
aja7elun
taidot
Oman
alan
teoree1nen
osaaminen
-‐1,5
-‐1
-‐0,5
0
0,5
1
Kuva 7. ”Merkitys työssä - opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus
13
1,5
2
14. Viisi vuotta työelämässä -raportti paljastaa, että jo
useamman vuoden jatkunut talouden taantuma
on vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymiseen oletettua vähemmän. Työllisyys- ja työttömyysluvut olivat syksyllä 2012 samat kuin kahden
vuoden takaisessa kyselyssä. Useimmat vastaajat
kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Suurin osa vastaajista myös koki, että työn ja muun
elämän välillä vallitsi tasapaino. Verrattaessa muilta akateemisilta aloilta viisi vuotta sitten valmistuneisiin ovat kauppatieteilijät työmarkkinoilla
varsin hyvässä asemassa.
”Ehkä koulutukseen voisi sisällyttää pakollisen,
palkattoman työharjoittelun ja tiivistää opetuksen
yhteyttä liiketoiminnan arkeen. ”
1
%
4
%
1
%
1
%
Vakituinen
kokopäivätyö
79 %
1
%
Vakituinen
osa-‐aikatyö
1 %
9
%
4
%
Määräaikainen
kokopäivätyö
4 %
Itsenäinen
yri:äjä/
amma>nharjoi:aja/
freelancer
4 %
79
%
Työtön
työnhakija
1 %
Päätoiminen
opiskelu
(johtaa
tutkintoon
tai
arvosanaan)
1 %
Perhevapaa
(äi>ys-‐/
isyys-‐/
vanhempain-‐/
hoitovapaa)
9 %
Muu
>lanne
1 %
Kuva 8. Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013
14
15. Hieman yli puolet vastaajista kertoo hyödyntävänsä työssään jatkuvasti yliopistokoulutuksessa
oppimiaan taitoja. Toinen puoli vastaajista mainitsee hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin
verran. Noin 4 prosenttia vastaajista ei tunnusta tarvitsevansa yliopisto-opiskelun kehittämää
osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työhön selvästi
suurempi osa vastaajista hyödynsi jatkuvasti ekonomikoulutuksessa oppimiaan taitoja.
Yli 70 prosenttia vastaajista koki, että heidän
nykyiset työnsä vastaavat heidän omaa koulutustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työkokemus on tehnyt tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet koki työtehtävänsä
vastanneen koulutustasoaan.
80
” Vaikka varsinaisella
substanssiosaamisella ei ole ollut suurta
merkitystä, on analyyttisen ajattelun
osaamisella ollut iso merkitys..”
70
60
50
40
Ensimmäinen
työ
(N:
713)
Nykyinen
työ
(N:
692)
30
20
10
0
Työn
vaa1mustaso
Työn
vaa1mustaso
oli
koulutustasoa
oli
koulutustasoa
selväs1
alhaisempi
osi>ain
alhaisempi
Työ
vastasi
hyvin
Työ
oli
koulutukseen
koulutustasoa
nähden
vaa1vampaa
Kuva 9. Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus
15
16. Viisi vuotta työelämässä olleista ekonomeista siis
noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät
vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on monia
syitä, joista päällimmäisenä esille nousee muutoin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haasteet eivät suoraan liity koulutukseen. Muita esille
nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtäviin ovat muun muassa vaikeus saada koulutusta
vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työehdot sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo
ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja ei
ollut tämänkään muuttujan osalta havaittavissa.
Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn
on mediaanipalkan keskitaso noussut noin 140
euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Palkkojen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä
olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi opiskellun
pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten
urapolkujen ja erivauhtisen työtehtävissä etenemisen takia. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat
edelleen miehiä vähemmän. Miesten palkkakeskiarvoa vetävät ylöspäin eniten ansaitsevat.
6000,0
5500,0
5000,0
4500,0
keskiarvo
4000,0
mediaani
3500,0
Kuva 10. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain
16
17. Viisi vuotta valmistumisesta, kyselyyn vastatessaan, kauppatieteilijät olivat olleet työelämässä
valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta
ja 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tutkimukseen vastanneet maisterit ovat tehneet keskimäärin neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Viiden vuoden työelämän aikana kauppatieteiden
maistereilla on ollut keskimäärin kaksi työsuhdetta, minkä voidaan katsoa kertovat tutkinnon tarjoamasta vakaasta alusta työuralle.
Tutkinnon
huono
tunne;uus
Valmistumisajankohta
Sukupuoli
Puu;eellinen
työelämä@etous
Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osuus
on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen
vastaavaan kyselyyn verrattuna. Kolme neljästä
työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut
työttömänä vain kerran. Työttömyysajan mediaani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä
on täsmälleen sama verrattuna kahden vuoden
takaiseen kyselyyn. Työllistymistä vaikeuttaneita asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset
suhdeverkostot,
alueellinen työmarkkinatilanne
sekä
työkokemuksen puute.
Katkot
määräaikaisissa
työsuhteissa
Perheeseen
tai
muuhun
elämän@lanteeseen
lii;yvä
syy
Puu;eelliset
työnhakutaidot
Tutkinto
ja
sen
aineyhdistelmä
Omien
tavoi;eiden
epä@etoisuus
Ei
ole
löytynyt
itseä
kiinnostavaa
työtä
Oman
osaamisen
epävarmuus
Alan
heikko
työmarkkina@lanne
Alueellinen
työmarkkina@lanne
Puu;eelliset
suhdeverkostot
Työkokemuksen
puute
Jokin
muu
syy
työllistymisvaikeuksiin
0
0,5
1
1,5
Kuva 11. Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät
17
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
18. Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistuneensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen
koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä
oli työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus. Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai
pätevöitymiskoulutuksen kohteita olivat olleet
opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi2 pätevöityminen sekä ns. APV-näyttökoe3. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto, ovat yleisimmin
suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin
myös kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet sekä
teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteellisiä jatko-opintoja suorittaneita on vuonna 2007
valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä
jatkaa selkeää laskevaa trendiä jatko-opintojen
aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia
ja 2003 valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt
jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen.
2
Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastajatutkinto
3
Finanssialan keskusliiton suosittelema
”Pääpiirteissään hyvä tutkinto, mutta
toivoisin, että yliopistotutkinnot ylipäänsä
olisivat käytännönläheisempiä. Työ
itsessään on opettanut paljon enemmän
kuin tutkinto. ”
”Mielestäni yliopistokoulutuksen
Suomessa tulisi nykyiseen verrattuna
panostaa enemmän mm. esiintymis-,
neuvottelu- ja perustelutaitojen
kehittämiseen, mitkä ovat ulkomailla
töissä ollessa erittäin tärkeitä.
Laatukriteerit ja tavoitteet vaan
korkealle ja siitä eteenpäin!”
”Tutkinto antoi hyvän ymmärryksen oman
alan asioista ja opetti ajattelutavan, joka on
mahdollistanut kehittymisen ja kehittämisen
myös työelämässä. Tutkinnon kautta saatu
perusosaaminen laaja-alaisesti eri asioista on ollut
arvokasta oppia työelämässä ja edesauttanut siellä
menestymistä..”
sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)
18
20. Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry on
kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä
alan opiskelijoiden palvelu ja vaikuttajajärjestö.
Ekonomiliitto edistää jäsentensä menestymistä yhteiskunnassa
tukemalla yksittäisen jäsenen uratavoitteiden toteutumista
sekä vahvistamalla ekonomikunnan kilpailukykyä.
Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
P. 020 129 9299
www.sefe.fi/opetuspalkinto
