Katsaus kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisuihin.

1. Kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisut
Teemapäivä 5.3.2020: Kunta-alan energiatehokkuussopimus
(KETS) Keski-Suomen kunnille
Harri Heinaro, Motiva Oy

2. Yleistä energiatehokkuudesta
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 2

3. Energiatehokkuus (TEM)
Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen
kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös
muista syistä.
• Näitä ovat
 energian saatavuuden turvaaminen (huoltovarmuus),
 tuontienergiatarpeen vähentäminen,
 energiakustannusten alentaminen ja kilpailukyvyn parantaminen,
 resurssitehokkuus ja
 muut ympäristösyyt kuten ympäristön- ja ilmansuojelu.
 Energian säästö edistää myös uusiutuvan energian osuuden kasvattamista.
Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia
maita. Tämä on saavutettu kustannustehokkailla ratkaisuilla ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla
energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Tällä hetkellä suurin osa cleantech -liiketoiminnan arvosta tulee
energiatehokkuudesta.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 3

4. Yritysten kokemat energiatehokkuuden
oheishyödyt
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 4

5. Energianhallinta
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 5

6. Kiinteistöjen energian hallinta on kokonaisuus
• Tavoite/strategia
• Vastuut ja johtaminen määritelty
• Tunne kulut ja kustannukset
• Kulutusten ja kustannusten hallinta
 Päästöjen kytkeminen mukaan
• Miten pienentää kulutusta ja kustannuksia sekä päästöjä
 Energiakatselmukset
 Energian hankinta
• Toimenpiteiden toteuttaminen
 Escot
• Kulutustason ylläpitäminen
• Jatkuva parantaminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 6

7. 05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 7

8. Energiankulutusseuranta
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 8

9. Käytön aikainen energiankäyttö
• Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta
muodostuu sen käytön aikana.
 Tärkeää, että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti ja niitä
huolletaan ja käytetään asianmukaisesti.
• Tärkeä osa jatkuvaa energiatehokkuuden ylläpitoa ja parantamista on
energiankulutuksen seuranta ja kulutustavoitteiden asettaminen.
 Rakennuksen eri järjestelmien energiatehokasta toimintaa tulee voida seurata
helposti.
• Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja
vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 9

10. Kiinteistöjen energian kulutus ja kustannukset
• Kustannusten ja kulutusten saaminen hallintaan
edellyttää niiden jatkuvaa seuraamista
 Selvitetään millä mallilla kulutusseuranta on tällä
hetkellä
 Onko sitä ylipäänsä
• Helpointa aluksi järjestää vuositason kulutusseuranta
 Selvitetään historiatiedot
 Kulutustaso kiinteistökohtaisesti
 Otetaan mahdolliset energiayhtiön palvelut keskitetysti
käyttöön
• Samalla hyvä tehdä kirjausta kulutustason tämän
hetkisestä tilanteesta kohteittain ja sen kehitystarpeesta
 Esim. ei käytettävissä edes vuositason tietoa
 Siirtyminen vuositasosta kuukausittaiseen
 Kuukausittaisesta kulutustasosta tuntitason seurantaan
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 10

11. Energiakatselmukset
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 11

12. Säästötoimenpiteiden tunnistaminen
• Kiinteistöihin tulisi tehdä säännöllisesti
kohdekäynti/katselmus jolla selvitetään
energiansäästöpotentiaali kohteessa
• Yksi tapa on toteuttaa kiinteistömassaan
energiakatselmuksia säännöllisesti
 Energiakatselmuksista saadaan valmiit
säästölaskelmat ja säästöehdotukset
 Myös uudiskohteet ja korjatut kohteet
kannattaa katselmoida takuuajan
puitteissa
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 12
www.motiva.fi/energiakatselmus

13. VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS
pk- ja yrityksen ja
kunnan
energiakulut
hallintaan
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 13

14. ENERGIAKATSELMUS
 tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen
energiankulutuksen jakautumisesta
 löytää energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet
 esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat säästöistä, investoinneista,
taloudellisuudesta sekä muista mahdollisista vaikutuksista
 ohjaa energiankäytön säännölliseen seurantaan tavoitteena
energiatehokkuuden ylläpito ja jatkuva parantaminen
 opastaa teknistä henkilökuntaa käyttämään laitteita ja järjestelmiä
energiatehokkaasti
 osoittaa mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen
 auttaa vähentämään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 14

15. VALTION ENERGIATUKI(*
PK-YRITYSTEN JA KUNTIEN ENERGIAKATSELMUKSIIN
Tuen osuus energiakatselmuksen hyväksyttävistä työkustannuksista
(* TUKIPROSENTIT VUONNA 2019
50 % 40 %
Valtion tuki pk-yritykselle tai kunnalle,
joka on liittynyt
energiatehokkuussopimukseen
Valtion tuki pk-yritykselle tai kunnalle,
joka EI ole liittynyt
energiatehokkuussopimukseen
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 15

16. ENERGIAKATSELMUKSISSA HAVAITUT
säästömahdollisuudet
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 16

17. ENERGIAKATSELMUSMALLEJA ERI TARPEISIIN
Kiinteistön energiakatselmus
yleisimmin käytetty katselmusmalli, joka soveltuu tavanomaisella tai
vaativalla tekniikalla varustetulle palvelurakennukselle.
Teollisuuden energiakatselmus tai -analyysi
keskittyy myös tehdaspalvelujärjestelmien sekä analyysi tuotantoprosessin
energiatehokkuuden parantamiseen.
Teollisuuden 2-vaiheinen energiakatselmus ja -analyysimalli
Soveltuu erityisesti pk-teollisuudelle
MUUT MALLIT:
 Energiakatsastus
 Kiinteistön käyttöönottokatselmus
 Kiinteistön seurantakatselmus
 Prosessiteollisuuden energia-analyysi
 Voimalaitoksen energia-analyysi
 Kaukolämpökatselmus
UUSI
!
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 17

18. Kokemuksia käyttöönottokatselmuksesta
Muita havaintoja kehitysvaiheen esimerkkikohteista
• Energian käytön seuranta, kulutuksen tavoitetasot
 energiakustannusten seuranta vaatimatonta
(asennettuja mittauksia ei hyödynnetä, kulutustietojen saanti ongelmallista)
 kulutuksen tavoitetaso laskettu yhdessä kohteessa, laskettu tavoitetaso ylitetty (sähkö) 55 %, ei reagointia
• Käyttäjien opastukset puutteellisia
• Kiinteistövalvontajärjestelmää tunnetaan huonosti ja hyödyntäminen heikkoa
• Dokumentoinnissa puutteita (mm. piirustusten, työselitysten saatavuus)
• Säästömahdollisuuksia löytyy kuten energiakatselmuksissa yleensä
 viritykset
 myös investointeja vaativia ehdotuksia
• Hyvin eritasoiset lähtökohdat katselmuksen teolle (energiatiedot, käyttö/ ja huoltosuunnitelma, huoltohenkilöstön kokemus ja
kohdetuntemus, valvontajärjestelmän tuntemus)
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 18

19. Säästötoimenpiteiden toteuttaminen
• Energiakatselmuksissa/kohdekäynneillä havaittujen
toimenpiteiden toteutus
 Laaditaan aikataulu toteutettaville toimenpiteille
 Helpot toimenpiteet heti toteutukseen -> esimeriksi
huoltomiehelle
• Investointia vaativille toimenpiteille tarkempi
tarkastelu
 suunnitelmat, tarjouspyynnöt, tarkemmat laskelmat
• Investoinnit voidaan toteuttaa esimerkiksi Esco
mallilla
 Voidaan tehdä myös isompia kokonaisuuksia
• Tärkeää myös huomioida että katselmuksissa
havaittuja toimenpiteitä kannattaa hyödyntää
suunniteltaessa kiinteistöjen saneerauksia ja
kiinteistöjen PTS suunnittelussa
 Energiansäästöinvestointien toteuttaminen
isompien saneerauksien ja niiden suunnittelun
yhteydessä
 Hyödynnetään myös hyväksi havaitut toimintamallit
uutta rakennuskantaa suunniteltaessa
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 19

20. Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut
Esimerkkejä
Toteutettuja ja käynnissä olevia hankkeita
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 20

21. Palveluita julkiselle sektorille sekä yrityksiin
teollisuudessa ja palvelualalla
• Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että
julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Järkeviä/hyviä kohteita löytyy muun
muassa
 rakennusten talotekniikkajärjestelmistä,
 teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmistä ja
 energiantuotannosta.
• Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmiä,
uusittu valaistusta ja säädetty virtaamia.
• Teollisuudessa hyviä kohteita ovat muun muassa pumppausten optimoinnit,
paineilmajärjestelmien säädöt tai savukaasujen lämmöntalteenotto.
• Palvelumalli soveltuu myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistäviin
hankkeisiin sekä tuotannon materiaalien käytön tehostamiseen.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 21

22. Palvelu on kokonaistoimitus
• Palveluntarjoaja toteuttaa
energiatehokkuustoimenpiteet
asiakkaalle kokonaistoimituksena.
• Kokonaistoimitukseen voi sisältyä
palvelutarjoajan hankkima
rahoitus, mutta asiakas voi
halutessaan itse huolehtia
rahoituksesta.
• Asiakas voi saada hankkeeseen
valtion investointitukea.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 22
Palvelu-
yritys
Asiakas
Rahoitus
Suunnittelu
Aliurakat
Säästöjen
varmis-
taminen
Laite-
toimitukset
Hoito
ja huolto
Palvelusopimus
Esimerkki kokonaistoimituksesta

23. Jyväskylä:
Kaupungin kiinteistöt energiatehokkaiksi
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 23
• Jyväskylän ESCO-puitesopimus
on kaupungin suurin, ja sen
arvioidaan olevan myös Suomen
tähän asti suurin kunnallinen
ESCO-hankekokonaisuus.
 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa
toteutetaan kolmeen kiinteistöön
energiatehokasta valaistusta, ilmanvaihtoa,
aurinkosähköjärjestelmä, lämpöpumppu-
ratkaisuja, uusitaan ikkunoita sekä
parannetaan energiatehokkuuteen liittyviä
talotekniikan ohjaustoimintoja.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 4,0 MEUR
• Säästötavoite: 30 %
• CO2 säästöt/vuosi: 655 tonnia
• Sopimuskausi: 4,5 vuotta
• Toteuttaja: Caverion Oy

24. Oulun kaupunki:
Kiinteistöjen talotekniikka kuntoon
• Liikelaitos Oulun Tilakeskus kehittää
kiinteistöjensä energiatehokkuutta
Caverionin kanssa solmitussa laajassa
ESCO-hankkeessa. Hankkeessa
modernisoidaan Oulun kaupungin
kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä.
 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valittuihin
neljään kiinteistöön uusitaan energiatehokkaat
valaistukset ja toteutetaan muun muassa
lämpöpumppuratkaisuja sekä parannetaan
energiatehokkuuteen liittyviä talotekniikan
ohjaustoimintoja. Osassa kiinteistöjä parannetaan
myös ilmanvaihtojärjestelmiä.
 Energiatehokkuusinvestointien ja muutosten jälkeen
Caverion vastaa kiinteistöjen energiansäästöstä ja
energiatehokkuuden optimoinnista ja antaa
kiinteistöille energiansäästötakuun.
Hanke lukuina:
• Kustannukset: 4,0 MEUR
• Säästötavoite: 100 000 euroa / a
• CO2 säästöt/vuosi: yli 500 milj.tn
• Sopimuskausi: 4 vuotta
• Toteuttaja: Caverion Oy
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 24

25. 25
Oulu: Raksilan uimahalli
• Suomen toiseksi suurin uimahalli, jossa on
vuosittain yli 600 000 kävijää.
• Toteutut toimet:
 Ilmanvaihtoa parannettiin ja uusittiin
 Suihku- ja allasvesien käsittelyprosessiin
asennettiin lämmöntalteenottojärjestelmät
 Koko uimahalliin vaihdettiin LED-valaisimet
• Arvioitu energiansäästö
yli 1500 MW vuosittain.

26. Oulu: ESCO-hankkeilla merkittävä rooli
energiatehokkuuden parantamisessa
• Oulun kaupunki on mukana Kunta-alan
energiatehokkuussopimuksessa 2017-
2025
 Meneillään olevan sopimuskauden
tehostamistavoite on 10,5 prosenttia vuoteen
2025 mennessä vuoden 2014 energian-
kulutustiedoista.
• ESCO-hankkeilla on Oulussa merkittävä
rooli tavoitteen saavuttamiseksi.
 Merkittävä rooli on myös energia-
katselmusten perusteella toteutettavilla
toimenpiteillä, katuvalaistuksen uusimisella ja
uudisrakentamisen ennakoivalla laadun
ohjauksella.
Johanna Mäkelä, Oulun kaupunki
”Oulun kaupunki omistaa lähes 600 rakennusta.
Tällaisen kiinteistömassan energiansäästö-
mahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen
vie paljon aikaa ja henkilöresursseja.
Työtä helpottaa yhteistyökumppani, joka tuo pöytään
hanke-ehdotuksia ja kertoo, kuinka paljon säästöä on
saavutettavissa, jos ne toteutetaan.”
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 26

27. Toimenpiteen kannattavuuslaskenta
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 27

28. Energiansäästöjen laskenta, ohjeita
Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästöjen laskenta - Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Yleisiä pelisääntöjä:
05/03/2020
Säästötoimenpiteiden laskentaesimerkit
Harri Heinaro, Motiva Oy 28

29. 29
Takaisinmaksuaika
Aika jonka kuluessa kustannussäästö ylittää
investointikustannuksen
• oletetaan kustannussäästön pysyvän vakiona
• investointi 500 000 ja vuotuinen säästö 100 000
=> Takaisinmaksuaika 5 vuotta
Jos säästöt eivät ole vakiot, lasketaan kuinka monen vuoden
nettotuotot tulee laskea yhteen investointikustannuksen
suuruisen rahasumman kerryttämiseksi
Korko voidaan ottaa huomioon diskonttaamalla tuotot
investointiajankohtaan (kuinka monen vuoden diskontatut
vuosituotot tarvitaan investointikustannuksen suuruisen
rahasumman kerryttämiseksi)

30. Nettonykyarvo, NPV
• Kaikki investoinnista johtuvat tuotot ja
kustannukset diskontataan laskentakorko -
kannalla (tuottovaatimus) nykyhetkeen
• Investointi on kannattava, kun nykyarvojen
summa on positiivinen
• Jos useampia investointivaihtoehtoja, paras on
se jolla nykyarvo on suurin
• Diskonttaustekijä ((1+i)n-1) / (i(1+i)n)
• n pitoaika i laskentakorkokanta
• Esimerkki: Investointi 500 000, vuotuiset
nettotuotot
10 vuodessa 100 000/ vuosi, jäännösarvo 0,
laskentakorkokanta 12%.
• 5,650 x 100 000 – 500 000 = 65 000
• Investointi on kannattava
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 30

31. Sisäinen korkokanta, IRR
• Investointi on kannattava, kun sisäinen korkokanta on vähintään
pääoman tuottoprosentin suuruinen
• Ts. sisäistä korkokantaa käyttäen investoinnista kertyvien
tuottojen nykyarvo on yhtä suuri kuin investointikustannus
• Jos useampia investointivaihtoehtoja, paras on se jolla on suurin
sisäinen korkokanta
• Esimerkki: Investointi 500 000, vuotuiset nettotuotot
10 vuodessa 100 000/ vuosi, jäännösarvo 0.
500 000 / 100 000 = 5
• Sisäinen korko 15 % (jaksollisten maksujen nykyarvotaulukosta
tai interpoloimalla)
• Jos tuottovaatimus 12 %, investointi on kannattava
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 31

32. 32
Taloudellinen
kannattavuus -laskuri
• Tavoitteena edistää energiainvestointien
toteutumista
• Tarjoaa yksinkertaisen ja helpon tavan laskea kaksi
investoinnin tunnuslukua, takaisinmaksuajan lisäksi
– Nettonykyarvo
– Sisäinen korkokanta
• Tehty mm. energiakatselmoijien ja
energiainvestointia harkitsevien tilaajien käyttöön
Lisätietoja ja ohje laskurin käyttöön:
www.motiva.fi/kannattavuuslaskuri

33. Energiatehokkustoimenpiteitä
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 33

34. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen
(TETS ja VAETS) raportoituja toimenpiteitä
2011-2016
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 34
TETS 2011-2016 VAETS 2011-2016

35. Toimitilojen energiatehokkuussopimuksen
raportoituja toimenpiteitä 2011-2016
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 35
Toimenpide
Investoinnit
€
Toimenpiteiden
määrä
kpl
Sähkön
säästö
MWh/a
Osuus
sähkön
säästöstä
%
Lämmön
+pa säästö
MWh/a
Osuus
lämmön+pa
säästöstä
%
Veden
säästö
m3/a
Lämmitysjärjestelmä 5 981 158 613 1 779 2 % 20 686 10,9 % 0
Lämmöntuotannon hyötysuhde, lämpöpumput 1 807 755 51 405 0,4 % 3 416 1,8 % 0
Termostaatit, perussäätö, sisälämpötila alentaminen 2 156 289 216 424 0,5 % 7 685 4,1 % 0
Säätötoimenpiteet 621 052 254 250 0,3 % 8 675 4,6 % 0
Sähkölämmitykset 83 812 60 582 0,6 % 191 0,1 % 0
Muut lämmitystoimenpiteet 1 312 250 32 119 0,1 % 720 0,4 % 0
Ilmanvaihto 30 043 199 1 407 29 764 32,9 % 79 836 42,2 % 0
Aikaohjelmamuutokset 283 031 529 10 569 11,7 % 25 304 13,4 % 0
Ilmanvaihdon asetusarvot 2 728 621 423 5 124 5,7 % 13 425 7,1 % 0
Lämmöntalteenotto 2 903 647 93 2 279 2,5 % 11 391 6,0 % 0
Taajusmuuttajaohjakset 2 409 688 136 5 583 6,2 % 7 355 3,9 % 0
Puhallin- tai järjestelmäuusinta 20 754 887 110 4 601 5,1 % 19 524 10,3 % 0
Muut ilmanvaihdon toimenpiteet 963 325 116 1 608 0,1 % 2 836 0,0 % 0
Valaistus 6 162 007 540 14 838 16,4 % 367 0 % 0
Valaistusohjaukset 897 891 258 3 506 3,9 % 36 0,0 % 0
Valaistusuusinnat 5 264 117 282 11 332 12,5 % 332 0,2 % 0
Aurinkosähkö 456 113 5 453 0,5 % 0 0,0 % 0
Jäähdytykset 2 700 525 176 4 962 5,5 % 3 118 1,6 % 8 300
Käyttövesi 278 073 120 162 0,2 % 681 0,4 % 37 749
Rakenteet 6 375 814 185 422 0,5 % 7 346 3,9 % 0
Rakennusautomaatio 3 568 807 175 6 114 6,8 % 11 657 6,2 % 0
Muut toimenpiteet 28 466 152 668 32 058 35,4 % 65 512 34,6 % 37 881
Yhteensä 84 031 848 3 889 90 551 189 205 86 331

36. Toimitilojen energiatehokkuussopimukset,
toimenpidetyypit
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 36

37. Lämmitysjärjestelmä
• Sisälämpötilojen yhdenmukaistaminen verkoston
tasapainotuksella
 Sisälämpötilojen ja lämmitysverkoston toiminnan
tarkastelu
• Lämpötilatasot tilojen käytön mukaan
 varsinaisten käyttötilojen lisäksi mm. autohallien,
varastojen ja teknisten tilojen lämpötilat
• Patteriventtiilit ja muiden huonelaitteiden säädöt
 toimivuus ja asetukset oikealla tasolla
• Ongelmatilojen olosuhteiden parantaminen tilakohtaisesti
• Lämmitysverkostojen säätökäyrien asettelun
muuttaminen
 Tavoitteena tasaiset sisälämpötilat koko lämmityskaudella
• Säätölaitteiden korjaus / uusiminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 37
Patteriverkoston perussäätö
As Oy Saarenvainionkatu 17
• Rakennettu 1971
• Seitsemän kerrosta, asuinhuoneistoja 33
• Rakennustilavuus 9070 m3
• Patteriverkoston perussäätö 2010
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergiansäästö 39 MWh, eli yli 10 %
• Urakan hinta 10 081 euroa
• Perussäädön jälkeen huonelämpötilat tasaantuivat ja lämmityksen
säätökäyrää pystyttiin laskemaan
• Lähtökohtana muut kohteeseen toteutetut toimenpiteet ennen
perussäätöä
• patteriverkoston termostaattien vaihto,
• ilmanvaihdon säätö ja nuohous
• ikkunoiden vaihto
Turun terveydenhoidon ammattikorkeakoulu ja ammatti-instituutti
• Rakennettu 1979, laajennettu 1988.
• Rakennuksen lämmitetty nettopinta-ala 98 900 m2.
• Lämmitysjärjestelmän perussäätö tehtiin vuonna 2013.
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli 613 MWh, eli 17 %.
• Urakan hinta oli 68 119 euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.
• Ilmanvaihdon saneeraus 2004, jossa poistoilman lämpö otetaan
talteen ja käytetään tuloilman lämmitykseen. Tämän jälkeen
lämmitysjärjestelmää ei kuitenkaan säädetty.
• Perussäätö olisi kannattanut toteuttaa kohteessa jo aiemmin, mutta
Kiinteistöliikelaitoksen mukaan saavutetut säästöt olivat erittäin
hyvät. Lämmityksen säätö tulisi ehdottomasti toteuttaa esimerkiksi
ilmanvaihdon saneerauksen jälkeen.

38. Ilmanvaihto, LTO
• Lämmön talteenoton toiminnan ja hyötysuhteen
parantaminen
 Lämmön talteenotoissa hyvin paljon toiminnallisia ongelmia,
joten niiden toiminta on syytä tarkistaa huolellisesti!
• Tyypilliset ongelmat
 Päälle/pois –kytkentä vuodenaikojen mukaa jos ei
automaattinen (asuntokohteet ja vanhat koneet)
 Automaation ja toiminnan ongelmat
 Mittausten antama väärä informaatio
 Likainen patteri
• Nestekiertoinen LTO
 Huurtumiseneston asetusarvo
 Lämmönsiirtonesteen pakkasenkesto
• Levylämmönsiirrin
 Peltien toiminta ja tiiveys
• Pyörivä kiekko
 Kiekon hihna
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 38
Kerrostalo
• Toimimattomalla LTO:lla menetetty energiakustannus esim.
4 400 €/a
• 10 000 m3 kerrostalo, keskitetty ilmanvaihto LTO
oletusvuosihyötysuhde 50 %,
Toimitila
• Yhden toimimattoman LTO:n menetys voi olla esim. 6 000
€/a
• Ilmamäärä 2 m3/s, LTO oletusvuosihyötysuhde 68 %

39. Käyttövesi
• Verkoston painetason alentaminen
 Tapauskohtaisesti, paineenalennusventtiili
• Vesikalusteiden virtaaman rajoitus
 Hanan rajoittimen säätö
 Poresuuttimet
• Vesikalusteiden vuodot ja vuotojen seuranta!
 Mahdollisen veden tuntimittauksen hyödyntäminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 39

40. Jäähdytysjärjestelmä
• Päällekkäisen lämmityksen ja jäähdytyksen estäminen
 jäähdytyksen liittyvien huonelaitteiden ja samassa tilassa
olevien lämmityslaitteiden ja yhteistoiminta!
 tilojen käyttäjien opastus
• Ilmanvaihtokoneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden
päällekkäinen toiminta
• Ohjaustapojen ja käyntiaikojen muuttaminen
 jäähdytyksen käynnistys ulkolämpötilan mukaan
 Jäähdytysverkostojen toiminta
 lämpötilojen tarkoituksenmukaisuus
 toiminta talvella
• Vapaajäähdytyksen hyödyntäminen ja toiminta
• Yötuuletuksen käyttö
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 40

41. Aurinkoenergian suunnittelussa huomioitavaa
• Asennuspaikka
 Asennuspaikan kantavuus
 Kattoon upotettu, pinta-asennus, tasa-kattoasennus,
asennus julkisivuun
 Varjostukset
 Kallistuskulma ja suuntaukset
 Asennustelineet, huomioitava mm. lumi
 Keräinten tai paneelien etäisyys toisistaan
• Luvat
 Käytännöt vaihtelevat kunnittain, oltava yhteydessä
viranomaisiin
• Lämmön hyödyntämisessä varaajan koko ja soveltuvuus
• Sähköä ei kannata myydä vaan se kannattaa käyttää itse
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 41

42. Mistä kannattavuus riippuu?
• Hankintahinta
• Järjestelmän tuotanto kWh/kWp
 mm. mahdolliset varjostukset ja paneelien suuntaus
• Itse käytetyn ja verkkoon myydyn sähkön osuudet
 Suositus min 80% omakäyttöosuus
• Sähkön hinnan ja hinnoittelun rakenteen kehitys
 Mahdotonta ennustaa pidemmällä aikavälillä
 Sähkönsiirron hinnoittelun painottuminen tehotariffeihin
• Mahdolliset tuet
 Energiatuen taso aurinkovoimaloille 20%
• Mahdollinen kattoremontin tarve paneelien käyttöiän aikana
• Taloyhtiöissä hyvityslaskentamallin toteutuminen?
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 42

43. Aurinkopaneelien hintakehitys
• Aurinkopaneeleiden hinnat laskeneet edelleen voimakkaasti
 Mainstream-paneelin tukkumarkkinahinta syyskuussa EU:ssa 0,25 eur/Wp
• Sähköverkkoon kytketty kapasiteetti kasvaa nopeasti:
 2016: 27 MWp  2017: 66 MWp  2018: 120 MWp
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Aurinkopaneeleiden hintaindeksi, Saksa
Kuvien tietojen lähde: http://www.pvxchange.com/
Eur/
Wp
Markkinahinta paneeleille EU:ssa 10/2018-10/2019
Eur/
Wp
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 43

44. Esimerkki aurinkovoimalan kannattavuudesta asuinkerrostalossa
• 38 aurinkopaneelia tasakatolle (nimellisteho 16 kWp)
• Paneelien suuntaus etelään 15 asteen kulmassa
• Järjestelmän sähkön tuotto: 13 000 kWh/vuosi
• Itse käytetyn sähkön osuus paneeleiden tuottamasta sähköstä: 90%
• Järjestelmän hankintahinta: 21 500 eur (avaimet käteen)
• Sähkön hinta hankintahetkellä: 12 snt/kWh (myynti+siirto+verot)
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 44
Kannattavuuslaskelmat
Sähkön kokonaishinnan nousu: 2% vuodessa 5% vuodessa
Koroton takaisinmaksuaika 14 vuotta 12 vuotta
Sisäinen korko
(30 v laskenta-ajalla)
6,2 % 9,1 %
Nettonykyarvo
(30 v laskenta-ajalla,
2% laskentakorolla)
16 000 eur 37 000 eur
Muut laskentaoletukset:
- Aurinkopaneelin tehon alenema 0,5% vuodessa
- Myydystä sähköstä saatu korvaus: 3 snt/kWh
- Invertterin uusinta 15 vuoden kuluttua
- Vuosittaiset kulut (ylläpito, huolto, vakuutukset): 0,2% investoinnista

45. Kuntahankintojen kilpailutus 2016-2020
• 21,6 kWp voimala
• Avaimet käteen -toimituksen hinta 18 472 €
• Takaisinmaksuaika ilman tukea noin 10,0 vuotta
 20% energiatuella 8,0 vuotta
• Lisätietoja:
https://kuntahankinnat.fi/energia/aurinkosahkovoimalat-2016-2020
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 45

46. Esimerkkivoimalan 21,6 kWp koroton takaisinmaksuaika, sisäinen korko ja NPV
Sähkön kokonaishinnan nousuprosentti (myynti- ja siirtohinta sekä verot)
Itse käytetyn sähkön osuus (%) 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6%
40% 12 12 11 11 10 10 9
50% 11 11 10 10 9 9 9
60% 10 10 9 9 9 8 8
70% 9 9 9 8 8 8 8
80% 9 8 8 8 8 7 7
90% 8 8 8 7 7 7 7
100% 8 7 7 7 7 7 6
LASKENNASSA KÄYTETYT OLETUKSET:
* 21,6 kWp -järjestelmä, jonka hinta on 18 472 eur
* Energiatuki 20% saadaan
* Aurinkopaneelin tehon alenema 0,5% vuodessa
* Sähkön hinta hankintahetkellä 11,0 snt/kWh
* Sähkön myynnin arvo hankintahetkellä 4,0 snt/kWh
* Paneeleiden tuotto 18 500 kWh/vuosi
* Invertterin uusinta 15 vuoden kuluttua 2 000 eur
Investoinnin sisäinen korko (25 v laskenta-ajalla) ja
nettonykyarvo NPV (2% laskentakorolla ja 25 v laskenta-ajalla):
Sis.korko: 16,1% NPV: 43 000 eur (100% ja 4%)
Sis.korko: 14,1% NPV: 32 000 eur (90% ja 3%)
Sis.korko: 12,0% NPV: 24 000 eur (80% ja 2%)
Sis.korko: 9,9% NPV: 17 000 eur (70% ja 1%)

47. 05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 47

48. 05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 48

49. 49
Lisätietoa ja hyödyllisiä
aineistoja
• Ajankohtaista tietoa lampuista ja valaistuksesta
www.lampputieto.fi
• Ajankohtaista tietoa valaistuksesta
www.valaistustieto.fi
• Motivan energiatodistusneuvonta
http://energiatodistus.motiva.fi/
• Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus
https://www.motiva.fi/yritykset/ohjeita_ja_vinkkeja/ilmastointi_ja_jaahdy
tys
• Aurinkosähkö taloyhtiöissä
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/aurinkosahko_taloyht
iossa
• Lämpöpumppujen hankintaopas taloyhtiöille ja kunnille
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/lampopumpun_hanki
nta_taloyhtioon

50. 50
Lisätietoja ja hyödyllisiä
aineistoja
• BUILD UP Skills Finland – lisää energiaosaamista rakennustyömaille hankkeen
koulutus materiaalit
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/build_up_skills_finland/build
_up_skills_-koulutusmateriaalit
• Taloautomaatio pientaloissa
http://www.energiatehokaskoti.fi/taloautomaatio
• Sähköautojen latauspisteistä
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/sahkoautojen_latauspisteet
• Energiansäästöinvestoinnin kannattavuuslaskuri
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energia
katselmukset/laskentatyokalu_energiatehokkuustoimien_taloudellisen_kannattavuu
den_tarkasteluun
• www.korjaustieto.fi
• www.hometalkoot.fi

51. motiva.fi
Kiitos.