31.1.2018 pidetyssä webinaarissa tutustuttiin päivitettyyn energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskennan ja dokumentoinnin ohjeistukseen. Yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.

1. Säästöjen laskenta ja
dokumentointi
– päivitetty ohjeistus
WEBINAARI 31.1.2018
Ulla Suomi, Motiva Oy
@ullasuomi

2. WEBINAARIN SISÄLTÖ
Säästöjen laskenta ja dokumentointi – päivitetty ohjeistus
Energiatehokkuussopimukset 2017−2025
• Lähtökohtia ohjeistukselle
• Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät (OSA 1: luvut 1−3)
• Kenelle ja miksi ohje on laadittu − mitä ohjeella ei tavoitella
• Yleisiä pelisääntöjä (OSA 2: luvut 4−7)
• Mitä voi laskea energiansäästöksi, säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, dokumentointi,
raportointi seurantajärjestelmään
• Energiansäästövaikutusten määritys (OSA 3: luku 8)
• Mitä säästöä arvioidaan, taseraja laskennassa, vertailu eli ns. normaalitaso, laskentamenetelmän
valinta, säästövaikutuksen realistisuus
• Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta (OSA 3: luku 9)
31.1.2018 Webinaari

3. Sopimukset ovat ensisijainen valinta energiatehokkuus-
tavoitteiden toimeenpanossa Suomessa
3
 Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää sekä
kansalliset että EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet
 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED)
 Rakentuu hyvälle yhteistyölle valtion, toimialojen, yritysten ja kuntien välillä
 Kaikilla sama tavoite ja suunta
 Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille pakkokeinoille
 Ilman vuosittaista raportointia ja seurantaa ei olisi mahdollista käyttää vapaaehtoista
menettelyä energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa
 Luotettava säästöjen laskenta ja dokumentointi sekä kattava vuosiraportointi ovat
jatkossakin avainasemassa
 Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin
keinoin vain, jos sopimustoiminta on:
 kattavaa
 täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta ja
 toimenpiteiden ja niiden säästövaikutusten raportointi on kattavaa ja luotettavaa
31.1.2018

4. Lähtökohtia ohjeistukselle
Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi
– yleisiä pelisääntöjä
 Ohje (9/2017*) pohjautuu edellisen sopimuskauden ohjeeseen (12/2012)
 Päivitetty vastaamaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa
 Rakennetta on päivitetty ja samalla on muokattu joidenkin aiemman sopimuskauden
ohjeen lukujen ja kappaleiden sisältöä
 Joitain uusia ohjeistuksia/linjauksia sekä laskentaesimerkkejä on lisätty/tarkennettu
 Luku 4 ’Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?’
 Luku 9 ’Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta’
 Säästövaikutuksen elinikätaulukkoon (Liite 1) on tehty joitain täsmennyksiä ja lisäyksiä
 Ohje jakautuu kolmeen osaan:
 Tavoitteet ja rajaukset (OSA 1, luvut 1−3)
 Yleisiä peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa
hyväksyttävistä energiansäästötoimista, säästövaikutuksen eliniästä sekä
säästövaikutusten dokumentoinnista (OSA 2, luvut 4−7) ja
 Yleisiä ohjeita ja esimerkkejä energiansäästövaikutusten laskemisesta (OSA 3, luvut 8−9).
4 31.1.2018 * päivityksiä tarvittaessa

5. OSA 1:
Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät
Luvut 1 – 3
• Kenelle ja miksi ohje on laadittu
• Mitä tavoitellaan
• Rajaukset − mitä ei tavoitella
• Ohjeessa/sopimustoiminnassa käytettäviä
määritelmiä

6. Tavoitteet
Kenelle? Miksi? Mitä?
OSA 1
TAVOITTEET, RAJAUKSET JA
MÄÄRITELMÄT Luku 1

7. OSA 1: Tavoitteet, Luku 1
Kenelle? − Miksi?
 Tarkoitettu kaikille energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille ja kunnille
sekä heidän sopimuksen toimeenpanoon liittyville palveluntuottajille
 Varsinaisen säästövaikutusten laskennan ja tarkastelun tekee usein energiakatselmoija tai
muu asiantuntija, jolla on energiatehokkuusasioista osaamista ja kokemusta
 Esitettävät yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista
koskevat kaikkia eri alueiden energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.
 Ohjeistuksella on tarkoitus varmistaa, että vuosittain raportoitavien
energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman
yhdenmukaista käytäntöä
 Olennaista myös tukea EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä säästöjen mittaus-,
tarkastus, ja todentamisvaatimuksia
7 31.1.2018

8. OSA 1: Tavoitteet, Luku 1
Mitä?
 Peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien
vuosiraportoinnissa raportoitavien energiansäästötoimien säästövaikutusten
laskennasta ja laskennan dokumentoinnista
 Laskentaesimerkkien kohderyhmänä ovat elinkeinoelämän pienet ja keskisuuret
energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala), kiinteistöalan toimitilakiinteistöt sekä kunta-ala
 Ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohja saatavilla verkossa
 Yksinkertaistettuja laskentamenetelmiä voidaan käyttää ensisijaisesti pienehköille
säästötoimille → tarkempi laskenta tarvitaan aina, kun toimenpiteen vaikutus kohteen
energiankäyttöön on merkittävä tai kohdistuu monimutkaiseen prosessiin
 Vastuu laskemien ja niiden realistisuuden tarkistamisesta on aina laskijalla/raportoijalla
 Ohjeistuksella on tarkoitus varmistaa, että vuosittain raportoitavien
energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman
yhdenmukaista käytäntöä ja tukee myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin 7
artiklassa asetettuja säästöjen mittaus-, tarkastus, ja todentamisvaatimuksia
8 31.1.2018

9. Rajaukset
OSA 1
TAVOITTEET, RAJAUKSET JA
MÄÄRITELMÄT Luku 2

10. OSA 1: Rajaukset, Luku 2
Mitä ohjeella ei tavoitella
 Ohjeessa tarkastellaan energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen,
kunnan tai yhteisön omaan energiankäyttöön liittyvien toimien vaikutusta
 Ohjeessa ei ole tavoitteena
 esittää uusia menetelmiä säästövaikutusten laskentaan, vaan esimerkeissä hyödynnetään
ja sovelletaan jo olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä
 käsitellä energiavaltaisilla aloilla (energiantuotanto ja prosessiteollisuus), tekniikaltaan
vaativissa kiinteistöissä (uimahallit, jäähallit, kylpylät, sairaalat jne.) toteutettujen
säästötoimien eikä energiapalvelujen toimenpideohjelman alueella omaan toimintaan
liittyvien toimenpiteiden säästövaikutusten laskentaa ja esimerkkejä
 käsitellä energiapalveluiden toimenpideohjelmaan sisältyviä loppuasiakkaisiin kohdistuvien
toimien käsittelyä
 käsitellä kunnan toimien säästövaikutuksen arviointia muiden osapuolien
energiankulutukseen
 käsitellä säästövaikutusten arviointia ns. pehmeille toimenpiteille kuten esim. viestintä,
koulutus ja toimintatapamuutokset eikä esimerkiksi maankäyttöön tai kaavoitukseen liittyville
toimenpiteille.
10 31.1.2018

11. Sopimustoiminnassa
käytettyjä termejä/
määritelmiä
OSA 1
TAVOITTEET, RAJAUKSET JA
MÄÄRITELMÄT Luku 3

12. OSA 1, Energiatehokkuussopimuksiin liittyviä määritelmiä, Luku 3
Energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon liittyviä
asioita/termejä ja niiden määritelmiä
 Määritelty seuraavat sopimustoimintaan ja ohjeeseen liittyvät asiat/termit:
 Energiansäästö
 Energiatehokkuuden parantaminen
 Energiansäästö-/energiatehokkuustoimi ja energiansäästö-/energiatehokkuustoimenpide
 Energian loppukulutus/energian loppukäyttö
 Primäärienergian kulutus
 Tulevan energiankulutuksen vähentäminen
 Energiatehokkuuden parantuminen ilman aktiivisia toimia
 Energiansäästötavoite
 Energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksyttävä energiansäästö
 Energiansäästötavoitteen muuttaminen
 Säästövaikutuksen elinikä
12 31.1.2018

13. OSA 2: Yleisiä pelisääntöjä
Luvut 4 – 7
• Mitä voi raportoida energiansäästönä
• Säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä
• Dokumentointi
• Energiansäästötoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään

14. Mitä voi raportoida
energiansäästönä?
OSA 2
YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Luku 4

15. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.1
Säästöä vai ei? Mitä voi sopimustoiminnassa
laskea säästöksi ja mitä ei?
 Perusperiaatteita:
 Lähtökohtaisesti sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa voi laskea ja raportoida sellaisia
toimenpiteitä ja niiden säästövaikutuksia, jotka kohdistuvat siihen energiankäyttöön,
jonka perusteella liittyneen energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite vuodelle
2025 ja välitavoite vuodelle 2020 on asetettu.
 Yksi poikkeus kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa − ko. sopimuksen kohta 4.3
 Energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen
kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen
energiamäärään, joka toteutuisi ilman näitä toimenpiteitä
 Energiansäästöksi voidaan myös laskea aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan
energiankulutuksen vähentämistä
15 31.1.2018

16. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.1
Säästöä vai ei? Mitä voi sopimustoiminnassa
laskea säästöksi ja mitä ei?
 Esimerkkitapauksia, joiden säästövaikutuksen laskennan mahdollisuudet
ja periaatteet ovat sopimustoiminnan energiansäästötoimien raportointiin liittyen
nousseet esille ja joiden käsittely kuuluu yleisen ohjeen piiriin
 Energiamuodon vaihto
 Energiavirtojen kierrätys ja lämmöntalteenotto
 Laitteiden tai koneiden uusinta ja kiinteistön peruskorjaus
 Uudisrakentaminen
 Ominaiskulutuksen muutos
 Käyttötekniset toimet ja toimintamallit
 Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit
 Tilatehokkuuden parantuminen
 Rakennusten purkaminen
 Toiminnan supistuminen
16 31.1.2018

17. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.2
Säästöä vai ei − Energiamuodon vaihto
 Energiamuodon tai polttoaineen vaihto ei pääsääntöisesti ole energiansäästötoimi,
erityisesti silloin kun energian loppukäytön määrä ei muutu.
 Poikkeukset, joista voi laskea säästöä vaikka loppukäytön määrä ei muutu:
 Oman kattilan vaihto hyötysuhteeltaan parempaan kattilaan
 Siirtyminen kokonaan tai osittain omaan paikalliseen uusiutuvia energialähteitä käyttävään
energiantuotantoon (esim. kiinteistökohtainen tuulivoima, aurinkopaneeli, hake omasta metsästä), siltä osin,
kun se vähentää kohteen ostoenergian tarvetta
 Lämpöpumpun hankinta sähkölämmityskohteessa
 Siirtyminen lämpöpumppuun öljylämmityskohteessa − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti
primäärienergiatarkasteluna ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja siinä esitettyjen vakiokertoimien mukaisesti
 Olemassa olevan vedenjäähdytyskoneen korvaaminen kaukojäähdytyksellä − säästövaikutus määritetään
poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja kertoimien mukaisesti
 Säästöä ei voi laskea:
 Esim. öljylämmitys → siirtyminen kaukolämpöön tai maakaasuun
 Energiahankinnan kilpailutus
 Alue- tai kaukolämpölaitoksissa tehtyjä energiankäytön tehostamistoimenpiteitä tai niissä polttoaineen
vaihdosta syntyviä hyötysuhdemuutoksia ei voi laskea loppukäytön energiansäästöksi
17 31.1.2018
11
10A
10B
13
1A

18. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.3
Säästöä vai ei − Energiavirtojen kierrätys ja
lämmöntalteenotto
 Ylijäämäenergian kierrätys lämmitykseen on energiansäästöä silloin, kun
energiatehokkuussopimukseen liittyjä hyödyntää sen omassa energiankäytössään
ja vähentää toimenpiteellä samalla omaa ostoenergian kulutustaan
 Uudisrakentamisessa se voidaan vastaavasti huomioida tulevan ostoenergian korvaamisena.
 Energian kierrätyksen tai lämmöntalteenoton säästövaikutuksen laskenta tehdään aina
tapauskohtaisesti.
 Kierrätys voi olla esim. prosessin ylijäämäenergiaa, lämpöpumpun avulla tapahtuvaa
ylijäämälämmön talteenottoa jäähdytyksestä lämmitykseen tai jäähdytyskoneikkojen
lauhdelämmön talteenottoa
 Säästövaikutuksen laskennassa on huomioitava mahdollinen toisen energiamuodon
lisääntyminen
 Energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen, kunnan tai yhteisön
ylijäämäenergian myynti energialaitokselle tai muulle toimijalle ei ole ko. liittyjän
energiansäästötoimenpide, sillä se ei vähennä niiden ostoenergian tarvetta
18 31.1.2018

19. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.4
Säästöä vai ei
− Laitteiden uusinta
 Laiteuusinta
 Laitteen tai komponentin uusiminen täyttää useimmiten ensimmäisellä kerralla
energiansäästötoimenpiteelle asetettavat vaatimukset.
 Säästön lasketaan hankitun uuden laitteen ja korvatun laiteen energiakulutuksen erotuksena
 Laitteen seuraavan uusimisen yhteydessä on mieittävä, tuottaako toinen kierros vielä yhtä suuren
säästön kuin ensimmäinen laiteuusinta − jos alkuperäisen tasoista tekniikkaa on edelleen saatavana
ja sitä edelleen käytetään Suomessa merkittävissä määrin, tuottaa toinen kierros vielä vastaavan
energiansäästön
 Mikäli alkuperäisen tasoinen tekniikka on poistunut markkinoilta tai sen saatavuus on
kyseenalainen, voidaan säästöksi laskea vain hankittavan uuden laitteen
energiankulutuksen ja Suomessa keskimäärin markkinoilla olevaa tai
ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa vastaavan laitteen
kulutuksen erotus.
19 31.1.2018

20. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.4
Säästöä vai ei − Tuotannon koneuudistus tai
kiinteistön peruskorjaus
 Tuotannon koneuudistus
 Hyväksytään energiansäästötoimeksi, kun uusimispäätöksen oleellinen tavoite on ollut
energiatehokkuuden parantaminen.
 Voidaan myös hyväksyä energiansäästötoimeksi, jos uusimisen seurauksena
saavutetaan mitattu ja määrällisesti merkittävä energiansäästö (MWh/a) tai jos laite
on energiatehokkuudeltaan selkeästi Suomessa markkinoilla olevaa normaalia
keskimääräistä tasoa tai ekosuunnitteluasetuksen mukaista energiatehokkuustasoa
parempi
 Kiinteistön peruskorjaus
 Peruskorjaus tai yksittäisten rakennusosien (esim. ikkunoiden) uusiminen ei
lähtökohtaisesti ole energiansäästöinvestointi
 Voidaan laskea säästöksi, jos kohdistuu keskeisesti energiankulutukseen
vaikuttavaan tekniseen järjestelmään tai rakennusosaan (esim. lämmitysjärjestelmä,
ilmanvaihto, valaistus, ikkunat, nosto-ovet) ja sen seurauksena saavutetaan todellinen
määrällisesti merkitsevä vähenemä energiankulutuksessa (MWh/a)
20 31.1.2018

21. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.5
Säästöä vai ei − Uudisrakentaminen
 Uudiskohteen laitehankinta
 Energiansäästötoimeksi hyväksytään energiatehokkuudeltaan Suomessa markkinoilla
olevaa keskitasoa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa
parempien laitteiden hankinta
 Uudisrakentamisen energiansäästö
 Määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutettava tulevan kulutuksen
vähentäminen voidaan laskea energiansäästöksi
 Uudisrakennus korvaa olemassa olevaa tuotantokapasiteettia
 Kun uudisrakennus korvaa olemassa olevaa tuotantokapasiteettia voidaan aiempaa
vastaavaa tuotantoa korvaavan uuden laitekannan ja korvattavan laitekannan
energiankulutuksen erotus laskea energiansäästöksi
 Ylijäämälämmön hyödyntäminen uudiskohteessa
 Kierrätys uudiskohteessa on energiansäästöä, kun liittyjä hyödyntää sen omassa
energiankäytössään ja se vähentää tulevan ostoenergian kulutusta
21 31.1.2018

22. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.6
Säästöä vai ei − Ominaiskulutuksen muutos
 Pelkästään ominaiskulutuksen muutoksen perusteella ei voi laskea
energiansäästöä
 Muutoksia ominaiskulutuksiin aiheuttaa moni asia, jolla ei ole mitään tekemistä
energiatehokkuuden tai energiansäästön kanssa
 Esimerkiksi teollisuudessa tuotantovolyymin kasvu usein pienentää ominaiskulutusta, mutta
tuotantovolyymin pienentyminen nostaa ominaiskulutuksen takaisin lähtötasolle
 Vastaavasti kiinteistöissä tilojen käyttöaikojen muutokset aiheuttavat usein merkittäviä
ominaiskulutuksen muutoksia, joita ei voi laskea energiansäästöksi
 Ominaiskulutuksen paraneminen tai osa sen paranemisesta voidaan laskea
energiansäästöksi, jos taustalla on yksi tai useampi toteutettu toimenpide, jonka
tavoitteena on ollut energiatehokkuuden parantaminen
 Säästön määrän laskentaperusteet ja siihen aktiivisesti vaikuttaneet toimenpiteet on
määritettävä raportoinnissa ja dokumentoiva
22 31.1.2018

23. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.7
Säästöä vai ei −
Käyttötekniset toimet ja toimintamallit
 Esim. lämpötilojen asetusarvojen ja aikaohjelmien muutoksista on mahdollista
laskea energiansäästövaikutus ennen muutosta olevan ja muutoksen jälkeen olevan
tilanteen mukaisesti
 Käyttöteknisten toimien ja toimintamallien säästövaikutusten pysyvyyteen liittyy
epävarmuustekijöitä − kertaluonteisesti tehtynä muutoksen aikaansaaman
energiansäästövaikutuksen elinikä on lyhyt
 Toimintamallien, kuten kulutusseurannan tai rakennusautomaation, mahdollinen
energiansäästövaikutus riippuu olennaisesti siitä, miten niitä hyödynnetään
 Pelkän toimintamallin (esim. kulutusseuranta, rakennusautomaatiojärjestelmä)
olemassaolo ei säästä energiaa eikä pelkkä toimintamallin olemassaolo ole
energiansäästötoimi
 Säästövaikutuksen arvioimiseksi pitää ko. rakennuksesta olla dokumentoitua seurantatietoa
saavutetuista energiansäästöistä mitattujen energiankulutusten perusteella
 Seurantatiedosta on mahdollisuus nähdä ennen–jälkeen vaikutus ja tilanteen pysyvyys esim.
rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen
23 31.1.2018
3A
4A
4B
8
9B

24. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.8
Säästöä vai ei
− Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit
 Kun kiinteistönhoidon sopimukseen sisältyy palkkio-sanktio-malli, joka on sidottu
toteutuvaan energiankulutustasoon, on yleensä seurauksena tarkempi kulutusseuranta ja
kulutustason pysyminen hallinnassa
 Säästövaikutuksen huomioimisen edellytys on se, että energiansäästöä ei saavuteta
sisäolosuhteiden kustannuksella!
 Kiinteistöissä, joissa on käytössä palkkio-sanktio-malli. voidaan ko. mallin käytön
säästövaikutus arvioida keskimääräisenä toteutuvan kulutuksen alenemisena maltillisella
prosentilla ohjeen esimerkin mukaisesti
 HUOM! Samoihin kiinteistöihin ei voi esittää erillisinä säästötoimenpiteinä sekä
käyttöteknisiä toimia että palkkio-sanktiomallia.
 Näin vältetään käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutuksen laskeminen kahteen
kertaan päällekkäisinä säästöinä
24 31.1.2018
1D

25. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.9
Säästöä vai ei − Tilatehokkuuden parantuminen
 Rakennuksissa tilojen lämmitykseen kohdistuvasta energiankulutuksesta voidaan
tilatehokkuuden parantumisen kautta laskea säästöä silloin, kun yhdestä tai
useammasta rakennuksesta siirrytään tilankäytöltään tehokkaampaan tilaan tai tiloihin
 Tilatehokkuus paranee, jos toimintaa itsessään ei supisteta, mutta samalle
toiminnalle varattu lämmitettävä tila vähenee
 Yleisimmin tilatehokkuutta parannetaan lähinnä toimistorakennuksissa
 Vuokrasopimuksen päättyminen tai tilojen myynti ei ole energiansäästötoimi
 Säästöä voi laskea, kun
 Tilojen lämmitykseen käytettävä energiankulutus henkilöä kohden pienenee
 Käyttöön otettavien tilojen rakennuksen ominaislämmönkulutus on aiempien tilojen
vastaavaa kulutusta pienempi
 Aiemmista tiloista siirrettävien toimintojen laitesähkön kulutuksen oletetaan siirtyvän siirron
kohteena oleviin tiloihin eikä siitä tilatehokkuuden parantamiseen liittyen lasketa
energiansäästöä
25 31.1.2018
12

26. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.10 ja Luku 4.11
Säästöä vai ei − Rakennusten purkaminen /
Toiminnan supistuminen
Rakennusten purkaminen
 Säästötoimenpiteeksi voidaan laskea, mikäli tyhjillään ja tulevaisuudessa ilman
käyttömahdollisuutta oleva rakennus puretaan
 Säästövaikutus arvioidaan käyttäen lähtötasona rakennuksen peruslämpötasoa eli
energiansäästövaikutuksen laskennan lähtötasona ei ole normaali huonelämpötilataso
Toiminnan supistuminen
 Jos muutostilanne tapahtuu muista kuin energiansäästösyistä, ei kyseessä ole
energiansäästötoimenpide
 Esimerkiksi teollisuudessa tehtaan tai tuotantolinjan sulkeminen tai kunta-alalla päiväkodin
sulkeminen ovat toiminnan supistamista
 Kaikkea energiankäytön vähenemistä ei siis voi laskea saavutetuksi energiansäästöksi
26 31.1.2018

27. Säästövaikutuksen
voimassaolo ja elinikä
OSA 2
YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Luku 5

28. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.2
Mitä tarkoittaa energiansäästövaikutuksen elinikä?
 Energiansäästötoimenpiteen / säästövaikutuksen eliniällä tarkoitetaan sitä aikaa vuosina,
jonka sen säästövaikutus on toimenpiteen toteutusvuoden jälkeen voimassa
 Energiansäästötoimenpiteen säästövaikutuksen elinikä määritetään ensisijaisesti
”pääjärjestelmän” eliniän perusteella − ei yksittäisten teknisten osien perusteella
 Tyypillisiä teknisten toimenpiteiden (TEK) elinikiä on esitetty ohjeen liitteessä
 Perustelluista syistä voi raportoinnissa käyttää ohjeesta poikkeavia elinikiä
 Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikä EU suosituksissa lähtökohtaisesti 2 vuotta
 Käyttöteknisten toimien lyhyellä eliniällä pyritään siihen, ettei luoda epärealistista säästökuplaa
 Poikkeus energiatehokkuussopimuksissa: systemaattinen energianhallinta → 5 vuotta
 Rakentamisen energiansäästövaikutuksen elinikä
 Määräystasoa paremman uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen (rakennusosat)
säästövaikutuksen elinikä on yhtä pitkä kuin kyseisen rakennuksen elinikä
 Uudis- tai korjausrakentamista koskevien säädöstason tiukentuminen jälkikäteen ei vaikuta
energiansäästön määrään tai säästövaikutuksen elinikään
28 31.1.2018

29. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.3
KTEK toimenpiteiden eliniän pidentäminen
 Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikää voidaan tietyin edellytyksin pidentää eli ’aktivoida’
energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa 2 vuotta kerrallaan
 Säästövaikutuksen ’aktivoinnin’ edellytyksenä on, että säästön määrä ja sen pysyvyys voidaan
raportoiduille toimenpiteille ohjeistuksen mukaisesti osoittaa:
 Rakennusautomaatiojärjestelmä
 Tarkistaminen, että alkuperäisen säästövaikutuksen laskennan mukaiset asetusarvot ja käyntiajat ovat edelleen
voimassa
 Kulutusseuranta
 Menetelmä ei sovellu pienten säästövaikutusten todentamiseen, koska rakennusten vuositason
energiankulutuksissa on ns. luonnollista vaihtelua
 Perusedellytys, että toimenpiteellä saavutettu säästövaikutus näkyy vähintään samansuuruisena todellisena
energiankulutuksen muutoksena, joka kyseiselle toimenpiteelle on aiemmin laskettu ja raportoitu
 Mikäli kohteessa on tehty pitkävaikutteisia energiansäästöinvestointeja tai rakennuskanta ja sen energiankäyttöön
olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. käyttöaika) on muuttunut on niiden vaikutus otettava huomioon
 Mikäli energiankulutus on noussut yli 20 % todennettavan energiansäästön määrästä, ei kulutusseuranta enää toimi
säästön pysyvyyden todentajana
 Mikäli tarkistuksessa huomataan, että säästövaikutus on olennaisesti muuttunut ei toimenpiteen
säästövaikutusta voi seurantajärjestelmässä aktivoida
 Jos säästövaikutus on muuttunut (ei päättynyt kokonaan), voidaan toimenpide raportoida uutena toimenpiteenä
 Vaatii raportoijalta työtä ja ’aktivoinnin’ edellytyksenä olevat menettelyt ja
tulokset on dokumentoitava
29 31.1.2018

30. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.1
Säästötavoitteen toteutumisen seuranta 2020 ja 2025
 Liittyjän sopimuksen mukaisten vuodelle 2020 asetetun välitavoitteen ja vuodelle
2025 asetetun kokonaistavoitteen (MWh/a) saavuttamisen seurantaan voidaan
sisällyttää vain sopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen toimenpiteiden
säästöä
 Toimenpiteiden säästövaikutuksen pitää olla voimassa ko. tarkasteluvuosina
 Kaikilla raportoiduilla säästöillä on merkitystä energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan
mukaisen kansallisen direktiivin mukaisen kumulatiivisen sitovan
energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurannassa
30 31.1.2018

31. Dokumentointi
OSA 2
YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Luku 6

32. OSA 2: Säästövaikutusten laskennan dokumentointi, Luku 6
Laskentaperusteet raportoiduille
säästöille saatavilla
 Toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan dokumentointi on olennaista ja dokumentit
laskennasta tulee kysyttäessä olla saatavissa
 Vuosiraportointitietoja käytetään energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen kansallisen
sitovan säästötavoitteen toteutuman seurantaan ja raportointiin
 Energia-alan raportoimien toimenpiteiden säästöjä käytetään ko. direktiivin muiden artiklojen
edellyttämien säästövaikutusten raportointiin
 Kaikista raportoitavista energiansäästötoimista tulee olla saatavilla joko
energiakatselmusraportissa tai muuten dokumentoituna säästövaikutusten laskenta sekä
laskennan lähtökohdat ja perusteet
 Sisältäen, kuka säästövaikutuksen on laskenut ja koska toimenpide toteutettiin
 Liittyjä vastaa, että energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa
seurantajärjestelmään raportoitu toimenpide (T) on toteutettu ja säästötoimenpiteiden
energiansäästövaikutuksen laskenta on suoritettu asianmukaisesti ja dokumentoitu
32 31.1.2018

33. Kokemuksia säästöjen
laskennasta ja
dokumentoinnista
keskisuuressa
teollisuudessa
Selvitys keskisuuren teollisuuden
2014–2016 raportoimista toteutetuista
energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden
dokumentoinnista

34. Selvitys keskisuuren teollisuuden 2014–2016 raportoimista energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden
dokumentoinnista
2017−2025 vuosittain selvitys energiatehokkuus-
toimenpiteistä ja niiden dokumentoinnista
 Sopimuskaudella 2017−2025 tehdään Energiaviraston toimeksiannosta vuosittain
”Selvitys energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa raportoiduista toimenpiteistä”
 Selvitys on osa energiatehokkuussopimusten seurantaan ja vaikutustenarviontiin liittyviä
tarkistus- ja varmistusmenettelyjä
 Tavoitteena on osaltaan varmistaa, että säästötoimien todentaminen ja säästöjen
laskentaperiaatteiden noudattaminen on energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon kannalta
riittävällä tasolla
 Selvitys tehdään vuosittain vaihdellen eri sopimusalueille
 2017 keskisuuri teollisuus, 2018 kunta-ala
 Haastateltavat kunkin vuoden kohderyhmästä valitaan satunnaisotoksella ja otoksen koko on
tilastollisesti merkittävä kustakin kohderyhmästä − lisäksi ko. alueen kaikille muille
liittyjilleläheteään webropol-kysely
 Positiivinen vastaanotto 2017 tehdyn selvityksen kohteella – ISO kiitos!
 Tulokset rohkaisevia
 Lähes kaikilla on pyydettäessä saatavilla säästöjen laskenta ja sen perusteet
 Kaikkien toimien raportointi on tärkeää!
34 31.1.2018

35. Energiansäästötoimen-
piteiden raportointi
seurantajärjestelmään
OSA 2
YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ
Luku 7

36. OSA 2: Energiansäästötoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään, Luku 7
Vuosiraportoinnista omat verkkokoulutukset
 Sopimuskaudella 2017-2025 muutoksia seurantajärjestelmässä − kaikille raportoijille
tarjolla verkkokoulutus
 Tarkoitettu sekä liittyneille toimijoille että heidän palveluntarjoajilleen
 Energiantuotannon toimenpideohjelma
 ET-TOPO säästöjen laskennan erityispiirteet ja vuosiraportointi -webinaari 6.2.2018
 HUOM! ET-TOPO alueen säästöjen laskennan erityispiirteiden osuus siirtyy,
vuosiraportointikoulutus järjestetään 6.2.
 Energiapalvelujen toimenpideohjelma
 EP-TOPO vuoisraportointi -webinaari 7.2.2018
 Elinkeinoelämän teollisuuden ja palvelualan sekä toimitilakiinteistöjen (TETS)
toimenpideohjelmat
 Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointi -webinaari 8.2.2018
 Vuokra-asuntoyhteisöjen (VAETS) toimenpideohjelma ja Kunta-ala
 Koulutus maaliskuun alussa − tarkempi ajankohta ilmoitetaan uutiskirjekutsussa kaikille ko.
sopimusalueille liittyneille
36 31.1.2018

37. OSA 3:
Energiansäästövaikutusten määritys
Luku 8, Lähtökohtia ja vaihtoehtoja säästövaikutusten laskennalle
• Mitä säästöä arvioidaan
• Säästötoimenpiteen kokonaisvaikutus ja taseraja
• Vertailutaso eli ns. normaalitaso säästöjen laskennassa
• Vaihtoehtoja säästöjen arvioimiseksi
• Laskentamenetelmän valinta, tarkkuus ja tulosten realistisuus

38. Mitä säästöä arvioidaan?
OSA 3
ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN
MÄÄRITYS
Luku 8.1

39. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.1
Mitä säästöä arvioidaan?
 Raportoitavan toimenpiteen säästövaikutuksen tulee kohdistua liittyjän tavoitteen
laskennassa mukana olevaan energiankäyttöön
 Poikkeuksena kunta-alalla ns. kolmansien osapuolien energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista
energiatehokkuustoimenpiteistä eikä kuulu muiden sopimusten piiriin (osuus max. 50%)
 Raportoitava energiansäästövaikutus koskee pääsääntöisesti eri sopimusalueilla
energian loppukäyttöä
 Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukainen energiansäästö koskee energian loppukäyttöä
 Poikkeus: Öljykattilasta lämpöpumppuun siirtyminen ja olemassa olevasta kiinteistökohtaisesta
vedenjäähdytyskoneesta kaukojäähdytykseen siirtyminen, joissa energiansäästön määrä lasketaan
primäärienergiatarkastellun avulla (ohjeen esimerkit 10A ja 10B)
 Poikkeus: Energia-ala/Energiantuotanto − seurataan primäärienergiansäästöjä ja sähkötuotannon tehostumista,
joille on asetettu tavoitteet liittyessä – säästöjä hyödynnetään energiatehokkuusdirektiivin muussa kuin 7 artiklan
raportoinnissa
 Tarkastelujen lähtökohtana on ennen toimenpiteitä vallitseva energiankäytön tilanne ja
säästövaikutuksen laskenta perustuu kohteen sen hetkiseen ns. normaaliin toimintaan, käyttöön
ja käyttöaikoihin
 Raportoitava säästö arvioidaan ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuonna toimenpiteen
toteuttamisen jälkeen
39 31.1.2018

40. Säästötoimenpiteen
kokonaisvaikutus
ja taseraja
OSA 3
ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN
MÄÄRITYS
Luku 8.2 ja Luku 8.3

41. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luvut 8.2 ja 8.3
Säästötoimenpiteen kokonaisvaikutus ja taseraja
 Säästötoimenpiteen säästövaikutuksen laskennassa ja raportoinnissa on otettava
huomioon kokonaisvaikutus
 Toimenpide saattaa säästää yhtä energialajia, mutta lisätä toisen kulutusta
 Säästövaikutuksia määritettäessä on otettava huomioon tilanne, jossa samaan
järjestelmään tai energiankulutuksen osa-alueeseen kohdistetaan useita toimenpiteitä
 Säästön kokonaismäärää ei tällöin yleensä ole suoraan yksittäisten toimenpiteiden
säästövaikutusten summa
 Taseraja, jota sovelletaan energiatehokkuussopimustoiminnan säästövaikutusten
laskennassa on
 kiinteistön/toimipaikan omaan kattilaan hankittu polttoaine tai alue-/kaukolämmitetyssä
kiinteistössä kiinteistön oma mittari eli ostoenergia
 toimipaikoilla, joilla on muuta kuin itse käytettyä ostoenergiaa on otettava huomioon toimipaikan
energiatase
 sopimukseen liittynyt voi raportoida sellaisia energiatehokkuustoimia ja niiden säästöjä, jotka kohdistuvat
sen oman tavoitteen asetannan perusteena olevan energiankäytön vähentämiseen → myyty
ylijäämäenergia ei ole myyjälle säästöä
41 31.1.2018

42. Vertailutaso eli
ns. normaalitaso
säästöjen laskennassa
OSA 3
ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN
MÄÄRITYS
Luku 8.4

43. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.4
Vertailutaso eli ns. normaalitaso säästöjen laskennassa
 Laitteiden ja järjestelmien tavanomainen eli ns. normaali energiankulutustaso
 Normaalitasolla tarkoitetaan Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä
energiankulutustasoa eri laitteille ja järjestelmille
 Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä energiankulutustasoa eri laitteille ja
järjestelmille ei pääsääntöisesti ole julkaistuna vaan ko. tieto on selvitettävä säästölaskennan
yhteydessä esim. kysymällä laitteiden markkinoijilta omaa hankintaa vastaavien Suomessa
myytyjen laitteiden ns. normaalia keskimääräistä energiankulutusta
 Ekosuunnitteluasetusten energiankulutustaso
 Ekosuunnitteluasetuksen piirissä on tyypillisiä sekä taloteknisten järjestelmien että
tuotantoprosessien laitteita (pumput, puhaltimet, yms.). https://ekosuunnittelu.info/>
Tuotevaatimukset > laiteryhmä > Asetukset ja harmonisoidut standardit > ekosuunnitteluasetus.
 Vertailutaso yksittäisen laitteen ja laitekannan vaihdossa
 Yksittäisen laitteen vertailutaso = käytöstä poistuvan laitteen energiankulutus
 Uusi laite vähintään ekosuunnitteluasetuksen mukainen, jos asetus on voimassa
 Peruskorjauskohteessa vertailutaso = vaihdettavan laitekannan (esim. kopiokoneet, kylmälaitteet
jne.) keskimääräinen energiankulutus
 Muista normaalitason perusteiden ja lähteiden dokumentointi
43 31.1.2018

44. Vaihtoehtoja säästöjen
arvioimiseksi
OSA 3
ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN
MÄÄRITYS
Luku 8.6

45. OSA 3: Vaihtoehtoja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen määrittämiseksi, Luku 8.6
Säästövaikutuksen määrittämisen tapoja
 Säästövaikutuksen määrittämiseen on olemassa vaihtoehtoisia tapoja
 Paras tarkkuus saavutettaisiin periaatteessa mittaamalla
 Mittaaminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista tai se edellyttäisi uusien mittausten asettamista,
joka tulisi suhteettoman kalliiksi säästetyn energian määrään verrattuna
 Tapauskohtaiseen yksikkösäästöön perustuva tarkastelu
 Teollisuudessa säästövaikutus voidaan määrittää mittaamalla tai laskemalla säästövaikutus
tuotannolliselle tai toiminnalliselle yksikölle (energiansäästö/tuotettu yksikkö) ja arvioimalla
kokonaissäästö kertomalla arvioitu yksikkösäästö tuotettujen yksiköiden määrä
 Käytännössä useimmiten säästövaikutukset arvioidaan laskennallisesti
 Useimmiten säästövaikutus määritellään laskennallisesti tunnettuun laskentakaavaan perustuen
 Säästön laskenta voi olla myös osittain mittauksiin perustuva
 Joskus laskennassa joudutaan käyttämään ns. yleisiä nyrkkisääntöjä tai oletettuja säästöjä
 Huom! Näiden käyttö pikemminkin lisää kuin vähentää niiden käyttäjältä vaadittavaa asiantuntemusta
 Peruskaavoja joillekin tyypillisille energiansäästötoimenpiteille on esitetty ohjeen luvussa 9
esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohjassa
 Vastuu laskelmista ja niiden suurusluokkien tarkistamisesta on aina raportoijalla
45 31.1.2018

46. Laskentamenetelmän
valinta, tarkkuus ja
tulosten realistisuus
OSA 3
ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN
MÄÄRITYS
Luku 8.5 ja luku 8.7

47. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.5 ja luku 8.7
Laskentamenetelmän tarkkuus ja valinta sekä
säästövaikutuksen realistisuuden tarkistus
 Laskentamenetelmän tarkkuus riippuu käytettävissä olevan lähtötiedon määrästä ja
laadusta, käytössä olevista laskentatyökaluista sekä laskennan suorittajan
osaamisesta
 Ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohjassa. kuvattuja
yksinkertaisia laskentamenetelmiä voidaan käyttää lähinnä pienehköille säästötoimille
 Yksinkertaistetun tapauskohtaisen laskennan tarkkuustaso riittää useimmiten
pk-teollisuuden ja palvelusektorin tyypillisten säästötoimien vaikutusten arviointiin
 Tarkempi laskenta on aina tehtävä, kun toimenpiteen vaikutus kohteen energiankäyttöön on
merkittävä tai toimenpide kohdistuu monimutkaiseen prosessiin tai järjestelmään
 Jos yksittäisellä toimenpiteellä saavutettava säästö edustaa yli 5 % koko kohteen vuotuisesta
energiankäytöstä (MWh), on siitä aina tehtävä tarkempi laskelma
 Säästövaikutusten laskennassa on oltava mahdollisimman realistinen
 Tarkista aina, että säästövaikutuksen suuruusluokka on järkevässä suhteessa säästötoimen kohteena
olevan järjestelmän tai rakennuksen kokonaiskulutukseen
47 31.1.2018

48. OSA 3:
Energiansäästövaikutusten määritys
Luku 9 + Laskenta-Excel
• Esimerkkejä toimenpiteiden
säästövaikutusten laskennasta

49. 26 esimerkkiä toimenpiteiden säästövaikutusten
laskennasta
49 31.1.2018
OSA 3: Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta, Luku 9 + laskenta-Excel verkkosivuilla
5. Lämpöhäviöt − putkiston
lisäeritys/verkostohäviöiden pienentäminen
6. Johtumishäviöt
 6A Ikkunoiden uusiminen/johtumishäviöiden pienentäminen
 6B Tavanomaista tasoa parempien ikkunoiden hankinta
7. Ilmavuotolaskenta − ikkunoiden tiivistäminen
8. Pysyvyyskäyrä − sulatuslämmityksen asetusarvot
9. Nyrkkisääntö
 9ATaajuusmuuttajakäytön lisääminen moottorikäyttöön
 9B Paineilmaverkoston verkostopaineen alentaminen
10. Primäärienergiatarkastelu − poikkeustapauksia!
 10A Öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyminen
 10B Olemassa olevan vedenjäähdytyskoneikon
korvaaminen kaukojäähdytyksellä
11. Lämpöpumppu sähkölämmityskohteessa
12. Tilatehokkuuden parantuminen
13. Ostoenergian korvaaminen paikallisesti tuotetulla
uusiutuvalla energialla
1. Prosenttimuutos
 1A Kattilahyötysuhteen parantaminen
 1B Höyrykattilan korvaaminen sähköisellä
höyrynkehittimellä
 1C Sähkömoottorin uusiminen tehokkaammaksi
 1D Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit
2. Kulutusjakaumamuutos
 2A Lämmitysverkoston perussäätö
 2B Vesikalusteiden hanavirtaamien pienentäminen
 2C Hönkähöyryn lämmöntalteenotto käyttöveden
lämmitykseen
3. Teho x aika
 3A Valaistuksen käyttöajan muutos
 3B Valaistustehon muutos
4. Yksinkertainen IV-laskenta
 4A Ilmanvaihdon lämpötila-asetusten muutos
 4B Ilmanvaihdon käyntiaikamuutos
 4C Lämmöntalteenoton lisääminen
ilmanvaihtojärjestelmään
 4D Nestekiertoisen lämmöntalteenoton parantaminen
 4E Normitasoa paremman lämmöntalteenoton hankinta
2017 päivitettyyn ohjeeseen lisättyjä toimenpiteitä

50. Mistä ohje ja esimerkki-Excel löytyvät?
www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
> Extranet > Aineistopankki > Säästöjen laskenta

51. www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
http://energiatehokkuussopimukset2008-2016.fi
TUTUSTU TULOKSET 2008-2016: