KEV ennakointiluentosarja osa 3

1. Tulevaisuuden
energiaratkaisut
Prof. Sirkka Heinonen
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Valtioneuvoston kanslian
ennakointiaiheinen verkkoluentosarja
11.2.2016

2. Kuusi verkkoluentoa tulevaisuudesta
• Hybridimenetelmät ennakoinnissa; professori Petri Tapio
• Maailma perintönä - kestävä kehitys. Kulttuurinen
tulevaisuusnäkökulma; FT Katriina Siivonen
• Tulevaisuuden energiaratkaisut; professori Sirkka Heinonen
• Maaseudun tulevaisuus Suomessa; projektipäällikkö Riikka Saarimaa
• Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen; professori Markku
Wilenius
• Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa;
koulutuspäällikkö Leena Jokinen

3. Luentosarjan tarkoitus
• ”Viimeisiä virtauksia”
• Asiantuntijayleisölle
välähdyksiä tulevaisuudesta
– Tutkimustuloksia
– Menetelmäkehitystä
• Ei peruskurssi
• Ei tenttiä 

4. Oma taustani
Professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopisto, 2007–
FT, Helsingin yliopisto, 1999
Johtava tutkija, VTT, 1979–2007
technology foresight,
future of cities,
sustainable knowledge society,
social media, innovation
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pj (FSFS),
2012–2016
Millennium-hankkeen Helsinki-Noodin pj, 2001–
Rooman klubin jäsen, 2005–
Guest Professor at USTC (University of Science and Technology of
China), 2013

5. Turun yliopiston tuottamaa ja/tai koordinoimaa
tulevaisuuskoulutusta kotimaassa

6. Luennon rakenne
1. Tulevaisuus on muutos
2. Energia, ihmiskunnan haaste nro 1,
osana systeemistä tarkastelua
3. Energia-ala murroksessa
4. Neo-Carbon Energy -projekti ja
transformatiiviset skenaariot 2050

7. 1. Tulevaisuus on muutos

8. TULEVAISUUS = MUUTOS
NOPEA MUUTOS KOROSTAA
ENNAKOINNIN STRATEGISTA MERKITYSTÄ
Muutos on paitsi nopeaa, myös jatkuvaa ja yhä vaikeammin
ennakoitavissa kompleksisessa maailmassamme
Elämme globalisaation, urbanisaation, digitalisaation,
ilmastomuutoksen, kansainvaellusten ja resurssipulan aikaa
Nämä muutostekijät vaikuttavat merkittävästi sekä valtioihin
että ihmisten elämiin© Sirkka Heinonen

9. Muutos >
murros, siirtymä,
transformaatio
Muutoksen ennakoiminen >
Mahdollista, todennäköistä, toivottavaa

10. 2. Energia, ihmiskunnan
haaste nro 1,
osana systeemistä
tarkastelua

11. Eräs ihmiskunnan selviytymisen kannalta
kriittisimmistä systeemeistä kytkeytyy
luonnonvaroihin ja energiaan.
tulevaisuustietoisuus >>>> energiatietoisuus

12. ENERGIA  SUURI SÄHKÖISTYMINEN
• ”Electricity” juontaa kreikan kielen sanasta ελεκτρον, elektron =
meripihka (meripihkan hankaamisesta syntyvä sähkö)
• Ihmisille energia ja sähkö ovat yhtä itsestään selviä kuin tuli oli aikanaan
• Kuinka sähköinen tai energinen tulevaisuutemme on? Tämä liittyy
ydinkysymykseen: kuinka ihmiskunta voi tuotannollaan, kulutuksellaan
ja elämäntyyleillään olla osa luontoa ilman energian energian ja
luonnonresurssien tuhlaamista?

13. Tulevaisuuden luonnonvarojen ja energian käyttöön
vaikuttavat sosiokulttuuriset aspektit, kuten
elämäntyylien ja arvojärjestelmien muutokset.
Näiden tutkimus on yhtä tärkeää kuin teknologisten,
taloudellisten ja geopoliittisten tekijöiden..

14. MI
“The 21st
Century will
be the
century of
complexity”
Steven
Hawking
”Futures
Research is
business of
complexity,
unpredict-
ability,
uncertainty,
surprise”
MILLENNIUM PROJECT

15. ROOMAN
KLUBI
Rooman Klubin Limits to Growth -raportti (1972)
viitoitti tietä ihmiskunnan ekosfäärin häirinnän syvemmälle
ja systeemiselle ymmärrykselle.

16. Energia-ala murroksessa
• Öljyn hinta ennätysalhaalla:
BRENT -raakaöljy alle $28 (19.1.2016)
• Ympäristötietoisuus huipussaan:
Pariisin COP21 globaali ilmastosopimus
• Uusiutuvan energian vallankumous:
Kuluttajista ”prosumereita” Antti Arasto/VTT 2016

17. Energian kysyntä ja energia-avaruus

18. 3. Energia-ala murroksessa

19. ENERGIAMURROS
• Paineet siirtyä post-carbon
maailmaan
• Kolmas ja neljäs vallankumous
• Uusiutuvat energiamuodot
• Hajautuminen
• Prosumerismi
• Uudet varastointiteknologiat
• Geopoliittiset riskit
• Enernet

20. TEOLLINEN VALLANKUMOUS
• Vaatii Rifkinin mukaan kaksi samanaikaista
lomittuvaa kehitystä:
1) uuden energiatuotannon mallin ja
2) uudenlaisia kommunikaatioteknologioita
• Kolmannen teollisen vallankumouksen tietä
viitoittavat uusiutuvat energiamuodot sekä internet
ja digitaaliset tuotantovälineet kuten 3D-printtaus
• Neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa fyysisten,
digitaalisten ja biologisten maailmojen yhdistymistä
Rifkin 2011, Raeste 2016

21. MURROS ON MAHDOLLISUUS
Ilmastonmuutos
+ uusiutuvan energian maailma
= mahdollisuuksia uuteen
talouskasvuun ja hyvinvointiin
Ilmastonmuutos luo mahdollisuuksia
uusiutuvalle energialle ja uudenlaiselle
energiatehokkuudelle.

22. Energiamurros ei ole pelkästään teknistaloudellinen,
vaan se kytkeytyy myös esimerkiksi terveyteen

23. Energia-
ajurit
• Energiaturvallisuus (tarjonta)
• Kansainväliset suhteet
• Kaupan tasapaino (Balance of trade)
• Paikallistalous
• Ympäristönäkökohdat
Antti Arasto/VTT 2016

24. Euroopassa energian loppukäyttöä
hallitsee lämpö
Antti Arasto/VTT 2016

25. Energialähteet Suomessa
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. Maakaasun kulutus ei
sisällä raaka-ainekäyttöä.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91
TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima
sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *ennakollinen

26. Kuluttaja-tuottaja -kahtiajaon sijaan
jatkuvasti muuttuvat roolit
Antti Arasto/VTT 2016
VIISAS LOPPUKÄYTTÖ
JA AKTIIVINEN
PROSUMERISMI

27. Esimerkki: kestävä asuinalue
• Muutos merkitsee systeemitason muutosta ja optimointia
• Yhdistelmä olemassa olevia teknologioita, joita voidaan
käyttää tietyssä paikallisessa kontekstissa vastaamaan
energian kysyntään
Antti Arasto/VTT 2016

28. • Saksan energiewende (käsite vuodelta 1980,
politiikka edennyt erityisesti 2011 jälkeen):
• Uusiutuvien osuus energiantuotannosta vähintään:
– 35 % vuoteen 2025,
– 55 % vuoteen 2035,
– 80 % 2050 mennessä.
Lisää esimerkkejä
Kuva: https://1000carrots.files.wordpress.com/2012/01/no_oil.jpeg

29. Aurinkopaneelien tuotanto maailmassa
Source: Earth Policy institute (EPI)

30. • Energiankulutusta vähennetään 10 % 2020
mennessä ja 25 % 2050 mennessä (verrattuna 2008
tasoon). Tässä yhtenä välineenä Industry 4.0.
• Energian “demokratisointi” eli tuotannon
hajauttaminen.
Lisää esimerkkejä

31. • Ruotsista hiilineutraali 2050 mennessä (2016)
http://www.worldwatch.org/node/6039
• Kööpenhaminasta hiilineutraali 2025 mennessä (2013)
http://www.theguardian.com/environment/2013/apr/12/copenhagen-push-carbon-neutral-2025
• Tanskasta hiilineutraali 2050 mennessä (2010)
http://blogs.ei.columbia.edu/2010/10/18/denmarks-new-mark-fossil-free-by-2050/
• Norjan öljyrahasto ilmoittanut lopettavansa hiileen
sijoittamisen (2015) http://www.hs.fi/talous/a1393559815336
Lisää esimerkkejä
Kuva: By Bodoklecksel (own foto) [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC-BY-SA-
3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)], via Wikimedia Commons

32. • Nordea ei sijoita hiili-intensiivisiin aloihin ja pyrkii
hiilineutraaliksi (2015)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-nordea-ei-ota-asiakkaaksi-yrityst%C3%A4-
jonka-liiketoiminta-perustuu-hiileen-1.133080
• Uudessa strategiassaan Fortum panostaa aurinkoon,
tuuleen ja digitaalisiin energiapalveluihin, kuten
sähköautojen latausverkkoon (2016)
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/fortumin-sotakassa-pursuaa-yli-ayraiden-6061512
Lisää esimerkkejä
Kuva: By Antalexion (Own work) [CC BY-SA 4.0
(http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia

34. The “Enernet”: clean energy for all
• Robert Metcalf, former MIT professor and
inventor of Ethernet, popularized the idea of an
Energy Internet or “Enernet”.
• This Enernet or Energy Network will allow us to
connect the whole world and to increase, not
reduce, our energy consumption.
• With the Enernet, energy and power will become abundant
and basically free, just like information and bandwidth are
today thanks to the Internet.
©Tony Seba 2014

35. Maailman talousfoorumi Davosissa
• WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwab nosti pääteemaksi
neljännen teollisen vallankumouden, joka vaikuttaa
poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin
• Hiipuvaa talouskasvua seuraa tietoverkoittunut, uusia
energiamuotoja, robotisaatiota ja nanotekniikkaa
hyödyntävä öljyvapaa uusi aika
• Singulariteetti: keinoäly kehittyy ihmisälyä paremmaksi
ja kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaaliset
muutokset ennakoimattomiksi
Raeste 2016

36. 4. Neo-Carbon Energy -
projekti ja
transformatiiviset
skenaariot 2050

37. NEO-CARBON ENERGY
Tekes-projekti (2014-2019)
VTT LUT FFRC/UTU
• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kehittävät uutta,
uudistuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotannon ja varastoinnin järjestelmää.
• Tulevaisuuden tutkimuskeskus (FFRC) vastaa muuttuvaan maailmaan ja energianäkymiin liittyvien
tulevaisuuksien luotaavasta ennakoinnista innovatiivisia ennakoinnin menetelmiä ja prosesseja,
kuten tulevaisuusklinikkaa hyödyntäen.
• Esimerkkitapauksina tutkimuksessa on Kiina, sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita.

38.  2050: nollapäästöinen
energiasysteemi otettava
käyttöön, mikäli globaali
lämpötilan nousu rajoitetaan
+2°C.
 2030: ainoastaan
päästövapaita teknologioita
voidaan ottaa käyttöön.
 2015: auringosta ja tuulesta
kustannustehokkaimmat
energiamuodot suuressa
osassa maailmaa.
MIKSI?
/ A COMPLETELY
NEW RENEWABLE
ENERGY SYSTEM
WHERE ENERGY IS
EMISSION-FREE,
COST-EFFECTIVE
AND INDEPENDENT.
Neo-Carbon Energy Project studies
a) a 100 % renewable energy
system of solar, wind and
storage, and
b) the social societal implication of
the new energy system
Christian Breyer

39. • Neo-Carbon Energy on pääasiallisesti aurinko- ja
tuulienergiaan perustuva systeemi.
• Uusiutuvaa energiaa varastoidaan synteettiseen
maakaasuun ja muihin hiilivetyihin.
• Hiilidioksidi otetaan talteen ilmasta/tuotannosta, ja
voidaan muuntaa ja varastoida synteettiseen maakaasuun
tai minkä tahansa öljyä korvaavan hiilivedyn muotoon
(elektrolyysin avulla).
POWER to gas, liquids, chemicals.. PtG -> PtX
NEO-CARBON ENERGY

40. Transformatiiviset skenaariot
Neo-Carbon Energy -hankkeessa
(kaikki skenaariot perustuvat uusiutuviin energiamuotoihin!)
Jim Dator: Neljä geneeristä tulevaisuudenkuvaa
1. Continued Growth
2. Collapse
3. Disciplined Society
4. Transformational Society
Neo-Growth -> What kind of growth we want?
Neo-Carbon -> How carbon emissions can be reducesdand used as a resource?
Third Industrial Revolution
Prosumerism
Peer-to-peer society

41. • Holistinen, monialainen ja
kokonaisyhteiskunnallinen
näkökulma energiajärjestelmään.
• Fokus energiajärjestelmän
vauhdittamissa sosiaalisissa
disruptioissa ja transformaatioissa.
• Tavoite: kuvata neo-carbon
-energiajärjestelmän mahdollisia
sosioekonomisia tulevaisuuksia.
TRANSFORMATIIVISET SKENAARIOT2050

42. • Pääajatus: uusiutuva
energiajärjestelmä on nykyiseen
verrattuna hajautettu ja tukee
vertaisyhteiskuntaa (peer-to-peer).
• Yksilöt ja yhteisöt voivat tuottaa
energiansa itse, mikä antaa niille
uutta valtaa.
• Mahdollistaa 3. teollisen
vallankumouksen, jossa tuotanto
siirtyy ruohonjuuritasolle.
TRANSFORMATIIVISETSKENAARIOT2050

43. RADICAL STARTUPS
Talous rakentuu “radikaaleista”
arvoistaan tunnetuille startup -
yrityksille. Yritykset ovat
ekologisen elämäntavan
edelläkävijöitä.
Peer-to-peer –verkostot rakentuvat
startupien ympärille.
NEW CONSCIOUSNESS
Ympäristökatastrofin uhka ja ubiikki
informaatio- ja
kommunikaatioteknologia ovat
johtaneet uuteen tietoisuuteen ja
maailmankuvaan.
Ihmiset eivät ajattele itseään irrallisina
yksilöinä, vaan erottamattomasti
kytkeytyneinä toisiin ihmisiin ja
luontoon.
VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS
Techemothit, globaalit
teknologiajätit ovat omaksuneet
peer-to-peer -toimintamallit
organisaatiorakenteekseen.
Techemothit tarjoavat
ympäristöratkaisuja ja kehittävät
cutting edge -energiateknologioita.
GREEN DIY ENGINEERS
Maapallon ekosysteemit ovat
romahtaneet.
Insinööriorientoituneet kansalaiset
ovat järjestyneet
paikallisyhteisöiksi selviytyäkseen.
Peer-to-peer
Ekologinen
tietoisuus
Yritysvetoinen
(“Keskittynyt” peer-to-peer)
Uusyhteisöllinen
(Hajautunut peer-to-peer)
Syvä-
ekologia
Pragmaat-
tinen
ekologia
TRANSFORMATIIVISET NEO-CARBON ENERGY -SKENAARIOT 2050

44. NELJÄSKENAARIOTA+
VAIKUTUKSETENERGIAAN
© Sirkka Heinonen
RADICAL
STARTUPS
VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS
GREEN DIY ENGINEERS
NEW CONSCIOUSNESS

45. RADICALSTARTUPS

46. • Talous rakentuu
“radikaaleista” arvoistaan
tunnetuille startup-yrityksille.
• Ympäristöongelmat
ratkaistaan markkinavetoisesti.
Yritykset ovat ekologisen
elämäntavan edelläkävijöitä.
• Peer-to-peer –verkostot
rakentuvat startupien
ympärille.
RADICAL STARTUPS
Syvä ekologia
+
Yritysvetoinen
peer-to-peer

47. • Startupit edustavat uutta
työkulttuuria, jossa itseilmaisu
ja –toteutus tapahtuvat usein
työn kautta.
• Startupit auttavat eri tavoin
tekemään yhteiskunnasta
ekologisemman.
RADICAL STARTUPS/ TRENDIT

48. • Useat yritykset korostavat yhteistyötä
kilpailun sijaan. Syntyy bisneseko-
systeemejä, joissa yritykset vaihtavat
avoimesti tietoja keskenään.
• Avoin lähdekoodi leviää ohjelmistoalan
ulkopuolelle – esim. Tesla avannut
sähköautojensa piirustukset.
• Yhä useampi työskentelee freelancerina.
Tämä voi vahvistua työkulttuuriksi, jossa
“omaa” ja työidentiteettiä on usein
mahdoton erottaa toisistaan.
• Usein startupit korostavat muita kuin
taloudellisia arvoja, etiikka tärkeää.
RADICAL STARTUPS/ HEIKOT SIGNAALIT

49. VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS

50. •Techemothit, globaalit
teknologiajätit ovat
omaksuneet peer-to-peer -
toimintamallit
organisaatiorakenteekseen.
•Techemothit tarjoavat
ympäristöratkaisuja ja
kehittävät cutting edge
-energiateknologioita.
•Ympäristöongelmien ratkaisu
on markkinavetoista.
VALUE-DRIVENTECHEMOTHS
Pragmaattinen
ekologia
+
Yritysvetoinen
peer-to-peer

51. • Monet teknologiajätit kehittävät
pääkonttoreistaan kampuksia, jotka
tarjoavat peruspalveluita vapaa-ajasta
koulutukseen ja terveydenhoitoon.
• Teknologiajätit ostavat startupeja, mikä
edelleen vahvistaa niiden taloudellista ja
yhteiskunnallista valtaa – ja samalla edistää
startup-kulttuuria niiden sisällä.
• Isojen yritysten hierarkkinen valta
vähenee. Esimerkkinä tästä on googlen 20%
periaate: työntekijät saavat käyttää
viidesosan työajastaan omiin projekteihinsa.
VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ TRENDIT

52. • Elon Musk perusti SpaceX-yrityksensä työntekijöiden lapsille oman koulun.
• Samsungilla on oma “kaupunki”, SamsungVillage. “Kaupungissa” on oma
sairaala, joka tarjoaa palveluita myös työntekijöiden puolisoille.
• Googlen uuden, suunnitteilla olevan päämajan tarkoituksena on luoda
omavarainen työyhteisö.
• Teknologiajätit investoivat kunnianhimoisiin tiedeprojekteihin, kuten
uusiutuvaan energiaan ja elinajan pidentämiseen.
• Tuloerot kasvavat. Tämä voi olla signaali tulevaisuudesta, jossa isojen
yritysten työntekijöillä menee hyvin, muut joutuvat pärjäämään omillaan.
• Tällaisessa yhteiskunnassa omaperäisimmät innovaatiot voivat nousta
yhteiskunnan reuna-alueilta.
VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ HEIKOT SIGNAALIT

53. GREEN DIY ENGINEERS

54. • Maapallon ekosysteemit
ovat romahtaneet.
• Insinööriorientoituneet
kansalaiset ovat järjesty-
neet paikallisyhteisöiksi
selviytyäkseen.
• Ympäristöongelmia
ratkotaan paikallisesti ja
käytännönläheisesti.
GREEN DIY ENGINEERS
Pragmaattinen
ekologia
+
Hajautunut
peer-to-peer

55. • Jos nykyinen trendi jatkuu, ilmastonmuutoksen
seuraukset dramaattisia. Tämä näkyy jo esim.
Kalifornian kuivuusongelmassa, josta New York Times
uutisoi “Kalifornian loppuna” (The End of California).
• Lajien sukupuutto kiihtyy, mikä voi jatkuessaan
johtaa vakaviin ekosysteemien häiriöihin ja jopa
romahduksiin.
• Ekologisista arvoista on tulossa valtavirtaa, mistä
esimerkkinä Paavin puheet ilmastonmuutoksen
vakavuudesta.
• Yhteisöasuminen voimistuva nuorisotrendi.
GREEN DIY ENGINEERS/ TRENDIT

56. • Jo ilmasto- ja ympäristökatastrofin uhka voi vahvistaa
yhteisöjen kaipuuta ja survivalistista ajattelua.
• Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt globaaleihin
kriiseihin (Syyrian kuivuus yhtenä sisällissodan
taustamuuttujana). Tämä voi johtaa siihen, että valtiot
sulkevat rajojaan (Tanskan ja Ruotsin rajatarkastukset).
• Paikalliset tee se itse –ratkaisut voivat osoittautua
ison mittaluokan kankeita hankkeita tehokkaammiksi,
kun ihmiset yrittävät selviytyä ympäristökatastrofien
seurauksista.
• Osa ihmisistä pyrkii jo nyt tuottamaan
mahdollisimman vähän jätettä.
• Jotkin kaupungit pyrkivät jo nyt irtautumaan
sähköverkosta ja tuottamaan itse oman energiansa.
GREEN DIY ENGINEERS/ HEIKOT SIGNAALIT

57. NEW CONSCIOUSNESS

58. • Ympäristökatastrofin uhka ja
ubiikki informaatio- ja
kommunikaatioteknologia ovat
johtaneet kokonaan uuteen
tietoisuuteen ja maailmankuvaan.
• Ihmiset eivät ajattele itseään
irrallisina yksilöinä, vaan
erottamattomasti kytkeytyneinä
toisiin ihmisiin ja luontoon.
• Ympäristöongelmia ei nähdä
käytännön ongelmina, vaan
ennen kaikkea arvoihin ja
luontosuhteeseen liittyvänä
kysymyksenä.
NEW CONSCIOUSNESS
Syväekolgoia
+
Hajautunut
peer-to-peer

59. • Ihmiset ovat yhä tietoisempia nykyisen kaltaisena jatkuvan
ilmastonmuutoksen dramaattisista vaikutuksista.
• 24 % teini-ikäisistä yhdysvaltalaisista käyttää sosiaalista mediaa
“lähes tauotta”.
• Sosiaalisessa mediassa identiteetit rakennetaan “yhteistyössä”.
Tämä voi johtaa nykyistä kollektiivisempaan käsitykseen identiteetistä.
• Kyberhyökkäykset ovat yhä yleisempiä. Propagandasta ja
“todellisuuden muokkauksesta” tulossa uudenlainen sodankäynnin
väline (Venäjä ja Kiina).
• Sota ei vaadi enää suoraa väkivaltaa, mikä voi tehdä siitä pysyvän
olotilan. Sodan- ja rauhantilaa ei voi enää selkeästi erottaa toisistaan.
• Kärjistyessään voi johtaa positiivisiin arvojen muutoksiin (so. tässä
tapauksessa kollektiiviseen tietoisuuteen), kuten kävi edellisten
maailmansotien jälkeen. -> Peter Russel Global Brain
NEW CONSCIOUSNESS/ TRENDIT

60. • Jatkuva ICT-teknologioiden käyttö voi johtaa ihmiskäsitykseen, jossa identiteettiä ei
nähdä enää yksilön ominaisuutena, vaan kyberneettisenä ja kollektiivisesti
rakennettuna.
• Yhdysvalloissa millenniaalien sukupolvi (1980-2000 syntyneet) ovat
suvaitsevaisempia, solidaarisempia ja kannattavat vanhempia enemmän yhteistyöhön
perustuvaa ulkopolitiikkaa.
• Nollaa lähestyvät marginaalikustannukset avaavat tietä jaetuille yhteisresursseille
perustuvaan taloudelliseen tuotantoon.
• ICT ja erityisesti virtuaalitodellisuusteknologiat voivat tehdä (virtuaalisesta)
luonnosta osan jokapäiväistä elämää ja näin kaventaa ihmisen ja luonnon välistä eroa
ajattelumalleissa. Tämä voi puolestaan lisätä ympäristötietoisuutta dramaattisesti.
• Robotisaatio voi johtaa automatisoituun “luksus-kommunismiin” (“fully automated
luxury communism”), jossa yhä harvemman täytyy työskennellä elantonsa eteen.
• Systeemiajattelu valtaa alaa perinteiseltä tieteelliseltä paradigmalta – huomio
kiinnittyy eri osien ja systeemien välisiin epälineaarisiin vuorovaikutussuhteisiin –
ajattelumalli, jossa “kaikki liittyy kaikkeen”. -> ALL IS ONE
NEW CONSCIOUSNESS/ HEIKOT SIGNAALIT

61. MIKÄ ON SEURAAVA YHTEISKUNTAVAIHE?
ENERNET  DIGITAALINEN MERKITYSYHTEISKUNTA
Tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa yhä useamman yhteiskunnan
toiminnon tarkoitus on luoda mielekkäitä kokemuksia kansalaisille, joista
tulee aktiivisia oman ympäristönsä suunnittelijoita
(kaupunkisuunnittelijoita) sekä aktiivisia energian tuottajia ja kuluttajia
(prosumer)!

62. TULEVAISUUS TEHDÄÄN
NYKYHETKEN PÄÄTÖKSILLÄ
UE-järjestelmä on mahdollista toteuttaa/kilpailukykyinen
Uudet energialähteet tulevat vanhojen tilalle liukuen, eivät
hetkessä – mutta eivät ilman visiota =
tulevaisuuden tahtotilaa
“Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on keksiä se!”
Alan Kay

63. ©VirpiVaattovaara
Kiitos!
sirkka.heinonen (at) utu.fi

64. KIRJALLISUUTTA
Arasto, Antti (2016). Energy future – the role of new technology in energy production and consumption
19.1.2016, Tieteiden talo. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus. VTT, 15 ppt slides.
Breyer, Christian (2016). Future Energy Systems - Technology, Economics, Subsidies. 19.1.2016.
Tieteiden talo.Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus.
Dator, Jim (2012). Dream Society? Ubiquitous Society? No Society? Summer Seminar by the Finnish
Society for Futures Studies. Otava.
Heinonen, Sirkka (2014). What is Futures Reseach and Scenario Thinking? Lecture at University of
Buenos Aires (UBA), Departamento de Computación 18th November 2014. During the Secondment at
FLACSO and CIECTI, Buenos Aires (November 2014). 50 ppt slides.
www.youtube.com/watch?v=cY4NGAfdhJU
Heinonen, Sirkka, Balcom Raleigh, Nicolas, Karjalainen, Joni, Minkkinen, Matti, Parkkinen, Marjukka &
Ruotsalainen, Juho (2015). CLA Game Report : Causal Layered Analysis on Neo-Carbon Energy
Scenarios. FFRC eBook 12/2015. Turku: Finland Futures Research Centre.

65. KIRJALLISUUTTA
Heinonen, Sirkka, Karjalainen, Joni and Ruotsalainen, Juho (2015). Towards the Third Industrial
Revolution. Neo-Carbon Energy Futures Clinique I. eBook 6/2015. Finland Futures Research Centre, 74
p. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/FFRC-eBook-6-2015.pdf
Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Toward Ubiquitous Learning.
www.ael.fi/sites/default/files/files/ael_futuriikki_eng_10-2014_final_net.pdf
Kiinteistöposti (2016). Suomi 100-prosenttisesti uusiutuvan energian maaksi? Kiinteistöposti 1/2016.
18–24.
Malaska, Pentti (2010). A More Innovative Direction Has Been Ignored. In: Understanding Neogrowth -
An Invitation to Sustainable Productivity. TeliaSonera Finland Plc. Helsinki, p. 200-
210.www.sonera.fi/media/13069ab55806de22e8955bc2a3f1afeab17b28bd/Understanding_Neogrowth.
pdf
Raeste, Juha-Pekka (2016). Davosissa pohditaan uusia kumouksia. Helsingin Sanomat 20.1.2016. A28.
Rifkin, Jeremy (2011). Third Industrial Revolution: How Lateral Power Is Transforming Energy, the
Economy, and the World. New York: Palgrave MacMillan
Reunanen, Liisa (2015). Huomisen energia on puhdasta – ja se on jo täällä. Aurora 3/2015. 10–17.