BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
Leena Rossi, Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen alueiden suunnittelussa?
1. Miten kunnat voivat vaikuttaa
energiatehokkuuteen aluesuunnittelussa?
Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö, arkkitehti SAFA
Energia kestävässä aluesuunnittelussa
22.9.2015
22.9.2015
7. RV-tiekartta 2050: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen 2050
2015-2016 2017-19 2020-2025 2030 2050
ENERGIA
Fossiiliton ja
hiilineutraali
energiantuotanto ja
liikkuminenLIIKENNE
JÄTE-
HUOLTO
Neitseellisten
raaka-aineiden
kulutus kestävää ja
kierrätysmateriaali
en käyttö
maksimoitu
RUOKA Yhden maapallon
rajoissa tuotettu ja
kulutettu ruoka luo
hyvinvointia,
terveyttä ja
taloudellista kasvua
VESI Vesiliiketoiminta on
merkittävä
tulonlähde ja
vientiartikkeli
KESTÄVÄT
YHTEISÖT
Alue elinvoimainen
ja houkutteleva
sekä yrityksille että
asukkaille
Uusia ratkaisuja joukko- ja
kevyen liikenteen sekä
autojen yhteiskäyttöön
Älykkäät ratkaisut eri
liikennemuotojen
yhdistämiseen
Liikennebiokaasu,
sähköautojen
latausasemat
Puun toimitusketjun
uudet ratkaisut 1-2 tuulivoimapuistoa
Houkutteleva ja nopea
joukkoliikenne
yhdistää
paikalliskeskukset
Mustankorkean
ekoteollisuuspuisto
Uusiomateriaalien
käyttö on
houkuttelevaa ja
taloudellisesti
kannattavaa
Kaupunkiympäristö
tukee monimuotoisen
asumisen ja älykkään
liiketoiminnan
kehittämistä
Paikalliset kauden
mukaiset kasvikset
korvaavat
lihankulutusta
ruokavaliossa
Kotitalouksien
ruokahävikki
vähentynyt 75 %
Uudet ratkaisut
tiedon, palvelujen ja
tavaroiden jakamiseen
Teollisuuden suljetut
vesikierrot
Jätevedenpuhdistamon
biojalostamossa
hyödynnetään kaikki
jäteveden fraktiot
Jätevedenpuhdistamon
biojalostamo
Jyväskylästä
kokeilukulttuurialusta
1
maapallo
Ei
päästöjä
Ei
jäte3ä
Ekoteollisuuspuiston
biokaasulaitos
Julkiset hankinnat tukevat
lähituotantoa
Lähituotannossa
vahvoja brändejä,
merkittävät
työllisyysvaikutukset
Yrityksille
kokeiluympäristöjä
uusien ratkaisujen
kehittämiseen
Kankaan alueesta
kehitysalusta ja
referenssialue Energiatehokkaat
asuinalueet
Kankaan
aurinkovoimala
Hiilineutraali sähkön-
ja lämmöntuotanto
Joukkoliikenne
uusiutuvien pollto-
aineiden edelläkävijä
Teolliset symbioosit Mielikuvan muutos:
Jäte = materiaali
Kulutus palveluja sekä
kestäviä, korjattavia ja
uusiomateriaaleista
valmistettuja tuotteita
Tähdelounaskonsepti
laajenee
Vesiliiketoiminnan
kehitys: Vesikeskus,
yritystehdas
Puhtaat luonnonvedet
osa Jyväskylän brändiä
Sairaalasta resurssi-
viisauden edelläkävijä
Lähi- ja kausiruoan
ostaminen helppoa
ja edullsita
Vesimittarit
kotitalouksiin
Rossi
9. KAUPUNKISTRATEGIA
–
KAUPUNKIRAKENNE
-‐
TYÖVERSIO
LUOTTAMUS
–
ROHKEUS
–
LUOVUUS
-‐VÄLITTÄMINEN
TAVOITEKOKONAISUUS
KV-‐TASO*
TAVOITELTAVAT
VAIKUTUKSET
INDIKAATTORIT
MITTARI
–
LÄHTÖARVO
-‐
TAVOITEARVO
AKTIIVISET
JA
HYVINVOIVAT
ASUKKAAT
MODERNI
ASIAKASPALVELU
*
• Asiakas
saa
hoideTua
asiansa
sujuvasW
ratkaisukeskeisten
palvelukanavien
kauTa
• Kevyen
liikenteen
väylät
houkuTelevat
liikkumaan
akWivisesW
• Kehä
Vihreä
on
akWvoiva,
osallistava,
tunneTu
brändi
ja
alue,
jossa
tapahtuu
• Jyväskylän
maine
Arkkitehtuuri-‐,
viher-‐
ja
osallistumispoliWikan
edelläkävijänä
vahvistuu
KEVYTVÄYLIEN
KÄYTETTÄVYYS
AKTIVOIVA
KAUPUNKIVIHREÄ
AVOin
JYVÄSKYLÄ
AVOin-‐Ohjleman
laaWminen
tehty
VAIKUTTAVA
ELINKEINOPOLITIIKKA
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
*
• Olemassa
olevan
kaupunkirakenteen
kehiTämismahdollisuudet
hyödynnetään
täysimääräisesW
• Yritykset
kokevat
Jyväskylän
mieluisaksi
toimintaympäristöksi
• Tapahtumien
järjestäminen
on
helppoa
ja
kannaTavaa
Täydennysrakentamisen
osuus
(asuminen)
100%
YHDESSÄ
YRITYSTEN
KANSSA
YRVA-‐käytäntö
on
arvioitu
ja
toimii
uudisteTuna
Tehty
TAPAHTUMAFASILITEETIT
Tapahtumien
määrä
kasvaa
RESURSSIVIISAUS
FOSSIILITON
JA
HIILINEUTRAALI
LIIKKUMINEN
*
• Joukkoliikenteen,
kävelyn
ja
pyöräilyn
kulkumuoto-‐osuus
kasvaa
• Liikenneväylien
korjausvelka
pienenee
• Alueellinen
maamassatasapaino
• Kierrätysmateriaalien
käyTö
on
maksimoitu
Kulkumuoto-‐osuus
J
/
K
/
P
LIIKENNEVERKOSTON
KATTAVUUS
JA
KÄYTETTÄVYYS
Henkilöautojen
määrä
vähenee
MAAMASSAT
HALLUSSA
Maankaatopaikoille
menevien
massojen
määrä
pienenee
JÄTE
ON
RESURSSI
22.9.2015 Rossi
10. Vantaa * Oulu * Jyväskylä * Kuopio * Tampere * Kouvola
AVOin Jyväskylä -policy
Kaupunkirakenteen AVOin Jyväskylä –politiikkaohjelman
valmistelun käynnistäminen 2016.
Uudistetaan v. 2002 hyväksytty valtakunnan ensimmäinen
paikallinen Arkkitehtuuripolitiikka, v. 2012 hyväksytty
valtakunnan ensimmäinen paikallinen Viherpolitiikka ja
kaupungin uusi Osallistumispolitiikka yhdeksi uudeksi, uutta
luovaksi politiikkaohjelmaksi.
Erityishuomio kiinnitetään jyväskyläläisten vahvuuksien
vahvistamiseen, prosessien sujuvoittamiseen, kumppanuuksien
muodostamiseen ja luovuuteen kannustavien säätelytapojen
kehittämiseen.
22.9.2015 Rossi
15. Seudun
kehiTämisen
visio
Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka
yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja
arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin
SHOW
(tapahtumat,
vetovoima
ja
palvelut)
KNOW
(Weto,
osaaminen
ja
työpaikat)
FLOW
(asuminen
ja
joukkoliikenne)
GROW
(palvelukeskukset
ja
logisWset
yhteydet)
SLOW
(elävät
kylät)
22.9.2015 Rossi
20. KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA 1, OLLI:
• TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
JATKUU,
mu3a
se
suuntautuu
tulevaisuudessa
vähemmän
virkistysalueille
ja
enemmän
maankäytön
muutosalueille
ja
muille
jo
kertaalleen
rakennetuille
alueille
Rossi22.9.2015
21. KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA 2, LALLI:
• MAANKÄYTTÖ
+
LIIKENNE
NE
YHTEEN
SOPPII,
YLEISKAAVASSA
NE
LAITETAAN
PUSSAUSKOPPIIN!
• LINKKI!
Rossi22.9.2015
22. KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA, MASSU:
• MASSU:
KYLÄHELMIEN
VAHVISTAMINEN
• Maaseudulla(kin)
on
painopistealueita,
joita
kehitetään
muita
alueita
voimakkaammin
• Kylähelmet:
hyvät
yhteydet
palveluihin,
vesihuolto,
maisemalliset
vetovoimatekijät,
kyläläisten
myönteinen
kehi3ämistahto
>
suunnitelmallises
kehite3ävät
kylät
• Kylärakenteisiin
tukeutuminen
Rossi22.9.2015
23. Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen
(mukaan lukien Kivat naapurit –kohteet ja pyöräilyverkko)
Tartumme
haasteeseen.
22.9.2015 Rossi
24. • Noin 2/3 uusista alueista sijaitsee yleiskaavan kestävän liikkumisen ensisijaisen
rakentamisen vyöhykkeellä. Vain hyvin pieni osa sijaitsee kestävän liikkumisen
vyöhykkeiden ulkopuolella.
KYMPPIR2015.
KERROS-‐
JA
RIVITALORAKENTAMINEN
2015-‐2025:
Kestävä
liikkuminen
ja
täydennysrakentaminen
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
200,000
2
015
2
016
2
017
2018-‐2020/vuosi
2021-‐2025/vuosi
Vyöhyke
1
Vyöhyke
2
Ei
kestävän
liikkumisen
vyöhykkeellä
70
000
k-‐m2
asuntotuotantotarve
AK+AR