1. Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Yleisöluento 23.4.2019 Rahamuseossa / Finanssivalvonta,
apulaisjohtaja Jyri Helenius
Jyri Helenius / Julkinen
123.4.2019
2. Finanssivalvonnan tavoitteet ja tehtävät
Jyri Helenius / Julkinen
”Finanssivalvonnan toiminnan
tavoitteena on finanssimarkkinoiden
vakauden edellyttämä luotto-,
vakuutus- ja eläkelaitosten ja
muiden valvottaviksi säädettyjen
vakaa toiminta, vakuutettujen
etujen turvaaminen sekä yleinen
luottamus finanssimarkkinoiden
toimintaan.”
Laki Finanssivalvonnasta 1 §
223.4.2019
4. Eurooppa 1970-luvun alusta: 50 systeemiseksi luokiteltua
finanssikriisiä
Jyri Helenius / Julkinen
Sääntelyä ja valvontaa muutetaan / tiukennetaan
https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/occasional/esrb.op13.en.pdf?1bdaeb147c6d39b05bfd11450bae0379
423.4.2019
5. Miksi yhteinen pankkivalvonta?
Jyri Helenius / Julkinen
• Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää
valvontaa eri maissa
• Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta
toiseen
• Kansallinen valvonta ei ollut riittävää
monikansallisille pankeille
• Finanssikriisien kustannukset voivat olla
kestämättömiä yksittäiselle maalle
• Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava on
ennakoivasti
• Yhteinen pankkivalvonta on sisämarkkinoiden
logiikan mukainen ratkaisu
523.4.2019
7. Euroalueen yhteinen pankkivalvonta – keskeinen osa pankkiunionia
Pankkiunioni
Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä
(Single Resolution Mechanism, SRM)
Yhteinen pankkivalvontamekanismi
(Single Supervisory Mechanism, SSM)
Kansalliset pankkivalvojat
Euroopan keskuspankki
(EKP:n pankkivalvonta)
Talletussuojien yhdenmukaistaminen
Jyri Helenius / Julkinen
723.4.2019
8. Euroalueen yhteisen pankkivalvonnan ja eri viranomaisten vastuut
Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM)
Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö
SSM:ssä
Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen
Tiedonkeruu ja analyysi
EKP:n pankkivalvontaorganisaatio
Valvontaneuvosto
EKP
Euromaiden pankkivalvojat
SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat1
Valvonnan linjaukset ja päätökset
Yhteiset valvonta-
ryhmät
EKP:n pankkivalvonta-
organisaatio
SSM-maiden pankki-
valvojat
Merkittävien pankkien
jatkuva valvonta
Päätösten valmistelu
EKP:n neuvosto
Päätösten vahvistaminen
Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät
Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta
Vakuutussektorin valvonta
Markkina- ja menettelytapavalvonta, myös kaikkien pankkien osalta
1) Jos mukana yhteisessä valvonnassa
Jyri Helenius / Julkinen
823.4.2019
9. Valvontaneuvosto (Supervisory Board)
■ Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat
■ Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten
käsittely
■ Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta)
■ Kokoonpano
– Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä
– Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja
voi osallistua valvonta-neuvoston kokouksiin
(ilman äänivaltaa)
– Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta
■ Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä
Jyri Helenius / Julkinen
923.4.2019
10. Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa
suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa
Jyri Helenius / Julkinen
• Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa
− Suomesta tällä hetkellä Nordea, OP Ryhmä, Kuntarahoitus
• Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista
− EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä
− JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus
− N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä
• Valvontaryhmän päätehtävät:
− Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan
− Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi
− Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely
1023.4.2019
11. Yhteisen valvontaryhmän kokoonpano
• Luottoriski
• Markkinariski
• Likviditeettiriski
• Operatiiviset riskit
• Taloudellinen asema ja liiketoimintamalli
• Luotettava hallinto
JST-
koordinaattori
(EKP)
Kansallinen
JST-koordinaattori
Asiantuntijatiimit
Jyri Helenius / Julkinen
1123.4.2019
12. Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla
Jyri Helenius / Julkinen
• Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken
− Päätökset valvontaneuvostossa
− Myös ad hoc -tarkastukset mahdollisia
• EKP nimittää tarkastusten vetäjät
− Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta
• Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta
− Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista
1223.4.2019
13. Pienten luottolaitosten valvonta
• EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät
luottolaitokset)
− Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät
− Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella
− Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta
• Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta
− Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä
− Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä
− Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä
− EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen
Jyri Helenius / Julkinen
1323.4.2019
14. EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille
• Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen
• Sanktiovaltuudet
• EKP:n makrovakausvälineiden käyttö
− Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaisten
välineiden käytössä
− Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen
tekee päätöksen
− Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä
− Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu
Jyri Helenius / Julkinen
1423.4.2019
15. Mikä on valvojan arviointiprosessi yhteisessä pankkivalvonnassa?
• Se on jatkuva prosessi, jossa valvojat arvioivat ja mittaavat säännöllisesti pankkien
riskejä.
• Pankkeja koskevat valvontahavainnot kootaan vuosittain yhteen, ja niiden pohjalta
määritellään pankeilta vaadittavat lisätoimet.
• Tarkastellaan erityisesti sitä, miten hyvin pankki täyttää pääomavaatimukset ja miten
se hallitsee riskejä.
• Valvonta-arviopäätös → vaadittavat toimenpiteet pankilta, aikataulu, seuranta
Jyri Helenius / Julkinen
1523.4.2019
16. Arviointiprosessissa neljä osatekijää
Jyri Helenius / Julkinen
Yhteisessä
pankkivalvonnassa:
Samat kriteerit pankkien
arvioimiseen
Yhteiset menetelmät
pankkien riskiprofiilin
arvioimiseen
1623.4.2019
17. Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä
• SSM on tuonut esille eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa
sääntelyssä
− Kansalliset valvontakäytännöt ovat olleet erilaisia ja lisäksi kansallinen sääntely esimerkiksi
vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännöksissä on eronnut maasta riippuen.
− Luottolaitoksilta edellytetty pääoma ei ole ollut tasalaatuista.
− Vakavaraisuuslaskennan sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä.
• Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille?
− Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen, kansallisen lainsäädännön
sallimissa rajoissa.
− Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset
(SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI).
• Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset
• Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksille
Jyri Helenius / Julkinen
1723.4.2019
18. Esimerkki: järjestämättömät saamiset vähentyneet 2016 – 2018
merkittävästi
Jyri Helenius / Julkinen
HUOM: bruttomääräisistä järjestämättömistä saamista päästään nettomääräisiin saamisiin kattamisasteen avulla.
Nopean vähentymisen takana:
• Aiempaa parempi
suhdannetila taloudessa,
• Mutta myös valvonnalliset
toimet ja ohjeistus valvojilta
892
595
479
317
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
12/2016 12/2018
Miljardia euroa
Lähde: EBAn Risk Dashboardin tiedot.
Järjestämättömät saamiset euroalueen pankeissa
Bruttomäääräiset järjestämättömät saamiset
Nettomääräiset järjestämättömät saamiset
-33 %
1823.4.2019
19. Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa
Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset)
Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset)
Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta
Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa
EKP
Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten
kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun
Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset)
Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset)
Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa
Kansalliset valvojat
Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten
luottolaitosten kriisinratkaisu
Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten
kriisinratkaisu
Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun
kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla
Kriisinratkaisuviranomaiset
Kriisinratkaisurahastot
Jyri Helenius / Julkinen
1923.4.2019
21. Rahanpesun estäminen Suomessa: toimijoiden roolit ja vastuut
Jyri Helenius / Julkinen
Finanssisektorin toimijat (esim. pankit)
vastaavat siitä että toimivat lakien ja muun sääntelyn
mukaisesti
ovat velvollisia tuntemaan asiakkaansa, niiden
tosiasialliset edunsaajat ja perusteet palvelujen käytölle
ovat velvollisia seuraamaan asiakkaidensa
maksuliikennettä ja muuta palvelujen käyttöä sekä
ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun
selvittelykeskukselle.
Poliisi ja oikeuslaitos
KRP:n rahanpesun selvittelykeskus
vastaanottaa ilmoituksia epäilyttävistä
liiketoimista, tekee niihin liittyviä
jatkoselvityksiä ja siirtää tarvittaessa asian
poliisin tutkittavaksi.
Oikeuslaitos antaa rikoslain mukaiset
rangaistukset.
Finanssivalvonta
valvoo, että finanssialan toimijat noudattavat
sääntelyä rahanpesun estämisestä
valvoo, että toimijoiden rahanpesun
estämistoimenpiteet ovat riskiperusteisia ja
riittäviä.
antaa hallinnolliset seuraamukset.
2123.4.2019
22. Monikansallisen luottolaitoksen rahanpesun estämisen valvonta vaatii
yhteistyötä
• Rahanpesun estämisen valvontavastuut
on jaettu seuraavasti:
− Konsernitason valvontavastuu on
kotipaikan valvojalla.
− Tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden
pääasiallinen valvontavastuu on sillä
kansallisella valvojalla, jonka alueelle tytär
tai sivuliike on sijoittunut.
− Valvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä
ryhmätason (kotipaikan) valvojan kanssa.
• Valvonnan vastuista on käytännössä
ilmennyt eriäviä näkemyksiä.
Esimerkki: Nordean rakennemuutokset
Jyri Helenius / Julkinen
31.12.2018
Pääkonttori Suomessa
Muissa Pohjoismaissa sivuliikkeet
Baltiassa 20% omistettu tytäryhtiö
31.12.2017
Pääkonttori Ruotsissa
Muissa Pohjoismaissa sivuliikkeet
Baltiassa sivuliikkeet
31.12.2015
Pääkonttori Ruotsissa
Muissa Pohjoismaissa tytäryhtiöt
Baltiassa sivuliikkeet
…
2223.4.2019
23. Kansallinen valvonta ja ylikansalliset riskit ovat riskialtis yhdistelmä
• Kansainvälisesti toimivat rikolliset ja pankit sekä kansallinen valvonta ovat riskialtis
yhdistelmä
− Kansainväliset rikolliset testaavat eri maiden käytäntöjä.
− Tarvitaan aiempaa selkeämpää ja tiukempaa yhteistyötä EU-tasolla.
− Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) koordinaatiovastuun vahvistaminen on oikeansuuntainen,
mutta riittämätön askel.
− EBA on jo terävöittänyt toimintaansa.
− Tarvitaan EKP-valvonnan kaltainen ratkaisu.
• Lainsäätäjien, valvojien ja pankkien tavoitteet ovat aiempaa yhtenäisemmät
− Historiassa tuottohakuisuus on saattanut ohjata pankkien toimintaa varovaisuuden
kustannuksella.
− Osakekurssien romahdus, johdon potkut, suuret rangaistusmaksut ja jopa pankkitoimiluvan
menettäminen ovat muuttaneet johdon kannusteet yhteneviksi viranomaisten kanssa.
23.4.2019
Jyri Helenius / Julkinen
23