Horisontti-lehdestä (nro 3/2013) napattu Marikan osuus. Aiheena sosiaalinen media ja strategia. Lähde: http://www.hmma.fi/horisontti-lehti (nro 3/2013)

1. 8 HELSINGIN HORISONTTI
TEKSTI: EEVAKAISA MÄNTYRANTA
rapevine Media Oy:n toimitus-
johtaja Marika Siniaalto luettelee
lonkalta useitakin syitä, miksi nimen-
omaan b-to-b -yrityksen kannattaa men-
nä mukaan sosiaaliseen mediaan, mutta
ei suinpäin vaan harkinnan kautta.
”Moni epäilee somen sopivuutta yri-
tysmarkkinoinnissa uskoen, että se on
vain rentoon jutusteluun ja henkilökoh-
taisiin intresseihin perustuva media”,
sanoo Siniaalto. ”Tällöin unohdetaan,
että bisnespäättäjät ovat aivan saman-
laisia ihmisiä kuin muutkin, ja he
viettävät aikaansa sosiaalisen median
parissa siinä missä moni muu. Miksei
siis oltaisi siellä toisten mukana?”
”Toinen, yhtä pätemätön perustelu on
uskomus, että sosiaalisessa mediassa
vietetään aikaa yleensä työajan jälkeen,
jolloin ihminen ei yleensä suunnittele
työpaikan suuria ostopäätöksiä. To-
tuushan on kuitenkin se, että työhönsä
intohimoisesti suhtautuva bongailee
ammattiin ja toimeensa liittyviä asioita
siellä, missä kulloinkin sattuu olemaan.”
Lisäksi Siniaallon mukaan some suosii
b-to-b:tä myös siinä, että sen avulla vies-
tit ja mainokset pystytään kohdistamaan
erittäin tarkasti. Yritysmarkkinoinnin
kohderyhmäthän ovat paljon selkeäm-
piä ja helpommin määriteltäviä kuin
kuluttajapuolella.
”Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun
päätetään mennä mukaan. Usein sosi-
aalisen median erityisluonne unohtuu,
viestit muotoillaan ja tavoitteet asetetaan
perinteisen mallin mukaan vaikka so-
men toimintalogiikka on melko lailla
erilainen kuin muussa mainonnassa”,
toteaa Siniaalto.
Pehmeästi alkuun
”Somessa luodaan ja pohjustetaan asi-
akassuhteita, mikä jää tapahtumatta, jos
yritys lähtee liikenteeseen myyntikärki
edellä”, painottaa Siniaalto. ”Asiakas-
suhteen luominen on pitkä prosessi eikä
se aukea sillä, että lyödään heti tiskiin
tarjous josta ei voi kieltäytyä. Sosiaalinen
Grapevine Media Oy
• perustettu v. 2009
• työllistää tällä hetkellä 5 henkeä (syksyllä
6)
• toimiala: sosiaalisen median markkinointi,
verkkobisnekseen liittyvä sisällöntuotanto ja
ideointi, myös tekniset ratkaisut
Facebook, LinkedIn, Twitter. Foursquare, Pinterest,
blogit. Miksi niissä pitäisi olla mukana, ja miten
niissä ollaan? Ilman tavoitteiden asettamista ei
synny strategiaa eikä tulosta.
G
• Marika Siniaalto. Grapevine Media Oy:n pe-
rustaja ja toimitusjohtaja, uskoo vahvasti strate-
giseen ajatteluun myös somessa.
ÄLÄ LÄHDE SOITELLEN SOMEEN:
Hyvä strategia
on viisauden alku
?

2. HELSINGIN HORISONTTI 9
media antaa monipuoliset mahdolli-
suudet luoda mielikuvaa yrityksestä
ennenkuin ainuttakaan myyntiväittä-
mää on esitetty.”
Tämä tapahtuu esimerkiksi vilautta-
malla omaa asiantuntemustaan, kysy-
mällä asiakkaan mielipidettä ja ideoita
tuotteesta tai palvelusta, usein ihan
vain tarjoamalla kevyttä viihdettä:
kilpailuja, videokuvaa, tarinoita.
Kaikesta täytyy kuultaa läpi, että
yritys on kiinnostunut uusista asiak-
kaistaan ja haluaa rakentaa heidän
kanssaan kestävää dialogia.
Strategisella tasolla Siniaalto näkee
kaksi mahdollisuutta, miten voidaan
mennä metsään. ”Joskus someen
mennään sen kummemmin mietti-
mättä, mitä ja miksi ja milloin. Tällöin
koko toiminta jää irralliseksi eikä tue
yrityksen muuta markkinointia. Jos-
kus taas yrityksessä saatetaan tehdä
hyvinkin pitkälle mietitty some-
strategia, mutta sitäkään ei nidota
muuhun markki-nointiin. Jälleen ol-
laan tilanteessa, jossa some ei tuo mi-
tään lisää markkinointiin vaan toimii
omana osionaan, joskus jopa vastaan
muuta strategiaa.”
Suunnistusohjeita
aloittelevalle
Somen eri alustat ja palvelut tarjoavat
kukin erilaisia mahdollisuuksia. Tun-
netuimmat ja ehkä suosituimmat ovat
niinsanotut yhteisöpalvelut, joista
yleisimmin käytössä ovat Facebook,
LinkedIn sekä Google+.
”Yhteisöpalveluille on luonteen-
omaista syke: siellä on liikettä ja mei-
ninkiä, siellä tapahtuu. Ne tarjoavat
ennen kaikkea mahdollisuuden run-
saaseen vuorovaikutukseen, niiden
avulla yritykseesi ja sen palveluihin
voidaan reagoida. Vuorovaikutteisilla
viesteillä voidaan tehdä paljonkin,
kysyä mielipiteitä, kehittää palvelua
ja ennen kaikkea kerätä liidejä.”
Seuraavana Siniaalto mainitsee sisäl-
töpalvelut, esimerkiksi YouTube, Pin-
terest ja SlideShare. ”Sisältöpalvelut
toimivat oivallisina materiaalin jaka-
misen kanavina, joka voi olla tehokas
tukipalvelu markkinoinnissa. Lisäksi
näistä on sanottava, että hakukoneop-
timoinnin kannalta ne ovat erityisen
hyviä medioita, sillä ne nousevat jo-
non ohi hakutuloksissa.”
Sisältöpalveluiden käyttöä rajaa vain
mielikuvitus: niiden avulla esimerkik-
si asiantuntijayritys voi kertoa harkit-
tuja makupaloja osaamisestaan, tai
verkkokauppa näyttää herkullisimpia
kohteitaan. YouTubessa voidaan opet-
taa kädestä pitäen teknisten laitteiden
erikoisuuksia, tai vaikkapa lähettää
elävää kuvaa firman merkkipäiviltä.
”Bloggaaminen on vielä eräs sosiaa-
liseen mediaan lukeutuva väylä, jossa
voidaan esitellä omaa asiantunti-
juuttaan”, sanoo Siniaalto. ”Bloggaa-
misessa olennaista on oma äänen löy-
täminen ja näkemyksellisyys. Tämä
korostuu erityisesti mikroblogi Twit-
terissä, jossa sanoma täytyy puristaa
lyhyeen.”
Näiden lisäksi on olemassa useita,
tietyyn käyttöön rajattuja sosiaalisia
medioita. Esimerkiksi musiikijakopal-
velu Spotify tai kuntoilijoiden suosima
HeiaHeia, jotka kummatkin voidaan
kytkeä esimerkiksi Facebook-tiliin
siten, että niiden aktiviteetit näkyvät
myös fb-sivuilla.
Mahdollisuuksista siis ei ainakaan
ole pulaa. Siniaalto muistuttaa kuiten-
kin, että ei pidä langeta siihen harha-
luuloon että ilmaisten alustojen käyttö
olisi todellakin ilmaista.
”Varsinainen käyttöhän ei maksa
mitään, mutta ajatuksella suoritettuna
se sitoo yrityksen aikaa ja resursseja.
Nykyään moni palvelu alkaa myös
edellyttää jonkin verran teknistä osaa-
mista, eli sivutoimena some-kakkua
ei voida heittää kenellekään.”
”Merkittävän ja laadukkaan sisällön
tuottaminen on työlästä, ja kun se
sidotaan määrätietoisesti yrityksen
muuhun markkinointiin, se edellyttää
asiantuntemusta. Usein sitä löytyy
omasta yrityksestäkin, mutta mikäli
some-toimet aiotaan yhdistää laajem-
min muuhun markkinointiin, kannat-
taa jo kääntyäkin alan yrityksen puo-
leen. Ja tämähän sitten lisääkin jo
somen kustannuksia.”
”Tosiasia on se, että kukaan ei tule
innosta kirkuen sivuillesi, mikäli hän
ei tiedä niistä tai niissä ei ole mitään
kiinnostavaa asiaa. Tämä kannattaa
pitää mielessä”, kiteyttää Siniaalto.
Löydettävyys on ensimmäinen
edellytys brändin luomiseen. Mitä
teet ensimmäiseksi kun harkitset
jotain isompaa hankintaa tai haluat
löytää vanhan opiskelukaverin tie-
dot? Aivan niin, laitat hakusanan
Googleen. Se on jo itsestään selvä
tapa toimia. Kun etsit yrityksellesi
kouluttajaa tai olet palkkaamassa
markkinointi- tai myyntipäällikköä,
haku alkaa aina verkosta. Henkilöt
jotka eivät verkkohaulla tule näky-
viin, eivät ole olemassa.
Facebook, Linkedin, Twitter,
Slideshare… – Missä minun
pitäisi näkyä?
Valikoima on laaja eikä ole tarkoi-
tuksenmukaista olla läsnä tai aktii-
vinen kaikissa välineissä. Myynnin
ja markkinoinnin parissa oleville
yksi tärkeimmistä on LinkedIn.
Erityisesti työnhakua suunnittele-
villa tulee olla omasta asiantunti-
juudesta ja työhistoriasta kertova
profiili Linkedinissä. Rekrytoijat
käyttävät sitä ahkerasti etsiessään
sopivia kandidaatteja. Muista so-
men ja digin keinoista Jouni nosti
esille mm. Slidesharen ja blogit jot-
ka molemmat toimivat erinomaisi-
na keinoina näyttää ja jakaa omaa
asiantuntijuutta, mutta myös oppia
itse, saada vinkkejä omaan työhön.
Brändini sisältö
Digitaalinen tai face-to-face läsnä-
olo on vain brändisi kuori, joka
yhdessä sisällön kanssa ratkaisee
minkälaisen mielikuvan muut si-
nusta muodostavat. Sisällöntuotto
ei tarkoita vain blogia tai seminaa-
ripuhetta vaan kaikkea, mitä tuotat
muiden näkyville esim. Facebookis-
sa tai keskustelupalstoilla. Lukio-
tai armeja-ajan remuryhmän verk-
kokaverit eivät kasvata brädiarvo-
asi, jos haetaan esim. vaativan rat-
kaisumyynnin osaajaa.
Kaikki tekemisemme vaikuttaa
siihen mitä olemme. Millä voit vai-
kuttaa siihen, miten muut sinut
näkevät ja kokevat? Jounin esityk-
sessä oli itsearviointityökalu, jonka
avulla jokainen voi löytää kehittä-
mistä vaativat osa-alueet:
Minä-brändin omat
kehitysaskeleet
• Koulutus
• Työura
• Ulkoinen olemus
• Sosiaalisen elämän taidot
• Muutosvalmius
• Ihmistuntemus
• Verkostot
• Asenne
• Suunnitelmallisuus
• Panokset (aika, raha)
Oman asiantuntija- ja osaamispro-
fiilin rakentaminen on pitkäjänteis-
tä työtä. Jos et tiedä mistä aloittaa
tai miten kehittäisit omaa brändiäsi,
suosittelen osallistumaan SMKJ:n
Minä-brändi myynti- ja markki-
nointityössä -koulutukseen!
Maarit Balac
MIKÄ ON SINUN
brändiarvosi?
Brändääminen ei ole vain yritysten yksinoikeus vaan
se koskee yhtälailla meitä kaikki yksilöitä. Erityisesti
omasta brändistään pitäisi olla kiinnostunut meidän,
jotka työskentelemme myynnin ja markkinoinnin
parissa. Minä-brändin merkitykseen, sen rakentamisen
ja kehittämisen syövereihin meidät johdatti SMKJ:n
tutkimus- ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä yhden
aamupäivän ajan.
LinkedIn profiili perustettu
2008.
Facebookia käytän vain ys-
tävien kesken mutta hyö-
dynnän sitä myös työssäni
seuraamalla miten eri yri-
tykset markkinoivat Face-
bookissa.
Blogi: asiakkaansilmin.com.
Blogini teemana on seurata
myyntiä ja markkinointia
asiakkaan näkökulmasta.
Koulutukset, seminaaripu-
heenvuorot: Pidän myynnin
koulutuksia (ostajan näkö-
kulmasta) mm. SMKJ:n tilai-
suuksissa.