Hyvä hallinto ja valmistelu sosiaalitoimessa #parempihallinto Hallintoakatemia 2018

1. Sosiaalitoimi - Hyvä valmistelu ja hyvä hallinto
esimerkkejä ja ratkaisuja
#parempihallinto
Tuuli Tarukannel

2. 2
Valmistelu
• Valmistelu voi olla monesti pitkä ja polveileva kokonaisuus -> kun ollaan valmistelun
”sisällä”, on otettava huomioon kaikki lainsäädäntö ja esim. virkavastuu.
•Hyvä valmistelu on ”prosessi ja lakisidonnaista”
•-> Mutta ei ole yhtä oikeaa KÄYTÄNNÖN valmistelutapaa, vaan siinä on kuntakohtaisia
eroja.
• Kuntien / yhteiskunnan toimintaympäristö sekä lainsäädäntö muuttuu: esimerkiksi
tietosuoja, avoimuus, julkisuus, tasa-arvo, sähköiset asiakirjat, näkökulman siirtyminen
yksilön oikeuksiin -> kokeneet isoja muutoksi avuosien saatossa
Valmistelijan tärkeää pysyä mukana kehityksessä ja vielä ehkä askel edelläkin 

3. 3
Valmistelun kaari
Hyvä valmistelu täyttää lain vähimmäisvaatimukset ja on tämän lisäksi organisoitua ja
hyvään lopputulokseen pyrkivää.
Päätös on sisällöltään ja muodoltaan hallintolain vaatimukset huomioiva ja täyttävä.
Hyvä hallinto ja hyvä valmistelu toteutuu lain ja oikeudenmukaisesti vireilletulosta
valmistelun kautta päätöksentekoon ja tiedoksiantoon sekä muutoksenhakuun.
Hyvä päätös on selvästi perusteltu ja kieleltään ymmärrettävä.
Hyvä valmistelu ja hyvä päätös toteuttavat asianosaisen oikeusturvaa.
Asianosaisen oikeusturva otettava huomioon päätöksenteossa!
HYVÄ PÄÄTÖS = HYVÄ HALLINTO !

4. Hyvä valmistelu
Hallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 72/2002):
• Laissa säädetään sellaisista hallintoasiassa noudatettavista menettelyllisistä vaatimuksista, jotka vaikuttavat
olennaisesti yksityisen asemaan ja oikeussuojaan hallinnon päätöksenteossa. Näin varmistetaan puolueeton ja
riittävän monipuolinen harkinta hallintoasiassa sekä edistetään asian ratkaisemista aineellisesti oikein. Oikeusturvan
takeisiin kuuluu myös se, että päätöksenteon kohteena olevalle asianosaiselle taataan tosiasialliset mahdollisuudet
oikeuksiensa ja etujensa valvomiseen.
• Laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Hyvää hallintoa
koskevissa perussäännöksissä korostetaan asiakasnäkökulmaa ja hallinnon palveluperiaatteen mukaista virkatehtävien
hoitamista. Hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tarkoituksena on painottaa
hallinnon tuloksellisuutta ja toimivuutta sekä viranomaisten keskinäisen yhteistyön merkitystä.
Etenee:
1. Oleellisten kysymysten toteaminen
2. Tosiasioiden ja tietojen hankkiminen
3. Asianosaisen oikeusturva
4. Oikeiden lakien ja säännösten selvittäminen

5. 5
Hallinnon laillisuusperiaate
• Perustuslaki 2 §: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa
toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
• Hallintotehtävän hoitamisessa tulee noudattaa tarkoin sitä koskevaa lainsäädäntöä ja
viranomaisen tulee toimia lain määrittelemissä rajoissa.
• Viranomaisen on toteutettava lain sille määrittelemät tehtävät = myös valmistelun
asianmukaisuus
• Lakisidonnaisuus koskee valmistelussa mm:
- Hallinnollista päätöksentekoa
- Päätösten valmistelua
- Velvollisuutta tuntea laki
Jotta laillisuusperiaate voidaan turvata, on
viranomaisen toiminnan oltava julkista ja
avointa sekä oikeusturvajärjestelmän pitää
olla tehokas.

6. 6
Mihin hyvä valmistelu tähtää?
Hyvä valmistelu tähtää hyvän päätöksen osalta:
- Että ratkaisu on lainmukainen ja sisällöllisesti oikea
- Asianosaiselle se, miten ja miksi ratkaisuun on päädytty sekä, että hänen oikeusturvansa toteutuu
-Varmistamaan, että erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on arvioitu ja tutkittu riittävästi
- Riittävään tiedon hankkimiseen, jotta sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa
-Sosiaalitoimessa erityisen syvälle ihmisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin meneviä päätöksiä. Iso merkitys ihmiselle.
Lisäksi hyvä valmistelu tähtää hyvän toimintakulttuurin osalta:
- Oman oikeusturvan toteutumiseen: osoitan hyvällä valmistelulla tehneeni selvitystyötä riittävästi ja toimineeni
objektiivisesti ja puolueettomasti
-Laadukkaaseen ja oikeusturvaa toteuttavaan valmistelukulttuuriin omassa organisaatiossa
-Luottamuksensuojaan koko sosiaalitoimen päätöksentekoa ja yhtenäistä ratkaisukäytäntöä kohtaan
Oikeusturva Ratkaisuvaihtoehdot
Tiedon hankkiminen Tietoon perustuva
päätöksenteko Valmistelukulttuuri
Yhtenäiset käytännöt

7. 7
Hallintoasiat olisi tullut käsitellä
asianmukaisesti ja viivytyksettä
OKV/1964/1/2017, 6.3.2018: Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan perusturvakeskuksen huomiota velvollisuuteen käsitellä
hallintoasiat asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lisäksi hän kiinnitti perusturvakeskuksen huomiota siihen, että salassa pidettäviä
tietoja ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostissa.
Kantelija oli hakenut maksuvapautusta lääkärintodistusta koskevaan maksuun, mutta asian käsittelyn ollessa kesken hänelle oli
lähetetty maksua koskeva maksukehotus ja sittemmin perintätoimiston maksukehotus perintäkuluilla lisättynä. Maksuvapautusta
koskevan asian käsittely kesti lähes viisi kuukautta. Päätöksen tekemisen jälkeen kantelijalle oli palautettu hänen
lääkärintodistuksesta maksamansa osuus.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että perusturvakeskuksen menettely ei ollut ollut huolellista ja asianmukaista siltä osin, kun
maksuvapautushakemuksen kohteena ollutta maksua koskeva tieto ei ollut mennyt maksujen seurannasta vastaavalle taholle ja
maksua oli peritty maksukehotuksin. Apulaisoikeuskansleri katsoi myös, että maksuvapautusta koskevan hakemuksen käsittely oli
viivästynyt aiheettomasti.
Perusturvakeskus oli lisäksi vastannut kantelijan sähköpostikirjoitukseen siten, että vastausviestistä oli ilmennyt kantelijan
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuus sekä se, että hän oli hakenut toimeentulotukea. Kyseiset tiedot ovat ehdottomasti salassa
pidettäviä tietoja, joita ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Menettely ei ollut kantelijan yksityisyyden suojan
kannalta asianmukaista.

8. 8
Huolellinen päätöksenteko
OKV/1196/1/2009 13.1.2011: Lastensuojelun sosiaalityöntekijä oli tehnyt kantelijan alaikäisen lapsen
lastensuojeluasiassa lapsen kiireellistä sijoittamista ja yhteydenpidon rajoittamista koskevat päätökset.
Päätöksiin liitetyssä valitusosoituksessa valitusviranomaiseksi oli ilmoitettu kaupungin sosiaali- ja
terveyslautakunta, vaikka lastensuojelulain 90 §:n säännöksen mukaan päätöksistä tuli valittaa hallinto-
oikeuteen. Valitusosoitukset olivat näin ollen olleet lainvastaisia.
Lisäksi yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksessä sovellettavina säännöksinä oli mainittu
ainoastaan lastensuojelulain 62 §. Lastensuojelulain 63 §:n 1 momentissa säädetään yhteydenpidon
rajoittamista koskevan päätöksen sisällöstä. Kysymyksessä olevassa päätöksessä oli annettu määräykset
lastensuojelulain 63 §:n 1 momentissa säädetyistä seikoista kuten millaista yhteydenpitoa rajoitus
koskee, missä laajuudessa rajoitus toteutuu ja keihin rajoitus kohdistuu. Päätöksen asianmukainen
perusteleminen olisi edellyttänyt, että myös lastensuojelulain 63 § olisi mainittu sovellettuna
lainkohtana.
Apulaisoikeuskansleri huomautti vastaisen varalle kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa lainvastaisesta
menettelystä valitusosoituksen antamisessa sekä kiinnitti lisäksi huomiota päätösten asianmukaiseen
perustelemiseen.

9. 9
Riittävä selvittäminen
OKV/1430/1/2010, 20.4.2012: Kantelija oli lähettänyt sosiaalivirastoon kirjeen, jossa hän oli vaatinut sosiaaliviraston vuokralaiselleen myöntämän
vuokravakuuden perusteella erään laskun maksamista. Lasku oli maksettu, mutta asiasta ei ollut ilmoitettu kirjeitse kantelijalle. Lisäksi kantelijan
kirjeen perusteella oli ollut epäselvää, oliko liitteenä ollut lasku maksettu vai ei. Asiaa hoidettaessa oli sosiaaliviraston selvityksen mukaan oletettu,
että lasku tuli maksaa laskun lähettäjälle.
Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaa
toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Pykälän 2 momentin mukaan siinä mainitut ja muut oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Hyvällä hallinnolla tarkoitetaan sekä 1 momentissa mainittuja vaatimuksia
viivytyksettömästä ja asianmukaisesta viranomaistoiminnasta sekä 2 momentissa esitettyä luetteloa hyvän hallinnon osakysymyksistä.
Hallintolain 23 §:n 1 momentin mukaan asiat on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Kantelijan sosiaalivirastolle osoittama kirje kuului viraston
käsiteltäväksi ja siinä pyydettiin suoritusta sosiaaliviraston antaman vuokravakuuden perusteella. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että
hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti tällaiseen viranomaisen toimenpidettä edellyttävään kirjeeseen tulee vastata ja että vastaamisen tulee
tapahtua ilman aiheetonta viivytystä. Kirjalliseen tiedusteluun tulee myös vastata kirjallisesti.
Hallintolain 31 §:ssä säädetään selvittämisvelvollisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja
asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Mikäli kantelijan kirjeessään esittämä
vaatimus oli joiltakin osin epäselvä tai puutteellinen, olisi viranomaisen tullut pyytää kantelijalta asian ratkaisemiseksi tarpeellisia lisätietoja.
Hallintopäätöksen perustuminen selvityksessä mainitun mukaisesti oletukseen ei ole asianmukaista, eikä asiaa ole silloin riittävästi selvitetty.

10. 10
Palveluhenkisyys kunnassa
Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa hallinnon
oikeusperiaatteet, jotka ohjaavat viranomaisen päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä.
Hallinnon oikeusperiaatteet ovat ennen muuta oikeusturvasäännöksiä. Hyvän hallinnon
perusteisiin kuuluvat myös hallintolaissa säädetyt:
• palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 §)
• neuvontavelvollisuus (8 §)
• hyvän kielenkäytön vaatimus (9§)
•Viranomaisen pitää järjestää toimintansa niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti
hallinnon palveluita ja että viranomainen suorittaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti.
•Esimerkiksi hyvän kielenkäytön vaatimus velvoittaa käyttämään asiallista, selkeää ja
ymmärrettävää kieltä.

11. 11
Palveluperiaate
•Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa
asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä
tuloksellisesti.
•Asioinnin pitäisi tapahtua hallinnossa asioivan ja viranomaisen kannalta mahdollisimman
nopeasti, joustavasti ja yksinkertaisesti sekä kustannuksia säästäen.
•Esimerkiksi hallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä tätä määritellään seuraavasti:
”Asiointi olisi pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva voi helposti muodostaa
kokonaiskäsityksen asiansa hoitamiseen tarvittavan palvelun sisällöstä ja siihen liittyvistä
toimista. Esimerkiksi selkeiksi suunnitellut asiointipisteet ja viranomaisessa käsiteltäviä asioita
koskevat valmiit lomakepohjat tehostavat hallinnon toimintaa ja helpottavat asiointia.”
•EOA 19.4.2016: Verohallinnon menettely ennakkoperinnässä tapahtuneen ohjelmointivirheen
korjaamisessa ei täyttänyt hyvän hallinnon palveluperiaatteen eikä neuvontavelvollisuuden
vaatimuksia. Koska Verohallinto jätti tekemänsä virheen havaitsemisen täysin asiakkaiden
oman aktiivisuuden varaan, se toimi lainvastaisesti.

12. 12
Palveluperiaate
• Huomiota pitäisi kiinnittää palvelujen riittävyyteen, saatavuuteen ja asiakaspalvelussa
asioivan omaan valinnanvapauteen.
•Hallinnon asiakkaan omatoimisuutta pitäisi tukea, tulisi tehdä mahdollisimman paljon
yhteistyötä asioinnissa ja asian hoitamisessa sekä hoitaa asioita vuorovaikutuksessa.
•Asian hoitamiseen pitää turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet ja
asiointimahdollisuuksissa ottaa huomioon myös erityisryhmien tarpeet (mm.
vanhukset, sairaat ja vammaiset)
•Palveluperiaatteeseen kuuluu myös kehittää asiakaspalvelua palautteen kautta.

13. 13
Hyvä hallinto on myös avointa -
esimerkkejä
OKV/64/1/2014: Kantelija oli tiedustellut kunnan sosiaalitoimesta häntä koskevien asioiden käsittelyn ajankohtaa. Hänen tiedusteluunsa ei vastattu.
Kantelija oli tiedustelussaan esittänyt sisällöltään yksilöidyn ja selkeän tiedustelun, johon olisi hallintolain 23 §:n ja hyvän hallinnon periaatteiden
mukaisesti tullut vastata. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan perusturvaosaston huomiota hallintolain mukaiseen velvollisuuteen vastata
kirjalliseen yhteydenottoon ilman aiheetonta viivytystä.
OKV/1153/1/2014: Kantelija oli pyytänyt kaupungin sosiaalitoimesta tietoa hänestä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Hänelle oli
luovutettu pyytämänsä asiakirjat, mutta luovutusharkinnassa ei noudatettu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999,
julkisuuslaki) 14 §:n 4 momentin mukaisia määräaikoja. Määräaikojen huomattavasta ylittymisestä huolimatta sosiaalitoimi katsoi
apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä menetelleensä julkisuuslain mukaisesti. Esitettyjen näkemysten mukaan lain edellyttämät ajat
olivat "suositusaikoja". Viipymistä oli myös perusteltu muilla työtehtävillä ja lomalla. Apulaisoikeuskanslerin pyytämässä lisäselvityksessä todettiin,
että lain ja kaupungin antamien ohjeiden mukaista luovutusaikaa ei ollut noudatettu ja että työntekijöiden määräajoista ja niiden alkamisesta
esittämät näkemykset olivat virheellisiä. Selvityksen mukaan kaupungin työntekijöitä oli sittemmin ohjeistettu siitä, milloin asiakirjapyyntö tulee
vireille.
Asiassa oli kyse myös siitä, tuliko asiakirjapyyntö tehdä kaupungin tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella. Lomakkeen käytöstä
apulaisoikeuskansleri oli jo aiemmin erään toisen kantelun perusteella antanut päätöksen, joka kaupungin selvityksen mukaan oli otettu huomioon
asiasta annettujen ohjeiden päivityksessä ja henkilökunnan koulutuksessa.
Julkisuuslain 17 ja 18 §:n mukaan viranomaisen tulee huolehtia hyvän tiedonhallintatavan luomisesta ja toteutumisesta alaisessaan hallinnossa.
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että asia ei edellä selostetuissa olosuhteissa antanut aihetta laillisuusvalvonnallisesti enempään. Hän kiinnitti kuitenkin
vastaisen varalle edelleenkin kaupungin eri hallintokuntien asiakirjahallinnosta vastaavien tahojen huomiota siihen, että henkilöstöllä on
tehtäviensä vaatima riittävä koulutus julkisuuslain perusteista ja tietojen antamista koskevista säännöksistä.

14. 14
Tietopyyntöön vastattava määräajassa
Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata määräajassa
OKV/1419/1/2017, 16.3.2018: Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti viranomaisen huomiota julkisuuslain
säännöksiin asiakirjapyynnön viivytyksettömästä käsittelystä. Viranomainen oli vastannut kantelijan tekemään
asiakirjapyyntöön vasta sen jälkeen, kun kantelijan asiasta tekemään kanteluun oli pyydetty selvitystä.
Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata nopeammin
OKV/1130/1/2017, 22.1.2018: Apulaisoikeuskansleri kiinnitti viranomaisen huomiota velvollisuuteen
noudattaa julkisuuslain säännöksiä asiakirjapyyntöjen käsittelyssä. Viranomainen oli vastannut kantelijan
asiakirjapyyntöön yli kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä. Viranomaisen mukaan asian selvittäminen
oli vaatinut runsaasti teknisiä tarkistuksia ja aikaa vievää tietojenkäsittelyn tarkoituksenmukaisuuden ja
tietojen oikeellisuuden arviointia. Lisäksi asiakirjojen yksilöinti oli saattanut olla haasteellista, koska kantelija
oli toimittanut useita samaan asiaan liittyviä samankaltaisia asiakirjapyyntöjä.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan asiakirjapyynnön käsittelyn viivytyksettömyys on arvioitava tapauskohtaisesti,
mutta julkisuuslain asettamista ehdottomista määräajoista ei kuitenkaan voi poiketa. Viranomaisen esiin
tuomilla tapauskohtaisilla seikoilla on merkitystä arvioitaessa sitä, olisiko asiakirjapyyntöön pitänyt vastata
viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon vai kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Kantelijan
tapauksessa kuukaudenkin enimmäisaika oli ylittynyt.

15. 15
Hyvä hallinto ja julkisuusperiaate
OKV/1273/1/2010 12.3.2012: Kantelija oli pyytänyt sosiaalityöntekijältä lastensuojeluun liittyviä asiakirjoja useaan kertaan
eli 21.6.2010, 28.7.2010 ja 18.9.2010. Asiakirjat oli toimitettu kantelijalle 27.9.2010. Sosiaalityöntekijä ei selvityksensä
mukaan ollut vastannut mihinkään kantelijan asiakirjapyynnöistä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
säännösten mukaan kantelijan asiakirjapyynnön perusteella asiakirjat olisi tullut toimittaa kahden viikon tai viimeistään
kuukauden kuluessa ensimmäisestä 21.6.2010 tehdystä asiakirjapyynnöstä tai antaa mahdollisesta luovuttamisesta
kieltäytymisestä lain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu kirjallinen ilmoitus.
Perustuslain 21 §:n 2 momentissa taataan jokaiselle oikeus hyvään hallintoon sekä oikeus saada perusteltu päätös ja
hakea siihen muutosta. Hyvää hallintoa tarkemmin säätelevän hallintolain 7 §:n palveluperiaatteen ja 23 §:n mukaisen
viivytyksettömän käsittelyvelvollisuuden mukaisesti virkamiehen on vastattava hallinnon asiakkaiden yhteydenottoihin
kohtuullisessa ajassa ja mahdollisimman tyhjentävästi.
Julkisuuslain ja hallintolain ratkaisu- ja vastausvelvollisuus turvaavat pohjimmiltaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta. Viranomaisen ja sitä edustavan yksittäisen viranhaltijan on siten asiakirjapyynnön
perusteella tehtävä laissa säädetyssä ajassa joko myönteinen tai kielteinen, pääsääntöisesti kirjallinen ratkaisu.
Ratkaisuna ei voi olla tietojen antamisesta pidättäytyminen olemalla vastaamatta asiakkaan yhteydenottoon.
Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että sosiaalityöntekijä oli menetellyt asiassa sekä hyvän hallinnon että
julkisuuslain nimenomaisten säännösten vastaisesti. Kunnan perusturvalautakunnan puolesta antamassaan lausunnossa
sosiaalijohtaja on arvioinut sosiaalityöntekijän toimineen kyseessä olevassa asiassa asianmukaisesti. Tätä arviota ei voitu
pitää oikeana eikä hyvän hallinnon eikä julkisuuslain säännösten mukaisena. Kunnan sosiaalitoimen ja sosiaalityöntekijän
huomiota kiinnitettiin hallintolain ja julkisuuslain menettelysäännösten noudattamiseen.

16. Tuuli Tarukannel
Erityisasiantuntija
HTM
Kiitos!
Hallintoakatemia löytyy:
Twitteristä
Facebookista
SlideSharesta
www.hallintoakatemia.fi