Alustus Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä 17.2.2011

1. Yhteisötalouden käsitteestä
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja
kehittämispäivät, 17.-18.2.2011,
Jyväskylä
Työryhmä: Osuustoiminta ja
vertaistalous tulevaisuuden trendinä
Hanna Moilanen
Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto
hanna.moilanen@gmail.com

2. Yhteisötalouden käsitteellistä historiaa
1970-luku
1856 1990-luku
Yhteisötalouden aloitteet
Frederic le Play Julkisen sektorin
reaktiona
määrittelee ongelmat,
massatuotantoon ja
yhteisötalouden yhteiskunnallinen
hyvinvointivaltion
työskentelevän yrittäjyys, Italia:
ylikuormttumiseen
luokan tilanteen sosiaaliset
”Pieni on kaunista.”
tutkimiseksi. osuuskunnat
Ekologinen herääminen
11900-l:n alku
1830 Charles Gide ja Leon
Charles Walras
Dunoyer Yhteisötalous toimina , 1980-luku
käyttää joilla pyritään Työttömyyden
yhteisötalous- parantamaan ihmisten kasvu,
termiä työosuuskunnat
olosuhteita; kyse
ensimmäisen
kerran. vaurauden jaosta ja sos.
oikeudenmukaisuudesta

3. Yhteisötalouden määrittely organisaatiomuodon
vai toiminnan sisällön kautta?
• CMAF – yhteisötalous osuuskuntien, keskinäisten
yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden taloutena?
• Taloudellinen toiminta, jota luonnehtivat
seuraavat ominaisuudet:
• Lopputuloksena jäsenten tai yhteisön saama palvelu on
tärkeämpää kuin taloudellinen voitto.
• Autonomia, itsenäinen hallinto
• Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä
• Mahdollisissa voitonjaossa ihmiset ja heidän tekemänsä työ
ovat etusijalla suhteessa pääomaan.

4. Osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden rooli?
• Yhteisötalous vs. voittoa
tuottamaton sektori,
vapaaehtoissektori, kolmas
sektori
• Eurooppa vs. Pohjois-
Amerikka
•Kysymys voiton/ylijäämän
jaon mahdollisuudesta
Kuva: Steve Rhodes

5. Yhteisötalous vai solidaarisuustalous?
• Etelä- ja Väli-Amerikassa
”kolmas sektori” -käsitteellä on
erilainen historia →
hyväntekeväisyys vs. pyrkimys
muuttaa yhteiskuntaa
• Demokraattinen talous
yhteiskunnallisena liikkeenä.
• Paikallisuus yhdistyy
globaaliin liikehdintään.
Kuva: ashlayaull

6. Pluralistisen talouden osa vai yhteiskunnallinen
liike ja kapitalistisen talouden vastavoima?
• Talous on aina
sosiaalisesti
rakentunutta. Sitä ei voi
nähdä muusta
yhteiskunnasta
irrallisena osana. →
Pluralistinen talous
vai
• Yhteisötalouden
taustalla toisenlainen
logiikka = perusteltua
puhua toisesta Kuva: PolandMFA
taloudesta.

7. Virikkeet vertaistuotannon verkostolle
• Työtekijöiden yhteistoiminnan erilaiset
muodot (työosuuskunnat, yhteiset
työhuoneet, paikallisten palveluyritysten
verkostot) synergian ja voimaantumisen
välineinä
• Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja yhteisötalouden
näkökulma
• Antavatko yhteiskunnalliset reunaehdot
riittävästi tilaa yhteisötalouden toimijoiden
ominaispiirteille?

8. Lähteet
• Defourney, J., Develtere, P., Fonteneau, B. & Nyssens, M. (2009) The
Worldwide Making of the Social Economy, Innovations and
Changes, Leuven: Acco.
• Defourny, J. & Nyssens, M. (2010) Conceptions of Social Enterprise
and Social Entrepreneurship in Europe and United States:
Covergences and Divergences, Journal of Social Entrepreneurship.
• Gaiger, L. (2009) Workers’ Economic Solidarism in Context: An
Overview in a Latin-American Perspective, EMES.
• Hart, K., Laville, J. & Cattani, A (2010) The Human Economy, Polity
Press.
• Laurinkari, Juhani (2010) Yhteisötalous hyvinvoinnin tukena, KSL.
• Laville, J. (2009) The Social and Solidarity Economy: A Theoretical
and Plural Framework, EMES.
• Moulaert, F. & Ailenei, O. (2005) Social Economy, Third Sector and
Solidarity Relations: A Conceptual Synthesis from History to
Present, Urban Studies, vol 42 (11).