Mitä Oho!-hankkeen selvitykset kertovat digitaalisesta saavutettavuudesta? Aleksi Huhta Turun yliopisto ja Heli Antila Tampereen ammattikorkeakoulu

1. Digitaalinen saavutettavuus ja opiskelijan osallisuus:
Miten korkeakoulujen sähköisten järjestelmien käytettävyyttä voisi parantaa?
Aleksi Huhta Turun yliopisto, Heli Antila Tampereen ammattikorkeakoulu

2. OHO! -hanke @ohohanke
Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden
edistäminen korkeakouluissa
• Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke (2017-2019)
• Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto
• Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen
yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin
yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

3. OHO!-hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta
ja toisiinsa nivoutuvasta kokonaisuudesta.
• TP 1: Opiskelijan akateeminen ja sosiaalinen
kiinnittyminen korkeakouluyhteisöön
• TP 2: Yhteisöllinen pedagogiikka, opiskelutaidot
ja opiskelun taitokartta
• TP 3 Kaikkien korkeakoulu: Opiskelijoiden
moninaisuus ja henkilöstön osaamisen
vahvistaminen

4. OHO-hankkeen selvitys korkeakoulujen
saavutettavuuden nykytilanteesta
• Toteutettiin sähköisenä kyselynä keväällä 2018
• Levitettiin korkeakoulujen viestinnän ja
esteettömyysyhdyshenkilöiden kautta kaikkiin korkeakouluihin
• Opiskelijoille ja opetushenkilöstölle
• Huomioitavaa: vastaajien itsevalikoituminen
• Korkeakoulujen väliset erot
• Vastaajat internetin käyttäjiä
• Osallistumispäätöksestä aiheutuva harha: painotus asiasta
kiinnostuneisiin, vahvan mielipiteen omaaviin

5. Kysely opiskelijoille (n=1011)
YO
61%
AMK
39%
Naiset
73%
Miehet
24%
Muut
3%
0% 20% 40% 60%
Muut
HAMK
UEF
Karelia
HY
ÅA
TY
Kysely opettajille (n=217)
YO
44%AMK
56% Naiset
64%
Miehet
35%
Muut
1%
0% 20% 40% 60%
Muut
HY
ÅA
VAMK
TaY
JAMK
HAMK

7. Opiskelijat: digitaalisten ympäristöjen ja välineiden
saavutettavuus
Pystyn käyttämään ongelmitta…?
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Sähköinen tenttiminen
Intranetsivut
Tekniset laitteet
Internetsivut
Muut sähköiset järjestelmät
Verkko-oppimisympäristöjen materiaalit
Verkko-oppimisympäristöt
Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Hyvin En osaa sanoa

8. Miten digitaalinen saavuttamattomuus
koetaan? (437 avovastausta)
2. Vajeina (29 %)
• Ei mahdollisuutta sähköiseen tenttiin
• Korkeakoululla ei tarvittavia laitteita, ohjelmia
• Itsellä ei tarvittavia laitteita, ohjelmia
3. Keskeytymisinä (23 %)
• Vialliset laitteet
• Katkeileva verkkoyhteys
• Puuttuvat ohjeet
• Sähköisesti lukitut ovet
4. Tason heikentymisenä (9 %)
• Huonolaatuiset materiaalit
• Opiskelijoiden etääntyminen opettajista
• Opettajien heikot digipedagogiikan taidot
1. Vaikeuksina (65 %)
• Tiedonhaku hankalaa
• Materiaaliin ei pääse käsiksi
• Järjestelmien moninaisuus
• ”Normaalista” poikkeavia käyttäjiä ei huomioitu
Printterit, tietokoneet, verkkoyhteys, AV-tekniikka Opetusmateriaalit (ppt-diat, videot), oppimisympäristöt
Sähköinen tentti, ohjelmat, laitteetVerkkosivut, oppimisympäristöt, materiaalit, laitteet

10. Opettajat: oma osaaminen
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osaan laatia opetusmateriaalin siten, että se on
mahdollisimman monen käytettävissä (esim.
luettavissa ruudunlukuohjelmalla)
Osaan käyttää korkeakoulussamme käytössä olevia
opetuksen sähköisiä työkaluja
Eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa

11. Opettajat: Miten saavutettavan
opetuksen tuki toteutuu?
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tuki saavutettavaan opetusmateriaaliin
Ohjausta saavutettavan opetukseen
Esimiehen tuki saavutettavalle opetukselle
Johdon sitoumus saavutettavuuteen
Tuki opetuksen sähköisten työkalujen käyttöön
Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Hyvin EOS

12. Kyselyssä sanottua (opiskelijat)
• "Todella hidas verkko tai todella hitaat koneet koulussa.”
• "Nettisivut ovat sekavia, niistä on vaikea löytää hakemaansa”
• "Verkko-oppimisympäristöt ovat opettajien henkilökohtaisesti kokoamia, eli usein sekavia
ja bugisia.”
• "Digiloikka pitäisi ottaa, osa järjestelmistä on hieman levällään ja ikivanhoja.”
• "E-tenttimahdollisuuksia on vielä varsin vähän”
• "Luennoitsijat eivät selvästi tunnista, että opetuksen ja materiaalien siirtyminen verkkoon
tarkoittaa, että heidän työnsä on organisoida tieto sinne selkeästi ja se on osa opetusta."

13. Kyselyssä sanottua (opettajat)
• "Tunnistan tarpeet, mutta niiden toteuttamiseen ei anneta työaikaa.
• "Nykyjärjestelmässä täytyisi yhtäaikaa pystyä sekä yksilöllistämään opetusta, että tekemään
sitä aiempaa tehokkaammin.”
• "Opiskelijat ei käytä tarjolla olevaa ohjausta.“
• "Osa henkilöstöstä kehittää opetusta, ovat edelläkävijöitä. Näitä henkilöitä pitäisi palkita tai
huomioida."
• "En siis ole kuullut määritelmää ns saavutettavasta korkeakoulusta, tarkoittaako se ilmeisesti
jotakin muutakin kuin sähköisiä materiaaleja ja videoluentoja??"
• "Meille ei ole mitenkään opetettu, että mitä edes tarkoittaa ruudunlukuohjelma"

14. Erityisiä haasteita
• ”Oppimisympäristöissä on usein kuvatiedostoja ja esimerkiksi kuvia tekstistä, jolloin
ruudunlukuohjelma ei lue tiedostoa.”
• ”Viittomakielisenä kuurona minun on vaikeaa suorittaa etäluentoja luentotallenteiden
tekstitysten puutteen takia.” ’
• ”Sähköisessä tenttimisessäkin pitäisi ottaa paremmin huomioon erilaiset sairaudelliset
tilat.”
• ”En pysty työskentelemään koulun koneilla, koska niissä ei ole suurennusohjelmaa.”
• ”Lukihäiriöisen kannalta on hankalaa, että valikkoja on sijoitettu sekä horisontaalisesti
että vertikaalisesti. Intranet-sivujen lukeminen on täyttä tuskaa. Yhdessä näkymässä
on aivan liian monta palstaa ja toimintoa, ja minun on lähes aina mahdotonta löytää
haluamaani informaatiota.”

15. Saavutettavuusdirektiivi: ovatko
korkeakoulut valmiita?
• Saavutettavuusdirektiivi (2016, Suomessa käytäntöön 2019):
”Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia
käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja
erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuus on siis huomioitava jo palvelun hankintavaiheessa.”
(vm.fi)

16. MUTTA: Ajatellaanko digitaalista
saavutettavuutta vain teknologian kautta?
• WCAG-kriteerit vaikeita tulkita
• Entä digitaalisen viestinnän sisältö ja kohderyhmän määrittelyt?
• Osataanko toimia asiakaslähtöisesti?
• Viesti teknisesti oikein, mutta sisällöllisesti ei selkeä?
• Tekniikka hallussa, mutta viestintäprosessien toteuttaminen hankalaa.
• Digitaalisesta saavutettavuudesta puhutaan suurelle yleisölle usein
liian vaikeaselkoisesti ja tekniikkalähtöisesti => haluttu viesti ei mene
perille

17. Opettajat ja
saavutettava
opetus
• En ole tullut ajatelleeksi
• Ei ole tietoa erilaisista tarpeista
• Ei ole selkeää ohjeistusta
• Resurssien puute
• En ole kuullutkaan
saavutettavuusasioista.
• Käsitteet epäselviä.

18. Entä konkreettiset kysymykset?
• Mitä saavutettavuus ja esteettömyys opettajille ylipäätään
tarkoittavat?
• Miten voidaan tukea opettajia, joilla on teknisesti heikot taidot?
• Miten saada aikaan muutos toimintakulttuurissa ja asenteissa?
• Miten sähköinen tentti saadaan toiminaan paremmin?
• Miten opettajien käytäntöjä verkkokurssien luomiseen voidaan
yhtenäistää?

19. Kirjallisuus
• Burgstahler, Sheryl E. (2015): “Universal Design of Technology: From Principles to Practice.” Teoksessa Sheryl
E. Burgstahler (toim.): Universal Design in Higher Education: From Principles to Practive. Harvard Education
Press 2015,231-252.
• Penttilä, Johanna (2012): Hitaasti mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. OTUS, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79139
• Selwyn, Neil (2016): “Digital Downsides: Exploring University Students’ Negative Engagements with Digital
Technology.” Teaching in Higher Education, 21:8, 1006-1021
• Villa, Tiia & Kivisalmi, Sanna: Korkeakoulujen saavutettavuus. Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen,
psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta. OTUS,
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GbWRWWnZMcjhiakE/view?pref=2&pli=1
• Williams, George (2012): “Disability, Universal Design, and the Digital Humanities.” Teoksessa Matthew Gold
(toim.): Debates in the Digital Humanities. University of Minnesota Press, 202-212.