Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
Similaire à Osallistava oppimispolku
Similaire à Osallistava oppimispolku (20)
Plus de Henriikka Vartiainen
Plus de Henriikka Vartiainen (17)
Osallistava oppimispolku
- 1. • OSALLISTAVAja oppimiskulttuuri OPPIMINEN O p p i m i n e n j a o p e t ta m i n e n digitaalisissa ympäristöissä 15.9.2017 FT Henriikka Vartiainen
- 2. " Fullan & Langworthy 2013 LUOVUUS JA MIELIKUVITUSKANSALAISUUS ! HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET VIESTINTÄ KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU KOLLABORAATIO ‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri/eliäisyys ‣Uusien ideoiden tavoi/elu ja tuo/aminen ‣Toiminnan johtaminen ‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa=a ‣Itseluo/amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh=minen ‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot ‣Suullinen vies=ntä ‣Kirjallinen vies=ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy/ö ‣Taito kuunnella ‣Projek=n suunni/elu ‣Projek=n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi/ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen ‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul/uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen SYVÄLLINEN OPPIMINEN
- 3. ! Elää päässä ja kirjoissa ”TIEDÄ MITÄ” explisiittinen tieto ”TIEDÄ MITEN” ”TIEDÄ KUKA” hiljainen tieto Elää ihmisissä ja heidän käytänteissää TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown
- 4. !
- 5. !
- 6. ! KESKEISENÄ MUUTOKSEN AJURINA ON OLLUT NOPEASTI KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN FORMAALIN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA (Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
- 8. AVOIMUUS! Matala osallistumiskynnys, jolloin kuka tahansa voi liiEyä mukaan yhdessä tapahtuvaan suunniEeluun ja innovoinIin ! ! SYSTEEMINEN AJATTELU! Yhteisö pyrkii ilmiön systeemiseen ymmärtämiseen, etsimään selityksiä ja keksimään vaihtoehtoisia toimintatapoja, näkökulmia ja ratkaisuja ! UUDEN LUOMINEN! KehiEyvässä toiminnassa korostuvat ideoinI, mielikuvitus, design-ajaEelu, toisilta oppiminen sekä opitun tai rakennetun jakaminen ! EKOLOGISUUS! Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat yksin ja yhdessä oppimisIloja ja oppimisympäristöjä oppimishaasteen tai kehitystehtävän vaaImalla tavalla ! ! ITSEORGANISOITUMINEN! Itseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muuEaa toimintatapaansa tai rakenneEaan sopeutuakseen ympäristönsä vaaImuksiin. ! KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS! Toiminnan parantaminen edellyEää tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä niistä saatujen tulosten hyödyntämistä. ! ! OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI! ”ReflecIon for”, ”reflecIon in” ja ”reflecIon on”. Toiminnan kehiEäminen edellyEää jatkuvaa yhteissuunniEelua sekä suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena olevan kriiTstä arvioinIa Osallistava OPPIMISKULTTUURI (esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym., 2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
- 9. ! OSALLISTUMISEN KUILU ”EPÄTASA-ARVO, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuuksia osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden maailmaan”
- 10. ! Oppimisprojek+n lähtökoh- tana aito, avoin ja merkityk- sellinen ongelma tai haaste, joka edelly:ää tutkimista Suunni:elun kohteena sekä lopputulos e:ä keino, jolla sin- ne päästään (oppimisprojek+n suunni:elu ja toteutus) Oppimisen tiloja ja oppimis- ympäristöjä muotoillaan tarpeen mukaan SUUNNITTELIJOINA ARKKITEHTEINÄTUTKIJOINA OPPIJAT
- 12. !
- 13. ! ”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja leivankannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli evästä rantakallion koloon ja huuhdahti näkevänsä norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää, mutta tuosta lausahduksesta meidän norppatutkimuksemme sai alkunsa.” ! Kellarpellon Viikarit, esikouluryhmä ILMIÖN TUNNISTAMINEN Ilmiöt voivat nousta oppilailta
- 14. ! ! ”Syksyllä 2014 osallistuimme yhdessä koulun 3. luokkalaisten kanssa retkeen, joka tehtiin Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle. Retkeä edelsi kysymysten laatiminen yhdessä 3. luokan oppilaiden kanssa: mitä haluat selvittää metsään liittyvää Lustossa? Kysymyksiä syntyi paljon ja kaikkia asioita ei tällä retkellä ehditty selvittämään. ! Erityisen kiinnostava ja myöskin opetussuunnitelmaan liittyvä oppilaiden laatima kysymys oli, miten eläimet selviytyvät talvesta, jonka otimme tammikuussa uudelleen esillle.” ! Sulkavan yhtenäiskoulun 1.luokka KYTKEYTYÄ OPETUSSUUNNITELMAAN, PÄIVÄKODIN/KOULUN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN… ILMIÖN TUNNISTAMINEN
- 15. ! Löytyä lähiympäristöstä ”Anttolan koulun 6.luokka innostui tutkimaan koulunsa lähialueen hirviä ja karhuja, koska niistä on havaintoja lähes päivittäin koulun ympäristössä. Molemmista eläimistä on jopa näköhavaintoja. Lisäksi 6.lk. n biologian opintokokonaisuuteen kuuluu sekä hirvi että karhu.” ! An:olan koulu, Savonlinna ILMIÖN TUNNISTAMINEN
- 16. Sisältää Ongelman tai KEHITTÄMISHAASTEEN ! Kivi-projekti Lappeen koulu, Anne Pukki ! Koulun ja koulumatkan turvallisuus Taave+n koulu 3 lk. Heli Nieminen ja Kaisu Puranen ! Miten saada Taipalsaaren kunnasta Suomen onnellisin kunta? Saimaanharjun yhtenäiskoulun 5a ja 5,-6b ILMIÖN TUNNISTAMINEN
- 17. ! ! ! mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta PIIRRÄ KIRJOITAja / tai ” ” Projektin alussa Projektin lopussa EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN (Liljeström, Enkenberg & Pöllänen, 2013)
- 18. ! ! ”Ensin piirrettiin heidän käsityksensä vanhasta ja nuoresta puusta, sitten Hakkuutyömaalle tehdystä retkestä mieleen jääneistä asioista ja kokemuksista, sitten lopuksi vielä tutkimusten jälkeen kuvat uudelleen vanhasta ja nuoresta puusta. ” ! Kellarpellon 3-5 -vuo+aat Vekkulit, Savonlinna
- 19. ! IDEOIDAAN mistä, keneltä, millä tavalla TIETOAilmiöstä löytyy EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN
- 20. ! EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN ”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi käyda myös tähyilemässä norppaa” ! Kellarpellon Viikarit, esikouluryhmä EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN
- 21. Lähdimme retkelle Ruoholammen rannalle. Mukaan sai tuoda erilaisia apuvälineitä ja koululta otimme lisää tutkimusvälineistöä. Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle pakattiin mukaan tutkimuskassi jossa oli iPad kuvaamista varten. Kasseista löytyi myös kiikareita, suurennuslaseja ja luuppeja. Ohjeena retkellä oli kuvata kaikkea mahdollista kiinnostaa. ! KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN Lappeen päiväko+koulu, e-2 E Kauhumetsä, Jenna Peltola-Hiltunen ja Riikka Sahila
- 22. ! OPPIMIS- TEHTÄVÄN MUOTOILU tuottaa päättäjille perusteltu ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden parantamiseksi (vrt. kohderyhmä, muoto, konteksti) Tehtävänä on suunnitella JA TOTEUTTAA tutkimusMATKA METSÄMUSEOON, joka vastaa kysymykseen: Millainen on arvokas metsä? ! Tehtävänä on opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille Tehtävänä on tehdä pienryhmissä tutkimus talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa muodossa Peli Lauritsalasta toisille oppilaille MUOTOILU Yhteisen oppimistehtävän
- 23. ”Ryhmissä sovittiin, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä on pitää ryhmän toiminta järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm. mitä tehdään, jos vastuuhenkilö rupeaa liikaa pomottamaan (huomautetaan asiasta ja jos ei auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä). Oppilaat sopivat, että jokainen tekee parhaansa eikä kukaan laiskottele. Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin mietittiin ratkaisukeinot (arpominen vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö päättää tai kivi-paperi- sakset-ratkaisu).” ! Anttolan koulun 1.-2. lk TYÖSKENTELY- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN
- 24. KIINNITTÄMINEN Tutkimuskysymyksen TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN tutkimuskysymysten - ja kohteiden ideointia sekä voidaan tukea mm. vierailujen,retkien ja ilmötä välittävien digitaalisten tai paineittujen materiaalien tuella TUTKIMUS- NÄKÖKULMAN VALINTA VALINTA Kellarpellon 3-5 -vuo+aat Vekkulit, Savonlinna
- 25. ”Ryhmät valitsivat ottamistaan kuvista parhaat ja kiinnostavimmat kuvat jotka esiteltiin muille. Samalla kun lapset esittelivät kuviaan kirjasivat aikuiset taululle kuvien herättämiä kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita” ! Lappeen päiväko+koulu, e-2 E Kauhumetsä, Jenna Peltola-Hiltunen ja Riikka Sahila TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN
- 26. Tutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan TOSISEIKKOJA ETSIVIÄ TOIMINNALLISTA TIETOA ETSIVIÄ STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA TIETOA ETSIVIÄ ! konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää; mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= kysymyksiä, joita lapset usein spontaanisti esittävät) ! miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne. ! miksi ja millä ehdoilla jokin asia esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne. TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN Hakkarainen, 1998 KYSYMYSTEN EVOLUUTIO Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä strategista tietoa etsiviksi
- 27. ” RESURSSIEN KARTOITTA- MINEN ”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan. He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja, muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa, tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi opettajan hommattavaksi” ! Anttolan koulun 1.-2. lk POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA “TIETOA” LÖYTYY OMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSEEN TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN
- 28. ! TUTKIMUSKOHTEITA TUTKIMUSMENETELMIÄ TUTKIMUSVÄLINEITÄ ! luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite, toimintatapa jne. ! haastattelu, kysely, havainnointi, mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen, ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne ! kamera, ääninauhuri, video,Google kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin, kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne. Esimerkkejä TUTKIMUSKOH- TEIDEN JA - MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN
- 29. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim. Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit Tutkimus/toiminta- SUUNNITELMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan yhteistä teemaa? TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? TUTKIMUSMENETELMÄ! Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme? TOTEUTUS Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat. Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten nimet, ilmiö eli tutkimuskohde, tutkimuskysymykset tai -ongelmat, mahdolliset asiantuntijat, omat tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli mahdollisuus ideoida tai tehdä omia ehdotuksia myös muiden ryhmien suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat työskentelyn apuna. ! Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN
- 30. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTAMonimediaista aineistoa voidaan kerätä esim. museokohteita tutkimalla Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit
- 31. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim. Anttolan koulun 1.-2. lkKellarpellon Vunnukat luontokohteita tutkimalla
- 32. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim. asiantuntijoiden kanssa ja heidän tutkimusvälineillä ! Lappeen päiväkotikoulu, e-2 E Anttolan koulu, Savonlinna
- 33. aineistoa voidaan kerätä esim. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTA esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto asiantuntijoiden tuottaman tutkimusdatan ja informaatioresussien tuella Kellarpellon Vintiöt ja Vekarat aineistoa voidaan kerätä esim.
- 35. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAISTA mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä ! ! Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna esim. Pume , Nasa , Biodigital human… aineistoa voidaan kerätä esim.
- 36. SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY KÄSITTELY Aineiston järjestäminen ja Esim. ! • Pilvipalvelut (tallentaminen) • Avainsanat (Tags, sisällön luokitteluun) • Paikkatieto (paikka ja aika, usein automaattisesti) • Kategorisointi yläluokkiin ja alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle) • Editointi (esim. video) • Taulukointi • Graafiset esitykset (esim. Google forms) • Tilastollinen käsittely (frekvenssit, moodi, mediaani, keskiarvo jne.) • jne. Lauritsalan koulu, 9. luokka, Hanna-Kaisa Karttunen ja Kaisu Komulainen
- 37. AVOIMUUS• avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media) • rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat) • vain koulun sisällä ! MUODOT• esitys (esim. näytelmä, .ppt, posteri) • digitaalinen tarina • verkkodokumentti • lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar) • teos, artefakti, peli (esim. näyttely, konsertti) • palvelu (esim. oppijoiden tuottama tapahtumapäivä) • jne. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI
- 38. Sulkavan yhtenäiskoulun ”Meidän Saimaa” -projekti ARVIOINTI RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI
- 39. AJATTELUvoi näyttäytyä esim. Ideointina, kysymysten esittämisenä, keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, ennustusten tekemisenä, aineiston koontina, keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista, keskusteluna työskentelysäännöistä, keskusteluna tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna, asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä, keskusteluna tutkimusnäkökulmista, asioiden kuvaamisena graafisesti, kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna, suunnitelmien laatimisena PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI
- 40. TYÖSKENTELY- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN TUTKIMUS- KYSYMYKS EN KIINNITTÄM Elää päässä ja kirjoissa ”TIEDÄ MITÄ” ”TIEDÄ Elää ihmisissä ja heidän käytänteissään TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely ”TIEDÄ hiljainen tieto TUTKIMUS- NÄKÖKULM AN VALINTA TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN AJATTELUvoi näyttäytyä esim. Ideointina, kysymysten esittämisenä, keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, ennustusten tekemisenä, aineiston koontina, keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista, keskusteluna työskentelysäännöistä, keskusteluna tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna, asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä, keskusteluna tutkimusnäkökulmista, asioiden kuvaamisena graafisesti, kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna, suunnitelmien laatimisena PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO TOIMINTAajatusten materialisointi voi näyttäytyä esim. Luonnosteluna, materiaalikokeiluina, simulaatioiden tekemisenä, leikkimisenä, musisointina, rakentamisena, nikkarointina, ohjelmointina, asioiden/osien yhteen kokoamisena, kohteen tai rakennetun purkamisena, muiden tutkimisen tai tekemisen havainnointina, ohjelmointina, toiminnan dokumentointina, ym. PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO
- 41. " PARANTAMINEN Ajattelun ja toiminnan Voi ilmetä tilanteen pohtimisena pienryhmän kanssa, koko luokan keskusteluna ongelmista, ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta/ toisen näkökulmasta, materiaalin vaihtamisena, muuttujien kontrollointina, pohtimalla miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin, vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä internetistä tai kirjallisuudesta, asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä, hermostumisen välttämisenä, happihypyn tekemisenä/yli yön nukkumisena, ym. PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO
- 43. " • Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla • Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.) • Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma) • Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen • Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu • Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa • Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai käyttäytymisestä • Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.) • Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista • Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa • Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/ henkilö toimii tai käyttäytyy • Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen • Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja • Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme (esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla) • Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville • Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä) • Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä) • Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.) • Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.) • Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty) • Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa • Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?) " PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO
- 44. TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN MONIMEDIAIaineistoa voidaan kerätä esim. mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna esim. Pume , Nasa , Biodigital human… KOHDE MUOTO TOIMIJAT " Oppimisen kokeminen (sitoutuminen) " " Yksittäinen oppilas " Itsearviointi " Oppilas " Oppimis- prosessi Pienryhmä Havainnointi " Itsearviointi Opettaja/ opettajien ryhmä " Oppilaiden pienryhmä " Tiedollinen ja taidollinen oppiminen " Digitarina " Valkoinen paperi (pre/post) " Vertaisarviointi " Dokumentti- analyysi " Opettaja/ opettajien ryhmä / asiantuntija " Oppilasryhmä PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI OPPIMISEN ARVIOINTI
- 46. OPPIMISPROSESSIN arviointi • Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen • Ilmiön kuvaaminen käsitteillä • Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu • Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen) • Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen) • Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen • Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/ kehittämiskohteiden hyödyntäminen • Oppimiseen sitoutuminen • (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys) • Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI RATKAISUN JAKAMINEN
- 49. Lea Olli Antti Purhonen Lappeen päiväkotikoulu, e-2 E
- 50. TUTUSTU " Esimerkkiprojektit! " • Kellarpellon Vekkulit Tutkimusretki metsään" • Kellarpellon Vekarat eläinten jäljillä" • Kellarpellon Viikarit Norppa lähellämme " • Kellarpellon Vintiöt Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla" • Anttolan koulun Mennään metsään" • Anttolan koulun hirviprojekti " • Sulkavan yhtenäiskoulun Eläinten talvi" • Sulkavan yhteinäiskoulun Meidän Saimaa -projekti" • Lappeen Päiväkotikoulun Ruoholammen talvi -projekti ja tule mukaan!
- 53. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). NewYork: Springer. Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46). Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press). NewYork:Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo- Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts (Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices, tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning, 26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford: Blackwell Publishing. kirjallisuutta