2. Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes
aina yhdellä kirjaimella.
Yksi poikkeus:
ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko
nk:lla esim. kenkä, Helsinki tai
ng:llä esim. kengät, Helsingissä
3. runsaasti vokaaleja
A E I O U Ä Ö Y
Vokaaleilla on kaksi kestoastetta.
lyhyt ja pitkä
Sanan merkitys muuttuu vokaalin keston
mukaan, esim.
tule tulee tuulee
tapaamme tapamme
4. Jos kaksi eri vokaalia kuuluu samaan tavuun,
ne muodostavat diftongin:
KOI-RA ÄI-TI LAI-VA
Diftongeja on yhteensä 18.
Diftongin alkuäänteenä voi olla mikä tahansa
vokaali, mutta loppuäänteenä ei voi olla a tai ä.
5. Vokaalit jaetaan etu-, taka- ja keskivokaaleihin
sen mukaan, missä kohdin suuta ne lausutaan.
Ä, Ö, A, O,
E, I
Y U
etuvokaalit keskivokaalit takavokaalit
(välivokaalit)
6. Tarkoittaa sitä, että samassa yhdistämättömässä
sanassa on vain joko etu- tai takavokaaleja.
takavokaali
etuvokaali
takavokaali
Olympia rikkoo vokaalisoinnun,
joten se on siis lainasana!
7. Alkuperäisiin konsonantteihimme kuuluu 13
konsonanttia:
p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j
Konsonantti voi esiintyä joko
yksinäiskonsonanttina (kuka) tai
kaksoiskonsonanttina (kukka).
Alkuperäisten suomenkielisten sanojen alussa voi
olla vain yksi konsonantti.
Jos sanan alussa on kaksi tai kolme konsonanttia, on kyseessä lainasana (prinssi).
Suomenkielinen sana ei voi päättyä mihin tahansa
konsonanttiin. Mahdollisia ovat vain l, n, s, t, r.
8. = sanansisäiset konsonantit k, p ja t katoavat tai
muuttuvat toiseksi konsonantiksi kun sanaa
taivutetaan:
katto katon mato madon
kauppa kaupasta
lakki lakille kampa kamman
9. Kielemme pitkäsanaisuus johtuu sijataivutuk-
sesta sekä johdosten ja yhdyssanojen
runsaudesta.
Suomi on synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä,
sana muodostuu useista merkitysyksiköistä
(morfeemeista).
Useimmat Euroopan kielet ovat analyyttisiä
kieliä, joissa morfeemit ovat usein erillisinä
sanoina. Vrt. suomi ja ruotsi.
10. Skulle vi
springa lite hit
Juoksentelisimmekohan? och dit utan
något särskilt
ändamål?
11. Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on
merkitys.
Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta
morfeemista.
Morfeemit ovat aina samassa järjestyksessä:
1. kantasana kirja
2. johdin johtimella sanasta tehdään toinen sana sto
3. tunnus esim. monikon tunnus i
4. pääte esim. sijapääte ssa
5. liite esim. omistusliite mme
12. Joitakin morfeemeja voi samassa sanassa olla
useita ja joku voi puuttua, mutta järjestys ei
muutu:
KIRJASTOSSAMMEKIN
liite(partikkeli)
kantasana (omistus)liite
pääte
johdin
13. hyeena psykologi
vampyyri
volyymi
konduktööri
Nämä kaikki ovat siis lainasanoja!
14. 1. KOIRA
2. AUTO 10. UIDA
3. ÄITI 11. KOULU
4. LAIVA 12. KYITÄ
5.MÄYRÄ 13. KEULA
6.YÖ 14. TIU
7. KEINU 15. PESEYTYÄ
8. SIELU 16. SIISTIYTYNYT
9. KUORO 17. KÖYHÄ
18. ÖISIN
