2. Taustaa: Työväenaate ja itsenäistyminen
Suomi oli itsenäistynyt poliittisesti
riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto)
IMS:n aikana talous oli huonossa jamassa
4. Vihkotyö: etsi viisi (5) syytä, sille miksi Suomessa
”ajauduttiin” sisällissotaan vuonna 1918. (sivuilta 12-13).
Mieti myös samalla mitä syytä pidät tärkeimpänä.
Syyt:
• 1)
• 2)
• 3)
• 4)
• 5)
5. Syyt:
1) Torppareiden ja työväen heikko asema (oikeudenmukaisuus)
Torppari = vuokraviljelijä (huono oikeusturva
mm. taksvärkit ja häädöt)
Suomi oli teollistunut hiljalleen 1800-
luvun lopulta alkaen
6. 2) Poliittinen kahtiajako -> oikeisto vs. vasemmisto
Porvarit olivat voittaneet vaalit; vasemmiston suurlakko 11/1917 marraskuussa ->
Me vaadimme –ohjelma (mm. 8 h työpäivä)
7. 3) Järjestysvaltatyhjiö -> työväestö perusti punakaarteja (Etelä-
Suomen tehdaskaupungit); valkoiset suojeluskuntia
(maatalousvaltaiset Keski- ja Pohjois-Suomi)
Punakaartilainen
Suojeluskunnat (joukossa
myös jääkäreitä)
10. Taustaa: Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö
C. G.E. Mannerheim
• suomalaisruotsalaista aatelissukua
• Sotilaskoulutuksessa Venäjällä -> eteni tsaarin armeijan kenraaliksi
• Sotakokemusta Venäjän–Japanin -sodassa (1905) ja ensimmäisestä
maailmansodasta (1914-1918)
• Suhteellisen tuntematon Suomessa -> valkoisten joukkojen
ylipäälliköksi
11. Vihkotyö: aikajana sisällissodan tapahtumista
oheisen mallin mukaan (s. 14-17)
Suomen sisällissota: 1918 tapahtumat
Mistä
tapahtumista
alkoi?
Miksi valkoiset voittivat?
Käännekohtataistelu?
Toukokuu
1918
loppu /
seuraukset
Saksalaiset joukot?
Mistä
tapahtumista
alkoi
18. Valkoisilla oli parempi aseistus ja sodanjohto, silti suurin osa
molempien joukoista oli amatöörejä sota-asioissa
19. Taustaa: Sodan loppupuolella Suomen senaatti pyysi saksalaisten apua, jonka
vuoksi Mannerheim kiirehti lopettamaan sodan suomalaisvoimin. Voitonparaati
Helsingissä 16. toukokuuta 1918
20. Sodan alussa, ja sen kääntyessä tappiolliseksi, punaiset teloittivat valkoisia
(1500). Valkoiset kostivat sodan lopussa terroriteot – moninkertaisesti (7000).
22. Taustaa: Mikkeli ja Suomen sisällissota
Punaisten pääpaikka oli
Naisvuori…
…valkoiset majoittuivat Lyseossa
Sodan loppupuolella (4-5/1918) Mikkeli toimi valkoisten joukkojen johtajan Mannerheimin
päämajapaikkana
23. Pikkuryssät Pietarissa
näkee pahaa unta,
Venäjä on rajamaa
ja Suomi valtakunta.
Hei! Saksanniemi jne.
Eespäin veikot pelko pois
ja rivakasti tahti,
suojeluskunnat Suomenmaan
on vapauden vahti.
Hei! Saksanniemi jne.
Suojeluskunnat Suomenmaassa
järjestystä vaatii,
kaikki ryssät maasta pois
ja alas punakaarti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!
Jääkäreillä mukanaan
on menestys ja onni,
meikäläisten vyöllä riippuu
saksalainen pommi.
Hei! Saksanniemi jne.
Vöyrin marssi
24. Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yl onnettoman
maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Eipä nyt auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.
Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
Kuinka kauan siellä
teurastusta viellä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumous vaiko taantumus
Kylvömme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika
uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.
Punakaartin marssi
26. Taustaa: Populaarikulttuuri
muokkaa kuvaamme historiasta
Sisällissota oli pitkään vaiettu ja arka-aihe. Väinö Linnan kirja Täällä Pohjantähden Alla
avasi keskustelua ja toi punaisten näkökulmaa esille
27. Punaiset:
• 1) Keistä koostui?
• 2) Joukkojen nimi?
• 3) Tukialue?
Valkoiset:
• 1) Keistä koostui?
• 2) Joukkojen nimi?
• 3) Tukialue?
•Etsitään kirjasta tietoa sisällissodan osapuolista
•Sivut 12-17. Kysymyksiä ei tarvitse kirjoittaa.
28. Punaiset Valkoiset
• 1) sosialistit (torpparit ja
tehdastyöläiset)
• 2) punakaarti (apuna
vajaat 7000 venäläistä)
• 3) tukialueena Etelä-
Suomi (Helsinki,
Tampere)
• 1) porvarit (talolliset,
virkamiehet)
• 2) suojeluskunnat
(valkokaarti)
• Mannerheim armeijan
ylipäällikkö
• jääkärit
• vapaaehtoisia Ruotsista
(1000) ja Saksasta (12
000)
• 3) tukialueena Pohjois- ja
Keski-Suomi (Vaasa)
29. Historia on tulkintaa: Vuosien 1918 tapahtumilla on
useita nimityksiä – riippuen ajasta ja osapuolista
Sodan eri osapuolet ovat antaneet sisällissodalle monia
nimityksiä
Huom! Historialliset termit syntyvät usein jälkikäteen
• Sisällissota -> Suomen sisäinen sota
• Kansalaissota -> Suomen kansa vastakkain
• Vapaussota -> Vapauduttiin Venäjästä (valkoisten
näkemys)
• Luokkasota -> tilastojen valossa rikkaat vs. köyhät
• Punakapina -> vasemmisto nousi kapinaan 1918
tammikuussa
• ”vuoden 1918 tapahtumat” -> neutraalein, mutta
historiallisena terminä epätarkka
30. Tiivistelmä:
Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen
kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten ja
torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen
(vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm.
porvarit) pitivät kiinni oikeuksistaan.
Myös vuoden 1918 olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä:
järjestysvaltatyhjiö, maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen
esimerkki ja vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa.
Sota syttyi tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä
vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän
tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten.
Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus käänsi
nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin huhtikuussa ja
tammikuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä.
Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota
oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri
tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä
(kansalaissota, vapaussota).
32. Tiivistelmä:
Heti itsenäistyttyään Suomessa syttyi sisällissota (1918) eli maan sisäinen
kamppailu vallasta. Pitkän linjan syitä sodalla oli eriarvoisuus, etenkin työläisten
ja torppareiden huono asema, johon haettiin muutosta työväenaatteen
(vasemmisto, sosialismin) voimalla. Poliittisena vastavoiman oikeisto (mm.
porvarit, tehtaan- ja maanomistajat) piti kiinni oikeuksistaan. Myös vuoden 1918
olosuhteet edesauttoivat sisällissodan syntymistä: järjestysvaltatyhjiö,
maailmansota, talouden huono tila, Venäjän vallankumouksen esimerkki ja
vasemmiston tappio eduskuntavaaleissa.
Sota syttyi 1918 tammikuussa kahdella rintamalla: punakaarti aloitti Helsingissä
vallankumouksen ja valkoiset aseistariisumaan venäläisiä Pohjanmaalla. Etelän
tehdaskaupungit olivat työläisten ydinaluetta; Pohjois- ja Keski-Suomi valkoisten.
Valkoisten parempi koulutus (mm. jääkärit, Mannerheim) ja varakkuus
käänsivät nopeasti sodan heidän edukseen. Työläisten Tampere vallattiin
huhtikuussa ja toukokuussa pidettiin voiton paraati Helsingissä.
Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota
oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri
tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä
(kansalaissota, vapaussota).
Köyhät eivät tee vallankumouksia -> aate ja raha yläluokalta. Opettaja lähtee pois ja tyttöjen ja poikien pitäisi päättää kuka luokkaa johtaa ja miten. ”Kyllästyminen demokratiaan”
Suojeluskunnista tuli virallinen armeija porvaripuolueita edustavan senaatin määräyksestä 25.1.1918. Punakaartit määrättiin liikekannalle 27.1.1918. Pitkäsilta ja lyhty työväen talolla.
Punaiset ottivat vallan Helsingissä: hallitus kukistettiin, ja tilalle tuli punaisten kansanvaltuuskunta.
Vaasaan muodostettiin valkoisten hallitus.
2000 naista punaisilla. Kaupunkilainen ilmiö. Torpparit liki keskiluokkaa!
Valkoisten tykkitulen tuhoama Tammela
Suojeluskuntalaisia. 300 lasta kuoli sisällissodassa
Punaisen terrorin kohteina olivat usein talonisännät, opettajat, papit ja muut virkamiehet. Uhreja oli noin 1 500.
Valkoinen terrori iski sekä työväenliikkeen aktiiveihin että tavallisiin rivipunaisiin. Uhreja oli noin 7 000.
punavankeja vartijoineen
Mikkelissä ei juuri sodittu: valkoisia kuoli noin 15, Mannerheimintie nimettiin tuolloin. Viesti-ja liikennetehtävä. Mikkelissä venäläinen sotaväki kulutti noin 60 % kauppaan tulleista elintarvikkeista.