Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•44 vues
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?
Similaire à Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen? (16)
Plus de Jari Lyytimäki
Plus de Jari Lyytimäki (20)
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?
- 1. Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE Planetaarinen terveys -työpaja SITRA 15.12.2022 Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: Loikkien vai laahustaen?
- 2. Kestävyysmurros: Millainen mittarointi auttaa tai estää? Loikkien mahdollisuuksia: ● Päivitettyä tietoa päätöksiin ● Uusia ilmiöitä käsittelyyn ● Kaikki toimijat mukaan Laahustamisen riskejä: ● Indikaattoreiden vähäinen käyttö ● Indikaattoreiden väärinkäyttö ● Indikaattoreiden liikakäyttö https://eu-dashboards.sdgindex.org/
- 3. Ensimmäinen loikka: Päivitettyä tietoa päätöksiin ● Tiedon keruu, käsittely ja viestintä: kattavan ja ajantasaisen monitoroinnin haaste ● Uusia mahdollisuuksia: mallinnukset, kaukokartoitus, kansalaistiede, “big data” Lyytimäki 2012 http://hdl.handle.net/10138/338514
- 4. Toinen loikka: Uusia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti käsittelyyn ● Kuntokadosta kestävyysdonitsiin: Uudet mittarit voivat tuoda tietoisuuteen ja päätöksentekoon uusia ilmiöitä ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/luontoreseptivihko20.05
- 5. Kolmiloikka! Kaikki oleelliset toimijat hyödyntämään ajantasaista ja oivaltavaa tietoa ● Miten indikaattorit tavoittavat ja motivoivat oikealla tavalla oikeaan aikaan oikeat ihmiset? ● Tieto ei ole tuote, vaan prosessi! Daniel from Glasgow, UK. CC BY 2.0. Wikimedia Commons
- 6. Laahustamisen riskejä 1: tiedon alikäyttö ● Kestävä kehitys ei ole se kaikkein trendikkäin juttu; sodat, taudit, kriisit, viihde ja MM-jalkapallo hallitsevat keskustelua ● Indikaattorit kiinnittävät huomiota yksittäisiin ilmiöihin pikemminkin kuin systeemisiin vuorovaikutuksiin Ilmastouutisointi Ilta-Sanomissa https://sciencepolicy.colorado.edu/icecaps/research/media_coverage/finland/index.html
- 7. Laahustamisen riskejä 2: mittareiden valikointi ja väärinkäyttö ● Valikointia ja kirsikoiden poimintaa ● Viherpesusta sateenkaaripesuun ● Kestävyysleimoja ilman todellista muutoshalukkuutta ● Vastuun siirtelyä, väärinkäsitysten ylläpitoa, jopa vihapuhetta ● Tarvitsemme valpasta tiedon hyvinkäyttöä! http://hdl.handle.net/10138/342512
- 8. Laahustamisen riskejä 3: Liikakäyttö ● Talousmittareiden ylivalta: BKT hyvinvoinnin mittarina ● Keskustelun ja päätöksenteon urautuminen; vaihtoehdottomuusharha, jatkuvuusharha ja hankaluusharha (Kestävyyspaneeli 2022) https://www.kestavyyspaneeli.fi/2022/06/01/myonteinen-tulevaisuus-suomelle/
- 9. ● Itse indikaattoreihin ● Tietopohjan luotettavuus, kattavuus, ajantasaisuus ● Viestinnän ja vuorovaikutuksen prosesseihin ● Indikaattoreiden ymmärrettävyys, vuorovaikutuksen toimivuus, palautteen kerääminen ja siitä oppiminen ● Indikaattoreiden vaikutuksiin ● Indikaattoreiden tuotanto- ja viestintäprosessien ulkopuoliset tekijät Onnistunut kestävyysloikinta vaatii huomiota: Tietoa kehittämistarpeista aika paljon, riskit tunnetaan Tietoa vähemmän, mahdollisuudet ja riskit avoimempia
- 10. ORSI-hanke: Ekohyvinvointi ja sen mittarointi www.ecowefare.fi KEKANUA-hanke: paikallistason indikaattorit www.syke.fi/hankkeet/kekanua Kestävyyspaneeli: kestävän kehityksen arviointi www.kestavyyspaneeli.fi Kiitokset ja lisätietoa:
Notes de l'éditeur
- https://www.jamk.fi/fi/tapahtuma/keho-webinaari-hyvinvointimittareiden-ohjausvaikutus Visuaaliseen puoleen mulla kuitenkin olisi muutama kommentti: ”Mittaristo on hieman vanhentunut. Tässä on kuitenkin varmaan ajateltu, että ”vanhassa ole vara parempi.” RPM on hyvin vakiintunut mittaussuure eli siis kelpo parametrisointi; visuaalisesti toimiva ja helposti ymmärrettävä. Esitetyn mittaustuloksen perusteella voi tehdä myös ennusteita, muiden ilmiöiden kehityksen osalta: Turvallisuus-> hyvä, kun kierrokset ovat näin pienet, ei tule helposti liikenneonnettomuuksia Materiaalitehokkuus/materiaalien kestävä käyttö -> erinomainen-kone tulee voidelluksi, mutta ainakin dieselillä ajaa näillä kierroksilla maailman tappiin Ilmaston lämpeneminen -> kohtuullinen. Mikäli kyseessä on veneen kierroslukumittari ja kone on esim. 55 hevosvoiman hyvin huollettu Volvo Penta ja vene uppoumarunkoinen, voi ennustaa polttoaineenkulutuksen alle 2 litraan per tunti ja nopeuden noin 7 solmuun. Tässä tietysti täytyy laittaa julkaisuumme alaviite, jossa selostetaan nuorelle polvelle ja maakravuille, että solmu=merimaili/tunti ja selostukseen seuraava jatkoalaviite (merimaili= meripeninkulma = 1852 metriä). Asiaa voi popularisoida pitemmällekin, mutta pelkään pahoin, etteivät päättäjät jaksa lukea kovin perinpohjaisia sepustuksia, joten ja koska KEKANUA II:ssa on voimakas päätöksenteon tukiperspektiivi, jätetään asia ehkä tälle asteelle Kestävä talous->huono. Polttomoottoreihin perustuva tekniikka ja siihen perustuva liiketoiminta ei edusta kovinkaan vihreää taloutta. Mittaristossa ”vihreät tuotteet ja palvelut” voisi siis olla jotakin muuta, kuten vaikkapa vanerikajakkien, ruuhien tai puisten soutuveneiden kauppa ja niihin liittyvät korjauspalvelut Kulkumuotojakauma -> rpm-mittaria voisi täydentää muilla mittareilla, jolloin muodostuisi ”liikkumisen kojelauta”(dashboard). Siinä voisi siis olla sykemittarien lukemia eri tavoilla liikutuista kilometreistä jne Terveys/mielenterveys -> Lähes erinomainen. Tällä nopeudella (6-7 solmua) kun tuksuttaa pitkin saaristoa kunnan asukas virittäytyy meditatiiviseen zeniläiseen mielentilaan, mikä edistää mittaria ”positiivinen mielenterveys”. Ainoa puute on fyysisen liikkumisen vähäisyys, mikä täytyy kompensoida rantautumisen jälkeen kiertämällä saari, samalla voi tarkkailla maankäyttökysymyksiä, esimerkiksi vapaan ranatviivan määrää, asukastiheyttä jne Koska kyseessä on ilmeisesti polttomoottorikone synnyttää sen käyttö ilmansaasteita, erityisesti typenoksideja, joilla on vaikutuksia sekä terveyteen, materiaalien kestävyyteen että myös vesistöjen rehevöitymiseen typpilaskeuman kautta, joten kuntapäättäjän tulisi ottaa huomioon yhteisvaikutukset, joita indikaattorijärjestelmissä ei juuri oteta huomioon. Tämä pitää muistaa ohjeistuksissa Vielä voi sanoa sen visuaalisesta ilmeestä, ilmiöistä ja niihin liittyvistä indikaattoreista, että vanha kierroslukumittari on samalla tavalla hyvä kokonaisuus, vähän niin kuin näkösyvyys, että se ilmentää summaparametrinomaisesti kehitystä laajassa ilmiöjoukossa propagoituessaan mittarin arvon kautta laajalti päätöksen teon kenttään Loppukaneetiksi kuitenkin pieni kriittinen sana: Mittareita pitää päivittää, koska kehitys kehittyy niin kuin sanoitkin. Siksi myös esityksen visuaalista ilmettä voisi kehittää siten, että ottaisit mukaan kuvan, joka ilmentäisi sitä kuinka paljon on paljon eli määrittämällä raja-, kynnys- tai tavoitearvoja. Mittaristossa se näkyisi hieman kehittyneempänä kierroslukumittarina – sellaisena, jossa olisi kierroslukujen yläpäässä se punainen alue, jossa kone on vaarassa leikata kiinni.
- https://www.jamk.fi/fi/tapahtuma/keho-webinaari-hyvinvointimittareiden-ohjausvaikutus Visuaaliseen puoleen mulla kuitenkin olisi muutama kommentti: ”Mittaristo on hieman vanhentunut. Tässä on kuitenkin varmaan ajateltu, että ”vanhassa ole vara parempi.” RPM on hyvin vakiintunut mittaussuure eli siis kelpo parametrisointi; visuaalisesti toimiva ja helposti ymmärrettävä. Esitetyn mittaustuloksen perusteella voi tehdä myös ennusteita, muiden ilmiöiden kehityksen osalta: Turvallisuus-> hyvä, kun kierrokset ovat näin pienet, ei tule helposti liikenneonnettomuuksia Materiaalitehokkuus/materiaalien kestävä käyttö -> erinomainen-kone tulee voidelluksi, mutta ainakin dieselillä ajaa näillä kierroksilla maailman tappiin Ilmaston lämpeneminen -> kohtuullinen. Mikäli kyseessä on veneen kierroslukumittari ja kone on esim. 55 hevosvoiman hyvin huollettu Volvo Penta ja vene uppoumarunkoinen, voi ennustaa polttoaineenkulutuksen alle 2 litraan per tunti ja nopeuden noin 7 solmuun. Tässä tietysti täytyy laittaa julkaisuumme alaviite, jossa selostetaan nuorelle polvelle ja maakravuille, että solmu=merimaili/tunti ja selostukseen seuraava jatkoalaviite (merimaili= meripeninkulma = 1852 metriä). Asiaa voi popularisoida pitemmällekin, mutta pelkään pahoin, etteivät päättäjät jaksa lukea kovin perinpohjaisia sepustuksia, joten ja koska KEKANUA II:ssa on voimakas päätöksenteon tukiperspektiivi, jätetään asia ehkä tälle asteelle Kestävä talous->huono. Polttomoottoreihin perustuva tekniikka ja siihen perustuva liiketoiminta ei edusta kovinkaan vihreää taloutta. Mittaristossa ”vihreät tuotteet ja palvelut” voisi siis olla jotakin muuta, kuten vaikkapa vanerikajakkien, ruuhien tai puisten soutuveneiden kauppa ja niihin liittyvät korjauspalvelut Kulkumuotojakauma -> rpm-mittaria voisi täydentää muilla mittareilla, jolloin muodostuisi ”liikkumisen kojelauta”(dashboard). Siinä voisi siis olla sykemittarien lukemia eri tavoilla liikutuista kilometreistä jne Terveys/mielenterveys -> Lähes erinomainen. Tällä nopeudella (6-7 solmua) kun tuksuttaa pitkin saaristoa kunnan asukas virittäytyy meditatiiviseen zeniläiseen mielentilaan, mikä edistää mittaria ”positiivinen mielenterveys”. Ainoa puute on fyysisen liikkumisen vähäisyys, mikä täytyy kompensoida rantautumisen jälkeen kiertämällä saari, samalla voi tarkkailla maankäyttökysymyksiä, esimerkiksi vapaan ranatviivan määrää, asukastiheyttä jne Koska kyseessä on ilmeisesti polttomoottorikone synnyttää sen käyttö ilmansaasteita, erityisesti typenoksideja, joilla on vaikutuksia sekä terveyteen, materiaalien kestävyyteen että myös vesistöjen rehevöitymiseen typpilaskeuman kautta, joten kuntapäättäjän tulisi ottaa huomioon yhteisvaikutukset, joita indikaattorijärjestelmissä ei juuri oteta huomioon. Tämä pitää muistaa ohjeistuksissa Vielä voi sanoa sen visuaalisesta ilmeestä, ilmiöistä ja niihin liittyvistä indikaattoreista, että vanha kierroslukumittari on samalla tavalla hyvä kokonaisuus, vähän niin kuin näkösyvyys, että se ilmentää summaparametrinomaisesti kehitystä laajassa ilmiöjoukossa propagoituessaan mittarin arvon kautta laajalti päätöksen teon kenttään Loppukaneetiksi kuitenkin pieni kriittinen sana: Mittareita pitää päivittää, koska kehitys kehittyy niin kuin sanoitkin. Siksi myös esityksen visuaalista ilmettä voisi kehittää siten, että ottaisit mukaan kuvan, joka ilmentäisi sitä kuinka paljon on paljon eli määrittämällä raja-, kynnys- tai tavoitearvoja. Mittaristossa se näkyisi hieman kehittyneempänä kierroslukumittarina – sellaisena, jossa olisi kierroslukujen yläpäässä se punainen alue, jossa kone on vaarassa leikata kiinni.