Muistatteko, kuinka moni luki uutisensa älypuhelimella vuonna 2006, eli KYMMENEN VUOTTA sitten? Se taisi olla lähellä nollaa prosenttia. Jos 10 viime vuodessa on tapahtunut niin paljon, niin kuinka hurjasti mediamaisema muuttuukaan SEURAAVIEN 10 VUODEN aikana? Katso tiivistelmä median tulevaisuutta luotaavasta tutkimusraportistani, jota olen käynyt esitelmöimässä muun muassa toimittajille ja mediayhtiöiden johtajille. Esitän viisi vaihtoehtoista skenaariota median tulevaisuudesta. Mikä näistä vaikuttaa todennäköisimmältä? 1. Suoraviivainen skenaario: nykykehitys jatkuu suunnilleen tällaisenaan, ei uusia dramaattisia avauksia. 2. Perinteisen median vastaisku -skenaario: ihmiset kyllästyvätkin pinnalliseen ilmaissisältöön ja palaavat vanhaan. 3. Kukoistusskenaario: media ja journalismi luovat itsensä uudelleen onnistuneesti, ja ansaintalogiikkakin löytää oman uomansa. 4. Isoveli valvoo -skenaario: Big Data, algoritmit ja ihoon kiinnitettävät sensorit sekä paikannuslaitteet tuottavat niin paljon passiivista dataa, että mediarobotit tuntevat ihmiset läpikotaisin ja syytävät heille sisältöä sen mukaan. 5. Vai jotain ihan muuta? Ystävällisin terveisin, Juho Yhteiskuntatieteiden tohtori, mediatutkija. Median tekijä vuodesta 1997. Z-sukupolveen kuuluvien Markon ja Pauliinan isä.

1. MILLAINEN ON
MEDIAMAISEMA
VUONNA 2026?
Juho Rahkonen
28.4.2016

2. 28.4.2016
 Media on kaikkialla.
Lyhyt vastaus kysymykseen:

3. 28.4.2016
 Mediankäytön tutkijoiden huomio keskittyi pitkään Y-
sukupolveen (s. 1980−1999), mutta viimeistään nyt on aika
keskittyä 2000-luvulla syntyneeseen Z-sukupolveen.
 Heistä vanhimmat ovat jo teini-iässä, jolloin aikuisikään kantavat
tavat ja tottumukset yleensä omaksutaan. Millaisiksi
mediankäyttäjiksi he kasvavat? Oppivatko he mitään perinteisiä
median käytön tapoja (painettu lehti, tv- ja radiouutiset
suorana), vai onko tulevaisuudessa kaikki mediankulutus ajasta
ja paikasta riippumatonta suoratoiston ja tallenteiden
katselemista?
 Määräävätkö koneet ja algoritmit sekä omat valinnat kokonaan
sen, millainen maailmankuva ihmisille mediasta välittyy?
 Missä määrin ammattijournalisteilla säilyy tiedon portinvartijan
rooli?
Z-sukupolvi tulee mullistamaan mediankäytön

4. 28.4.2016
SUOMALAISET OVAT SOMELAISIA
Kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää jotain
sosiaalisen median yhteisöpalvelua

5. Heinäkuu 2015, Telebus-
puhelinhaastattelukierros
Sosiaalisen median käyttö Suomessa
28.4.2016

6. Panaman paperit: huomioita median vallasta
28.4.2016
 Huhtikuussa julkaistu veroparatiiseja koskeva tietovuoto nousi
maailmanlaajuiseksi uutiseksi, jota jopa merkittävät valtionpäämiehet
Putinista ja Cameronista alkaen joutuivat kommentoimaan.
 Olisiko kansalaisjournalismi saanut tällaista aikaan? Tuskin. Siihen tarvittiin
ammattimaisesti toimivien tutkivien journalistien iso työpanos. Se osoitti, että
ei perinteinen media ole menettänyt merkitystään eikä tiedon portinvartijuus
suinkaan ole luisunut pois toimittajilta.
 Kriittinen huomio sosiaalisesta mediasta: siellä viestintä kokee inflaation. Kun
kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa, se ei tarkoita, että viestintä olisi
millään muotoa merkittävää. Perinteiseen mediaan päästäkseen pitää yleensä
ylittää uutiskynnys jollain yleisesti merkittävällä tavalla. Siinä tulee samalla
tehtyä laadunvarmistusta.

7. Mitä mieltä olette seuraavien yhteiskunnallisten instituutioiden
tarpeellisuudesta Suomessa? Tilattava paperinen sanomalehti
(Aineistona Suomi Tänään
-kirjekysely, syys−lokakuu 2014,
n=3791)
28.4.2016

8. Kohti tulevaisuutta
28.4.2016
 Vuonna 2026 teknologia sulautuu kaikkeen inhimilliseen
toimintaan; meistä tulee entistä enemmän kyborgeja.
 Media on kuin sienirihmasto, joka läpäisee koko yhteiskunnan.
Journalismia ja muuta mediasisältöä tuottavat entistä enemmän
yritykset sekä erilaiset yhteisöt (esim. Valio mainostaa itseään
suurena mediatalona).
 Dataa suodattavat ja käyttäjille sisältöä personoivat algoritmit
ovat arkipäivää. Mutta myös niistä riippumatonta sisältöä ja
aitoa yllätyksellisyyttä kaivataan: siinä on lehtien (sekä kirjastojen
ja Yleisradion) vahvuus.
 Tiedon laatu yhdistetään edelleen vahvoihin brändeihin,
jotka toki voivat vaihtua ajan myötä.

9. Tulevaisuuden megatrendit: ihminen ja
kone sulautuvat
28.4.2016
 Teknisistä laitteista on tulossa entistä älykkäämpiä: itsestään
ajavat autot ovat jo todellisuutta, vaikkakin sosiaaliset tekijät
hidastavat niiden tuloa massamarkkinoille (lentokoneissa on
pilotit tuomassa turvallisuuden tunnetta)
 Jopa ihmisen ja koneen sulautuminen tulee tulevaisuudessa
entistä todennäköisemmäksi. Mikrosiruja ihon alle,
terveydentilaa valvovia antureita jne.
 Kun tiedetään, miten helposti ihmisellä on taipumus kehittää
tunnesiteitä jopa elottomiin esineisiin, kuten autoihin, ei ole
mikään ihme, jos Avatar-tyyppiset, koneen luomat
virtuaaliystävät lisääntyvät tulevaisuudessa.
 Tietokoneen näppäimistöt, hiiret ja syntetisoidut äänet voidaan
joskus vielä unohtaa, kun kaikkea ohjataan suoraan aivokuoren
signaaleilla.
(Lähde Richard Watson: 50 Ideas You Really Need to Know: Future)

10. Median ja yhteiskunnan
megatrendit v. 2026 mennessä
28.4.2016
 Suomi kaupungistuu. Ihmisten arvomaailma ja
kulutuskäyttäytyminen muuttuvat entistä
elämyksellisemmiksi. Teknologia kehittyy
eksponentiaalisesti ja yllätyksellisesti.
 Ubiikki yhteiskunta: kaikkea on kaikkialla koko ajan.
Monien elämä muuttuu lyhytjännitteiseksi Instagram-
näytelmäksi, ja mediasta haetaan oman yksilöllisen
identiteetin rakennusaineita.
 Sensorien ja satelliittipaikannuksen myötä
mediankuluttajista kerättävä passiivinen data jatkaa
kasvuaan: mediasta tulee yhä enemmän robotti,
”isoveli”, joka oppii ihmisistä koko ajan uusia asioita ja
kykenee suuntaamaan mainoksia ja journalistista sisältöä
kohteen ominaisuuksien mukaan.

11. 28.4.2016
Median ja yhteiskunnan
megatrendit v. 2026 mennessä
 YLE pysyy kirjaston tyyppisenä merkittävänä
hyvinvointivaltion palveluntuottajana, joskin sen tehtävien
laajuus kyseenalaistetaan.
 Tiedon seulomisen ja luotettavuuden varmistaminen
muuttuu entistäkin tärkeämmäksi sälän täyttämässä
maailmassa. Lehden tai mediatalon brändi takaa
luotettavuuden.
 Sosiaalinen media nousee yhä tärkeämmäksi uutisvirran
seulonnassa ja hallinnassa.
 Sanomalehdet ”aikakauslehtimäistyvät” – Hesari kerran
viikossa?

12. 28.4.2016
 Kokoavan ymmärryksen ja laajan yleissivistyksen merkitys
kasvaa. Kysyntää on etenkin sellaisilla journalisteilla ja muilla
sisällöntuottajilla, jotka pystyvät näkemään suuria linjoja ja
sanomaan niistä jotain omaperäistä.
 Nouseva y-sukupolvi, puhumattakaan sitä nuoremmasta 2000-
luvulla syntyneestä z-sukupolvesta, ei ehkä käytä mediaa samalla
tavalla kuin edelliset sukupolvet, mutta mediaa se käyttää kaikki
tyynni.
 Journalismin menestysresepti tulevaisuudessa on entistä
vahvempi paikallisuus, erikoistuminen ja oman yleisön
kuunteleminen. Tunteet pitää ottaa huomioon entistä
vahvemmin.
 Kiinnostava ja laadukas, juuri oman lehden lukijoita koskettava
sisältö on tulevaisuudessakin kaiken perusta.
Mediaa aina tarvitaan; käyttötavat vain muuttuvat

13. 28.4.2016
KIITOS.
KERROMME
MIELELLÄMME LISÄÄ.
Juho Rahkonen
Juho.rahkonen@taloustutkimus.fi
puh. 050 375 9008