Huomenna tänään on eilen

Huomenna tänään on eilen
– Tulevaisuuden oppiminen
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Digitalisaatio mullistaa kaiken
Mediateollisuus kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely
7.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Seuraavien kahden vuoden aikana
ihmiskunnan laskentateho kaksinkertaistuu.
We ain’t seen nothing, yet.

Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
 Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla

Kulttuurin murros
• Digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia
olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä sosiaalinenmurros tällä hetkellä on verkossa huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen
toimimaan digitaalisessa yhteiskunnassa!

CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa
vähiten Euroopassa …

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

… vaikka laitteita on ja ne toimivat
Survey of Schools: ICT in Education

”Diginatiivit” lapset ja nuoret
 Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
 Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan jo kaikissa ammateissa!
”Metsätyökone on vain erikoisesti pakattu PC.”
”Metsäkoneen ohjaajiksi ei tahdo löytyä ohjelmointitaitoisia nuoria.”

Mihin motivaatio katosi?
 9-luokkalaisten osaamistaso
romahtanut vuosikymmenessä
 Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman ja oppilaiden muutoksesta
 Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan
 Moni koulu on jäänyt online-maailmasta irralliseksi offline-saarekkeeksi
 Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan
 Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja
omalle tulevaisuudelleen
 Oppilaat epätasa-arvoisessa asemassa
 Kunnilla ei ole velvollisuutta opettaa tai hyödyntää tietotekniikkaa
 Vain osa oppii käyttämään opiskelussa ja työelämässä välttämättömiä työvälineitä
 Yliopistot ovat joutuneet järjestämään fukseille tietotekniikan peruskursseja
 Sähköisen ylioppilaskirjoituksen taka-ajatuksena taata perustaitojen opetus

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?

Demoscene loi digitaalisen kulttuurin
http://www.youtube.com/watch?v=XtCW-axRJV8

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin

Millaista ammattitaitoa suomalaiset tarvitsevat?
Ja mistä se saadaan?

Mihin tarvitaan ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun rahat nostetaan
automaatista ja laskut
maksetaan verkossa?
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat

Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)
 Esim. asiakkaille tarjottu mahdollisuus seurata oman toimeentulo-tukihakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät
puhelintiedusteluihin vastaamisesta varsinaiseen sosiaalityöhön
 Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen”
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)
 Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden
työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa
etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen
perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.

Koulun on luotava itsensä uudelleen

Koulu pyristelee murroksessa
 Olemme tuoneet IC-teknologiaa
koululuokkiin, mutta koulutuksen
rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan
 Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla
 Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla
 Reissuvihkot on korvattu Wilmalla
 Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot
 Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.
 Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä
 Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi
oppimisen paradigma puuttuu
 Opettajankoulutus haasteen edessä:
 Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?

Esimerkiksi pelillinen oppiminen
 Pelillistäminen: Pelien mekanismien hyödyntäminen
pelien ulkopuolella toiminnan muuttamiseksi
kiinnostavammaksi
 Pelimäinen toiminta motivoi ja ohjaa toimintaa
 ”Sitä saat mitä mittaat”
 ”Sitä saat paljon, mistä annat palautetta”
 ”Sitä voit saada liikaakin, mitä palkitset”
to Gold Badge
 Tylsä asia ei muutu hauskaksi, vaikka kuinka pelillistäisi
10 points

Pelaajan … oppijan muotokuva
 Motivoitunut
 Tavoitteellinen
 Keskittymiskykyinen
 Pitkäjänteinen
 Kilpailuhenkinen
 Sitkeä (jääräpäinen)
 Sosiaalinen
 Iloinen
CC 2.0 Attribution Sergey Galvokin, share alike, generic

Pelillistäminen muistuttaa hyvää työn johtamista
 Tavoitteiden määrittely
 Toiminnan mittaaminen
 Aiempaan ja muihin vertaaminen
 Välittömän suoran palautteen antaminen
 Edistyksen näkyväksi tekeminen
 Julkinen palkitseminen
 Vaikeustason nostaminen

Mutta mitä uudessa koulussa pitäisi oppia?
Millä tiedoilla ja taidoilla selviää seuraavat 70 vuotta?

Ammatinvalinta mahdotonta
 Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
 Rekkamanageri
 Lennokkiohjaaja
 Bioinformaatikko
 Geenikorjaaja
 Energiasuunnittelija
 Putkimies
 Koulutus vanhenee nopeasti
 Jatkuva oppiminen
 Kyky toimia tehtävissä, joita ei hallitse

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
 Tietoturvataidot
 Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
 Tiedonhallintataidot
 Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
 Missä jamiten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!
 Suomi Euroopan ainoita maita, jossa tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine
 Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan
 tai joilla esim kunta olisi voinut arvioida opettajiensa koulutustarvetta
CC SA Attribution Sugree

Muutosten tahti vain kiihtyy
”Tulevaisuus on toisenlainen!” –Mika Mannermaa

Sisällöt digitalisoituvat vauhdilla
 Internet on jo korvannut television
 Suomalaiset yhtä paljon verkossa kuin TV:n ääressä
 E-kirjat ja e-lehdet korvaavat paperin
 Kirjakaupat kokevat levykauppojen kohtalon
 Tanskalaisista vain kolmannes lukee lehtensä paperilta.
 Briteissä ja USAssa jo neljännes kirjoista luetaan e-kirjoina
 Pelit jo 10 vuotta elokuvia suurempi teollisuudenala
 Suomalainen peliteollisuus tarvitsee 600 uutta työntekijää vuodessa
 Postin jakelu päättyy
 Paperilaskut ja paperilehdet katoavat
 Nettiostosten jakelu voi turvata palvelun jatkumisen
 Kirjastot joko katoavat tai digitalisoituvat
 Tuleeko kulttuurista jälleen rikkaiden etuoikeus?

Hupi on vasta alkamassa
 Sähköinen paperi
 Pian lähes ilmaista
 Täydennetty todellisuus
 Korvaa älypuhelimet ja tabletit
 Ihmisen ja koneen liitäntä
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet
 Muotoilupiratismi
 Tekoälyt
 Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita
 Robotiikka
 Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020
 Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti
Google

OOO - Opetuksesta osaamiseen
 Opetuksesta Oppimiseen
 Opettaja ei ole enää pääroolissa vaan oppija
 Oppija on aktiivinen toimija, jota opettaja ja
muu yhteisö tukevat ja ohjaavat
 Oppimisesta Osaamiseen
 Mitään ammattia ei voi oppia kuin hetkeksi
 Työuraan mahtuu monta ammattia, joista suurimpaan osaan ei ole mitään
pätevyyttä
 Jatkuvaa elinikäistä työssä oppimista
 Osaamisen tukemista työn ohessa
 Työuran lisäksi elämänura vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa
 Digitaaliset palvelut, täydennetty todellisuus, myData, yksityisyys,
 Opetusjärjestelmästä osaamisjärjestelmään!

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 37

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38

Huomenna tänään on eilen

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (17)

Similaire à Huomenna tänään on eilen

Similaire à Huomenna tänään on eilen (20)

Plus de Jyrki Kasvi

Plus de Jyrki Kasvi (20)

Huomenna tänään on eilen