Miten Suomen lainsäädäntö pysyy sähköisten palvelujen teknisen ja toiminnallisen kehityksen mukana?
1. Miten Suomen lainsäädäntö
pysyy sähköisten palvelujen teknisen ja
toiminnallisen kehityksen mukana?
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
THL OPERin yhteistyöseminaari - Asiakkaan ääni kuuluviin 19.3.2015
5. Reagoimme, emme ohjaa kehitystä
IC-tekniikan kehitys kiihtyy Mooren lakia noudattaen
Samoin IC-tekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kehitys (geeni-tekniikka,
synteettinen biologia, nanotekniikka, neurotekniikka, …)
IC-tekniikan merkitys yhteiskunnalle kasvaa
Useita radikaaleja teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotisaatio, …)
Koko infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta
Lainsäädännön prosessit eivät ole vastaavasti nopeutuneet
”Tuottavuus”ohjelma vähensi lainvalmisteluresursseja
Laajojen teknologialakikokonaisuuksien valmistelu ei enää tahdo onnistua
neljän vuoden vaalikauden aikana (Tietoyhteiskuntakaari)
Teknologialait vanhenevat usein jo ennen valmistumistaan
(esim Modeemikaappauslaki)
Oikeuskäytännön määrittelevät ennakkotapaukset saadaan vasta vuosia
lain voimaantulon jälkeen (esim. TVkaista)
7. Esim tuoreen tietoyhteiskuntakaaren käsitys
joukkoviestinnästä ei vastaa nykytilannetta
Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja
2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle
osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää.
Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille tuottamia,
mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä mainostuloja.
Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien
audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.
Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden
oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi
Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain
ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
9. Havaintoja Suomesta
Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee sitä
Kataisen hallituksen ohjelmassa oli paljon tietoyhteiskuntapoliittisia
tavoitteita, mutta ne lyötiin suurimmalta osin laimin
Raporttien ja strategioiden asemesta tarvitaan päätöksiä!
Hankimme tietojärjestelmiä mutta emme hyödynnä niitä
Suomen osaaminen ja ICT-infra huippuluokkaa, mutta esim Suomen
kouluissa käytetään IC-tekniikkaa vähiten Euroopassa
Ministeriöt ja kunnat vahtivat mustasukkaisesti tonttejaan
Esim. kyberturvallisuutta ei pystytty vastuuttamaan, ja sitä koordinoi
valtioneuvosto
Ministeriöt nokittelevat sanoista! ’Verkkovalvonta’ vai
’tietoliikennetiedustelu’
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10. … kyllä, vähiten Euroopassa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
Survey of Schools: ICT in Education
11. Vallitseva tilanne on sietämätön
Esim. sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta
Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset
Ylimääräisen työn kustannukset
– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun
Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia
Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia
Tietojärjestelmästä huolimatta noudatetaan vanhoja toimintatapoja
Julkishallinnon tietovarantojen laatu usein heikko
Käsitteistöt ja sanastot määrittelemättä, metadata puuttuu
Aineistot kootaan raporteiksi vuosien viipeellä
Päätökset ja lainsäädäntö perustuvat vuosia vanhentuneeseen tietoon
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. Seurauksia
(Julkishallinnon) tietojärjestelmien ja tietovarantojen heikko
hallinta vaarantaa kansalaisten tietoturvan ja yksityisyyden
Esim. poliisin henkilörekisterien ongelmat ovat syöneet luottamusta
viranomaisten kykyyn huolehtia rekistereistään asianmukaisesti
– Voimmeko luottaa esim. poliisin henkilörekistereiden perusteella
laadittaviin, monessa työtehtävässä vaadittaviin turvallisuusselvityksiin
Julkishallinnon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon
kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
Hankintalaki ja totutut käytännöt johtavat toimintatapoihin, joiden
tiedetään jo etukäteen epäonnistuvan
Kuka uskaltaa tilata virkavastuulla ketterästi kehitettävän tietojärjestelmän,
josta ei tilattaessa vielä tiedetä, mitä se tarkkaan ottaen tekee?
– Toki näin myös nyt, sillä laajan tietojärjestelmän etukäteen määrittely on
mahdotonta, etenkin kun maailma muuttuu alta pois.
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13. Poliittisia selityksiä
Poliittinen tahtotila digitalisaation edistämisestä puuttunut
Digitalisaatio nähty teknisenä, ei poliittisena kysymyksenä
Muutosta parempaan havaittavissa
Hallintorajojen loukkaamattomuus
JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa
yhteentoimivuutta
Suomen digitalisaation jarruina mm.
Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute ”Päätöksentekolama”
Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden,
prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta
Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi)
Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
14. Kaupallisia selityksiä
Ajanmukaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön puuttuessa
teknologiainvestointeihin liittyy usein juridinen riski
Kyse myös kulttuurista. Kaliforniassa syntyy jatkuvasti uusia liiketoiminta-
malleja, joille tarjolla riskirahoitusta vaikka juridinen riski voi olla suuri
(Über, AirBnB, …)
Lainsäädännön uudistumista myös jarrutetaan tarkoituksella
vanhojen liiketoimintamallien suojelemiseksi
Esim. mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen ja sisältöteollisuus
Vanhoilla toimijoilla vahva asema, jonka turvin vaikuttaa lainsäädäntöön
Uusilla toimijoilla ei vastaavaa lobbausvoimaa ja suhdeverkostoja
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
15. Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
TimoSImell
16. yhteensä.
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.
17. Ratkaisuja
Ketterä lainsäädäntöprosessi
Iteratiivinen kokeileva ja korjaava toimintatapa sopii ympäristöön, jossa
tavoitteet eivät ole työn alkaessa vielä selvillä, koska maailma muuttuu
valmistelutyön aikana
Poliittisen tahtotilan luominen
Pelkät hallitusohjelmakirjaukset ja ICT-strategiat eivät riitä
Virossa Toomas Ilves otti digitalisoinnin poliittisten tavoitteidensa kärkeen
Tekoälyjen hyödyntäminen lainvalmistelussa
Lait ovat tai niiden tulisi olla yksiselitteisiä rakenteisia dokumentteja,
ihanteellisia koneelliseen analysointiin ja tuotantoon
Vapauttaisi resursseja rutiineista lakien tavoitteisiin ja sisältöön
Yhdysvalloissa on jo juristitekoäly koekäytössä
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
18. Esimerkkejä lähivuosien haasteista
Liikenteen automaation lainsäädäntö
Vaikka turvallisuus paranisi, kuka vastuussa onnettomuustilanteissa?
Kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi?
Tekoälyjen valtuudet ja vastuut
Tekoälyt toimivat jo lääkäreinä ja juristeina
Algoritmit julkisen vallan käyttäjinä
– Aidosti automaattinen liikenteenvalvonta
– Automaattinen sosiaalietuuksien myöntäminen
Yksityisyys ja tietoturva vs. big data ja esineiden internet (IoT)
Kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi
tietää, milloin olet syönyt
Kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
19. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM
Juristia, kun Ross osaa ulkoa sekä lainsäädännön että ennakkotapaukset?
20. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
24. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24