Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Suomi 2030

1 598 vues

Publié le

Vision, Viitteen ja Vihreiden tietoyhteiskuntaryhmän Vihreä tietoyhteiskunta -koulutuspäivän päätöspuheenvuoro

  • Soyez le premier à commenter

Suomi 2030

  1. 1. Suomi 2030 Jyrki J.J. Kasvi
  2. 2. Tulevaisuuden valinnat tehdään nyt Joko me:  Emme tee radikaaleja päätöksiä  Kirjoitamme ICT2030-strategian  Ja jätämme senkin resursoimatta  Emme riko hallintosiiloja  Kukaan ei ”omista” Suomen digitalisaatiota  Jäämme vanhoihin rakenteisiin  Keskitymme teknologiaan  Annamme taloudellisten ja hallinnollisten intressien ohjata poliittisia ratkaisuja Tai sitten me:  Puramme vanhaa uuden tieltä  Kun yhä suurempi osa lisäarvosta syntyy käsin koskematta, verotuksen painopiste tuloverosta esim. arvonlisäveroon  Perustulo silppuelämän sosiaaliturvaa  Koulutuksen tavoitteena ei enää tutkinto vaan jatkuva osaamisen uudentaminen  Kokeilemme, epäonnistumme, opimme ja kokeilemme uudelleen  Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla  Keskitymme toimintatapoihin  Turvaamme kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudet
  3. 3. Visio vihreästä tietoyhteiskunnasta v. 2030 (1)  Kaikille on turvattu mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita  Tarvittaessa apuvälineiden ym. avulla  Kaikilla on tietoyhteiskunnan kansalaisen perusvalmiudet  Turvallisuusviranomaiset turvaavat sähköisiä kansalaisoikeuksia  Ei päinvastoin  Suomi kansalaisten ja yhteiskunnan kyberturvallisuuden esikuva  Tekninen osaaminen ja resursointi maailman huippua  Viranomaisten toimivaltuuksien, kansalaisoikeuksien ja valvonnan tasapaino  Kansalaiset hallitsevat itseään koskevia tietoja (mydata)  … ja tiedostavat tiedon merkityksen elämälleen (datatietoisuus)  Kansalaiset osallistuvat julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon  Osallistumisvälineiden kehittämisen lisäksi on avattu päätöksentekoprosessit ja päätöksenteon taustalla olevat tietovarannot ja laskentamallit (avoin data)
  4. 4. Visio vihreästä tietoyhteiskunnasta v. 2030 (2)  Digitaaliset toimintatavat ovat nostaneet radikaalisti julkishallinnon laatua, saatavuutta ja tuottavuutta  Palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaamisen asemesta niitä on voitu uudistaa  Sekä sähköinen palvelurajapinta että rutiiniasioiden automatisoitu päätöksenteko ja palvelutuotanto  Julkishallinnon tietovarantoja hyödynnetään palvelutuotannossa ja päätöksenteossa reaaliaikaisesti (Big Data)  Real Time Economy → Real Time Policy Making  Suomen talous ja julkishallinto digitalisaation edelläkävijöitä  Tarvitsemme tuottavuusloikan elintasomme ja palveluidemme ylläpitämiseksi  Sähköinen tunnistaminen, mobiilimaksaminen, älykäs sähköverkko, verkkokauppa, tekoälyt, robotit, algoritmi, esineiden internet, …  Digitaaliset liiketoimintamallit uudistavat talouden rakenteita (jakamistalous, creative commons, joukkorahoitus, avoimet innovaatiot, …)
  5. 5. Kolme haastetta ja yksi mahdollisuus vastata niihin 7.2.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5 Digitalisaatio räjäyttää tuottavuuden - Mooren laki alkaa purra - Useita disruptiivisia teknologioita yhtä aikaa - Robotit automatisoivat käsityön ja maatalouden - Tekoälyt automatisoivat henkisen työn - Esineiden Internet yhdistää kaiken kokonaisuudeksi - Maailmantalouden kortit jaetaan uudelleen - Yhteiskuntien rakenteet uusiksi Ikärakenne kääntää maailman - Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA) - Kehittyvien maiden suuret ikäluokat nuoria aikuisia Globalisaatio verkostoi maailman - Nousevat taloudet suurvalloiksi - Kiina palaa maailman keskukseksi - Työtä teetetään kehittyvissä maissa Ympäristö alkaa käydä kalliiksi - Luonnonvarojen hinta nousee - Päästöjen vähentäminen maksaa - Ilmastonmuutokseen sopeutumien Haasteet Mahdollisuus
  6. 6. Image: Cyberdyne Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta Megatrendit nivoutuvat toisiinsa
  7. 7. Suomi digitalisaation edelläkävijänä Mitä se tarkoittaa käytännössä?
  8. 8. Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa. Image: Lely
  9. 9. Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on? Image: Cimcorp
  10. 10. Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä. Image: Kuehne + Nagel International AG
  11. 11. CC 3.0 SA BY Heikki Valve 1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
  12. 12. Image: Lockheed Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
  13. 13. Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa. Image: Rolls Royce
  14. 14. Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset? Image: IBM
  15. 15. 7.2.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15 Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa? CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
  16. 16. Image: Zenrobotics Myös uutta työtä: Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.
  17. 17. Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit … … ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat
  18. 18. Vastareaktioita odotettavissa  1800-luvun alun kehruukoneet olivat 1. sukupolven teollisuusautomaatiota  Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida  Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita  Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio  Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan  Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit  Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?  Murrosvaihe vie hyvässä tapauksessa noin sukupolven ajan …
  19. 19. Suomen luova tuho  Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.  Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita  Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä.  Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet (sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.  Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua  Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla  Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista  Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin
  20. 20. yhteensä. Uusia haastajia V. 2012 Afrikan mobiiliraha- markkinat olivat 61,5 mrd euroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Keniassa avataan rahti- lennokkireitti vuonna 2016.
  21. 21. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu. We ain’t seen nothing, yet.
  22. 22. Hupi on vasta alkamassa  Digitalisaatio kiihtyy edelleen  Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät  Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy  Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi  Ajatusten välittäminen aivoista toiseen  3d-tulostimet kodinkoneiksi  Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa  Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa  Esineiden (teollinen, kaiken) internet  Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)  Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa  Älykäs sähköverkko  Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä Google
  23. 23. 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
  24. 24. 30.9.2010 www.kasvi.org 24 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo

×