Apulaisjohtaja Valtteri Virtasen esitys Taksiliiton taksialan sidosryhmäpäivässä 24.4.2018.

1. kkv.fikkv.fi
Kilpailuvalvonnan painopisteitä
avautuvalla taksimarkkinalla
Valtteri Virtanen
24.4.2018

2. kkv.fi
Esityksen sisältö
24.4.2018
 Taustaa ja yleisesti kilpailuvalvonnan tavoitteita
 Yritysten välinen kilpailua rajoittava yhteistyö
 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
 Yhteenveto ja johtopäätökset

3. kkv.fi
Taustaa ja kilpailuvalvonnan tavoitteita
24.4.2018
 Miksi kilpailua?
− Kilpailu ei ole itsetarkoitus, vaan yhteiskunnan keino resurssien oikeaan kohdentamiseen
sekä järjestää markkinat tehokkaasti ja viime kädessä varmistaa edulliset tuotteet ja
vaihtoehtoja asiakkaille
 Toimivaan taloudelliseen kilpailuun kuuluu yritysten vapaus päästä markkinoille
(ja poistua markkinoilta) sekä oikeus päättää vapaasti toimintatavoistaan ja
kilpailukeinoistaan -> mahdollisuuksia yrittäjille ja tasapuoliset lähtökohdat
 Toimiva kilpailu kannustaa markkinaosapuolia jatkuvaan toimintatapojen
tehostamiseen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen
 Asiakkaalle yritysten välinen kilpailu on edullista, koska yleensä kilpailuilla
markkinoilla hintataso on matalampi ja tuotteet laadukkaampia
 Myös kilpailullisilla markkinoilla voi olla ongelmia ja markkinahäiriöitä, joihin
julkisen vallan on tarpeen puuttua
 On myös poikkeuksia (esim. ulkoisvaikutukset), kilpailu ei aina mahdollista tai
takaa parasta lopputulemaa
 Miten taksimarkkina poikkeaa muista markkinoista?

4. kkv.fi24.4.2018
 Markkinoiden kilpailullisuutta voi rajoittaa esim. sääntely,
markkinoiden erityispiirteet tai elinkeinonharjoittajien
kilpailunrajoitukset
 Kilpailulailla ja sen toimeenpanolla pyritään osaltaan turvaamaan
kilpailun edellytykset markkinoilla
 Koska taksien tarjonnan määrä ja hinnoittelu ovat määräytyneet
välittömästi sääntelyn kautta, ei tavanomainen markkinamekanismi
ole toiminut taksialalla
 KKV on saanut uudistusta edeltävien vuosien aikana lukuisia
toimenpidepyyntöjä ja muita yhteydenottoja koskien mahdollisia
kilpailunrajoituksia taksialalla
− Lähtökohtaisesti asiat jätetty tutkimatta, koska tutkinnalla ja mahdollisella
puuttumisella ei vaikutusta kilpailuun
 Jatkossa kilpailulainsäädännön toimeenpanon merkitys
taksimarkkinoilla muuttuu, virasto tulee puuttumaan kilpailun ja
viimekädessä kuluttajien kannalta haitallisiin rajoituksiin

5. kkv.fi24.4.2018
 Liikennemarkkinoiden lainsäädännön uudistuksessa on
tavoitteena edistää uusien palvelumallien syntymistä,
helpottaa markkinoille tuloa, purkaa kilpailua rajoittavaa
sääntelyä ja keventää julkista ohjausta
 Tällaisessa markkinatilanteessa on KKV:n syytä kiinnittää
erityistä huomiota menettelyihin, joiden tarkoituksena on
estää tai haitata markkinoiden avautumista
− Tällaisia menettelyjä voivat esimerkiksi olla alalla toimivien yritysten
yhteistyö uusien markkinoille tulijoiden toiminnan vaikeuttamiseksi tai
estämiseksi, tai vastaavasti perinteisen vahvassa asemassa olevan
toimijan oman aseman suojelu kilpailulain vastaisesti
 Uudistus on iso muutos ja pakottaa alan yrityksiä
ajattelemaan toimintaa uudella tavalla, myös
kilpailulainsäädännön osalta

6. kkv.fi
Yritysten välinen kilpailua rajoittava yhteistyö
24.4.2018
 Yleensä taksivälityskeskuksen piirissä olevat autoilijat ovat keskenään
kilpailevia itsenäisiä elinkeinonharjoittajia
 Myös tilausvälityskeskukset voivat olla keskenään kilpailijoita
 Kilpailulain mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset,
elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien
yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää,
rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy,
rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä
 Kilpailulaki siis kieltää kilpailevien elinkeinonharjoittajien kilpailua rajoittavan
yhteistyön
− Toisaalta kilpailua rajoittavaan tarkoitukseen perustuva arviointi
− Ja toisaalta menettelyn vaikutuksiin perustuva arviointi
 Lähtökohtaisesti kiellettyä menettelyt, joiden tarkoituksena on kilpailun
rajoittaminen; esim. hintayhteistyö, markkinoiden jakaminen, tarjouskartellit
 Useita yhteistyön muotoja, joilla sekä kilpailua rajoittavia vaikutuksia, että
tehokkuutta lisääviä ja kuluttajaa hyödyttäviä vaikutuksia
− Tapauskohtainen ja jälkikäteinen arviointi

7. kkv.fi24.4.2018
 Lainsäädäntö on rakennettu niin, että kilpailua rajoittavakin
yhteistyö voi olla sallittua, jos siitä syntyy enemmän hyötyä kuin
haittaa yhteiskunnalle ja viime kädessä loppukuluttajalle
− Yhteistyön oltava välttämätöntä hyödyn aikaansaamiseksi ja kilpailua ei
saa rajoittaa enemmän kuin on tarpeen
− Punnitaan kilpailua rajoittavia vaikutuksia ja toisaalta syntyvää hyötyä
 Arviointikehikko pähkinänkuoressa:
− Tarkoituksena kilpailun rajoitus -> yleensä kiellettyä
− Jos tarkoituksena ei ole kilpailun rajoitus, niin onko kuitenkin kilpailua
rajoittavia vaikutuksia?
 Jos ei kilpailua rajoittavia vaikutuksia, ei ongelmaa
 Jos taas kilpailua rajoittavia vaikutuksia, niin täytyy arvioida syntyvää
hyötyä ja tehokkuutta
 Syntyykö loppuasiakasta hyödyttävää tehokkuutta? Onko rajoitus
välttämätön?
 Ei rajoiteta kilpailua enempää kuin välttämätöntä hyötyjen
aikaansaamiseksi
 Kilpailua ei saa rajoittaa kokonaan
 Onko hyöty suurempi kuin rajoituksesta aiheutuva haitta?

8. kkv.fi24.4.2018
 Yhteisyritykset ja yhteistarjoukset
− Voivat olla myös kielletyn yhteistyön muotoja
− Arviointi vastaava kuin edellä muunkin yhteistyön osalta
− Keskeistä, rajoittaako yhteistarjous osapuolten välistä kilpailua? Toisin
sanoen, olisivatko osapuolet voineet jättää keskenään kilpailevat
itsenäiset tarjoukset ilman yhteistyötä?
− Jos rajoittaa kilpailua, niin syntyykö tehokkuutta ja hyötyä viime kädessä
asiakkaalle? Onko yhteistyö välttämätöntä hyötyjen aikaansaamiseksi ja
kilpailua ei rajoiteta enempää kuin on välttämätöntä? Olisiko vähemmällä
yhteistyöllä (esim. vähemmän osallistujia) saavutettu vastaavat hyödyt?
Ovatko hyödyt suuremmat kuin kilpailun rajoittumisen haitat?
− Yleisesti voidaan todeta, että kilpailusäännösten tarkoituksena ei ole
estää markkinoiden toimivuutta edistäviä hankkeita, jotka eivät ole
toteutettavissa ilman yhteistyötä. Yhteistyöhön osallistuvien yritysten on
kuitenkin kyettävä osoittamaan yhteistyön välttämättömyys.

9. kkv.fi
Esim. välityskeskuksen piirissä itsenäisillä
autoilijoilla yhtenäinen enimmäishinta
 Kuinka paljon välityskeskuksen piirissä oleva enimmäishinta
rajoittaa kilpailua?
− Onko kilpailevia välityskeskuksia tai muuta yhteistyön ulkopuolista
kilpailua? Tällä on keskeinen vaikutus siihen, kuinka paljon yksittäisen
välityskeskuksen piirissä tehtävä yhteistyö on vahingollista markkinalle
kokonaisuutena
− Onko vapaus hinnoitella kyydit halvemmin (eli siis enimmäishinta)? Miten
hinnoitellaan muuta kautta otetut kyydit?
− Jos enimmäishinta tosiasiassa poistaa kilpailun, voi olla kiellettyä
 Hyötyykö enimmäishinnasta loppukuluttaja? Mitä muita
vaihtoehtoja on?
− Voi olla kuluttajan edun mukaista, että hän saa tietoonsa enimmäishinnan
soittaessaan välityskeskukseen, mutta voi olla muitakin kilpailullisempia
vaihtoehtoja
− Jos kuluttaja hyötyy, niin rajoittuuko kilpailu enempää kuin hyödyn
aikaansaamiseksi on tarpeen?
24.4.2018

10. kkv.fi
Esim. ajovuoroista sopiminen hiljaisiin vuorokauden
aikoihin välityskeskuksen piirissä
 Mikä on järjestelyn tarkoitus? Miksi ajoja ei synny markkinaehtoisesti?
Yleensä jos jotain tuotetta tai palvelua ei synny markkinaehtoisesti,
mutta siihen tarvetta, yhteiskunta järjestää saatavuuden
 Rajoittaako kilpailua? Jos yhteistyön avulla tuotetaan sellainen palvelu,
jota ei syntyisi ilman yhteistyötä, ei välttämättä kielteistä
kilpailuvaikutusta
 Vastaavasti kuten edellä, onko kilpailevia välityskeskuksia tai muuta
yhteistyön ulkopuolista kilpailua? Myös tässä tällä on keskeinen
vaikutus siihen, kuinka paljon yksittäisen välityskeskuksen piirissä
tehtävä yhteistyö on vahingollista markkinalle kokonaisuutena
 Onko vapaus ajaa vaikkei olisikaan ”vuorossa”?
 Hyötyykö tästä loppukuluttaja?
− Voi olla kuluttajan edun mukaista, että turvataan palvelun saatavuus kaikkina aikoina
− Vastaavasti rajoitetaanko kilpailua enemmän kuin välttämätöntä hyötyjen
aikaansaamiseksi?
24.4.2018

11. kkv.fi
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
24.4.2018
 Määräävä markkina-asema ilmenee mahdollisuutena estää
tehokas kilpailu markkinoilla ja toimia merkittävässä määrin
kilpailijoista, asiakkaista ja tavarantoimittajista riippumatto-
malla tavalla
 Ei ole sama asia kuin yksinoikeus tai monopoli
 Määräävä markkina-asema ei itsessään ole kielletty, mutta
sen väärinkäyttö on
 Tällaiseen toimijaan kohdistuu tavallaan erityisvelvoitteita ja
sillä on korostettu velvollisuus huolehtia, ettei
toimintatavoillaan keinotekoisesti estä kilpailua

12. kkv.fi24.4.2018
 Määräävän markkina-aseman selvittäminen edellyttää markkinoiden
määrittelyä eli sen analysoimista, mitkä tuotteet ja palvelut ovat
asiakkaan näkökulmasta keskenään kilpailevia ja millä alueella
− Toisin sanoen määräävä asema mahdollinen aina tietyllä rajatulla markkinalla
 Kyseisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kaikki tuotteet ja/tai palvelut, joita
asiakas pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina
niiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi
− Tilausvälitysyhtiön asiakkaina taksiyrittäjät ostavat välityspalvelua
− Tilausvälitysyhtiön asiakkaina kuluttajat ja yritykset ostavat kuljetuspalvelua
 Esim. taksialalla kysymys on viime kädessä siitä, mitkä eri
palvelumuodot ovat asiakkaalle toisiaan korvaavia
− Ovatko toisiaan korvaavia etukäteen tilattavat taksit, taksi lennosta, taksi tolpalta tai
julkisyhteisöjen tilaukset
 Maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla asianomaiset
yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja,
jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan
erottaa vierekkäisistä maantieteellisistä alueista erityisesti
kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella

13. kkv.fi24.4.2018
 Väärinkäyttöä voi olla esim. kohtuuttomat hinnat tai liikesuhteen
ehdot, syrjintä, sitominen, yksinmyynti- ja yksinostovelvoitteet,
liikesuhteista kieltäytyminen
 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttövalvonnan
painopisteenä ovat erityisesti menettelyt, joissa dominantti estää
kilpailijoitaan toimimasta markkinoilla säilyttääkseen tai
vahvistaakseen määräävää markkina-asemaansa
− Ns. poissulkevat menettelyt
 Väärinkäyttö tarkoittaa tyypillisesti sellaista käyttäytymistä, joka ei
ole tavanomaista kilpailua ja estää markkinoiden entisestään
heikon kilpailun säilymisen ja kehittymisen
 Edelleen myös määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta
jotkut kilpailua rajoittavat menettelyt voidaan eräiden edellytysten
(esim. objektiivinen välttämättömyys, kilpailuun vastaaminen ja
tehokkuuspuolustus) vallitessa katsoa oikeutetuksi
 Tapauskohtainen harkinta ja kilpailua rajoittavan vaikutuksen
tutkinta

14. kkv.fi
Esim. tilausvälitysyhtiön asema, onko MMA?
 Arviointiin vaikuttavat useat tekijät (mm. markkinaosuudet ja niiden
kehitys, kilpailijoiden koko, kilpailuedut, taloudellinen vahvuus,
neuvotteluvoima...)
 Onko alueella muita välitysyhtiöitä, eli
− Kuinka iso markkinaosuus välitettävistä kyydeistä? Mitä korkeampi osuus, sitä
vahvempi oletus määräävästä asemasta.
− Onko yksittäisellä autoilijalla tosiasiallinen mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa
muutoin kuin kuulumalla kyseisen välityspalvelun piiriin?
− Onko loppuasiakkailla tosiasiallinen mahdollisuus tilata kyytejä muuta kautta?
 Arviointiin vaikuttaa myös esim. KELA kyytien järjestäminen. Jos KELA
kyydit on yhdet välityskeskuksen hallussa, tämä voi vahvistaa asemaa
entisestään.
− Erityisesti harvempaan asutuilla alueilla autoilijoiden toimintaedellytykset voivat olla
heikot, jos eivät saa KELA ajoja
 On myös mahdollista että KELA kyytien välittäminen autoilijoille on
oma markkina, jolla välittäjällä on määräävä markkina-asema
24.4.2018

15. kkv.fi
Esim. onko MMA:n väärinkäyttöä, jos tilausvälitysyhtiö
edellyttää, että yrittäjänä toimiva autoilija ei aja muiden
välittäjien kyytejä?
 Onko välitysyhtiöllä määräävä markkina-asema?
 Estääkö menettely uusien välityspalvelua tarjoavien
toimijoiden pääsyä markkinoille? Tähän voi vaikuttaa esim.
− Kuinka vahvasti autoilija on tosiasiassa sidottu kyseiseen
välityskeskukseen?
− Onko uudella markkinoille tulijalla mahdollisuus saada autoilijoita
oman toiminnan piiriin?
− Millaiset kustannukset autoilijalle aiheutuu välityspalvelun
vaihtamisesta?
− Voiko ajaa muiden välityspalveluiden kautta saatuja kyytejä silloin, kun
ei ole tilausvälityskeskuksen ”ajovuorossa”?
24.4.2018

16. kkv.fi
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
24.4.2018
 KKV ei voi toimivaltansa puitteissa antaa etukäteistä
hyväksyntäänsä suunnitteilla olevalle elinkeinonharjoittajien
väliselle sopimukselle tai määräävässä asemassa olevan
yrityksen uudelle liiketoimintastrategialle
− Yrityksen omalla vastuulla arvioida toimintansa kilpailulainmukaisuutta
 Kilpailuviranomaisen tarkoitus puuttua vahingollisiin ja
kuluttajan kannalta haitallisiin menettelyihin
 Millaiseksi markkinarakenne muodostuu? Syntyykö
keskenään kilpailevia välityskeskuksia? Tällä on aivan
keskeinen merkitys siihen, ovatko jotkut menettelytavat
ongelmallisia vai eivät.

17. kkv.fi24.4.2018
 Virasto tulee painottamaan sellaisten tapausten tutkintaa,
joissa on epäily, että menettelyn tarkoituksena on ollut
kilpailun rajoittaminen ja alan avautumisen estäminen
 Viraston tutkinta on toisaalta oma-aloitteista ja toisaalta
toimenpidepyyntöihin perustuvaa
 Viraston puuttumismahdollisuudet
− Asia päätetään toimijoiden esittämillä ongelman korjaavilla
sitoumuksilla
− Menettely määrätään lopetettavaksi. Jos kiellettyä menettelyä
jatketaan, virasto vie asian markkinaoikeuteen.
− Virasto esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä
vakavista kilpailulain rikkomuksista.
 Viraston toimenpiteet määräytyvät sen mukaan, kuinka
vakavasta ja haitallisesta menettelystä on kysymys

18. kkv.fikkv.fi
Kiitos!