Sosiaali- ja terveysministeriö sai alkoholilainsäädännön uudistamista koskevaan arviomuistioon lokakuun alkuun mennessä yhteensä 54 lausuntoa. Lausuntoja pyydettiin viranomaisilta, terveysjärjestöiltä, työmarkkinaosapuolilta ja alkoholielinkeinoja edustavilta tahoilta.Saaduissa lausunnoissa oltiin yksimielisiä siitä, että alkoholista johtuvia haittoja tulisi vähentää. Sen sijaan haittojen vähentämiskeinot jakoivat mielipiteitä. Kaikki ehdotetut keinot saivat kannatusta lähinnä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä perusteilla, mutta toisaalta kaikkia ehdotuksia myös vastustettiin lähinnä elinkeinopoliittisilla perusteilla. Alkoholiteollisuuden mukaan alkoholihaittoja tulisi vähentää ensisijaisesti valistuksella.Alkoholilain uudistuksen päätavoitteena on vähentää alkoholista johtuvia haittoja. Tarkoituksena on, että haittojen vähentämiselle määriteltäisiin mitattavat ja konkreettiset tavoitteet. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla, että ihmisiä kuolisi nykyistä vähemmän alkoholin seurauksena. Alkoholin takia Suomessa kuolee vuosittain noin 4000 ihmistä.http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1866213#fi
1. 24.10.2013
1(13)
HTO/ Hn Ismo Tuominen
STM075:00/2011
LAUSUNTOYHTEENVETO
ARVIOMUISTIO ALKOHOLILAIN UUDISTAMISTARPEISTA
Sosiaali- ja terveysministeriön yllä mainitusta luonnoksesta pyydettiin 21.8.2013 päivätyllä
lausuntopyynnöllä lausuntoja viimeistään 30.9.2013.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
Liikenne- ja viestintäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sisäasiainministeriö
Työvoima- ja elinkeinoministeriö
Valtiovarainministeriö
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Työterveyslaitos
Aluehallintovirastot (6 kpl)
Lapsiasiavaltuutettu
Evira
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Viestintävirasto
Opetushallitus
Poliisihallitus
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Tulli
Verohallinto/ Harmaan talouden selvitysyksikkö
Alko Oy
Kuntaliitto ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomen Yrittäjät ry
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Ehkäisevän päihdetyön verkosto (sis. Ehkäisevä
päihdetyö EHYT ry)
Suomen Vanhempainliitto ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Suomen ASH ry
Lastensuojelun Keskusliitto ry
Sininauhaliitto ry
Naistenkartano ry
Raittiuden Ystävät ry
Suomen Lääkäriliitto ry
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
Olutliitto ry
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry
Suomen Pienpanimoliitto ry
Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry
Suomen Viiniyrittäjät ry
Päivittäistavarakauppa ry
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry
Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto ry
Suomen Lähikauppa Oy
Lausunnoissa kannatetaan yleisesti sitä, että alkoholihaittoja tulisi vähentää. Kaikki
arviomuistiossa esitetyt keinot saavat kannatusta lähinnä terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseen liittyvillä perusteilla ja toisaalta myös vastustusta lähinnä elinkeinopoliittisilla
perusteilla.
Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
www.stm.fi
Puhelin (09) 16001
Telekopio (09) 160 74126
e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi
etunimi.sukunimi@stm.fi
2. 2(13)
1. Alkoholiolojen nykytila
Arviomuistiossa on kuvattu alkoholilainsäädännön ja alkoholiolojen nykytilaa sekä
alkoholilain perusrakennetta.
Lausunnoissa ei kiistetä sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa käyttämää tietopohjaa.
Elinkeinoelämän näkökulmasta huomautetaan yleisesti, että lainsäädännön vaikutuksia on
arvioitu tässä vaiheessa yksipuolisesti terveyden kannalta. Panimoliitto vaatii lisäämään
alkoholipoliittisten keinojen vaikuttavuustutkimusta, sillä muistiossa käytetyt tiedot ovat
lähinnä historiaa luotsaavia. Valvira katsoo, että sosiaaliset haitat ovat jääneet vähemmälle
huomiolle kuin terveyshaitat.
Elinkeinoelämän taholta kritisoidaan eniten alkoholin matkustajatuonnin arvioita, joiden
nähdään olevan alimitoitettuja. PAM arvioi, että todellisuudessa matkustajatuontimäärät
ovat 2−3-kertaiset verrattuna esitettyihin lukuihin.
Alkoholilain uudistamista pidetään tarpeellisena myös perustuslain lakiteknisten
vaatimusten ja ajan kulumisen vuoksi. Toisaalta nykyinen alkoholilain perusrakenne
hyväksytään
edelleen:
Alkoholijuomien
vähittäismyyntimonopoliin,
muun
alkoholielinkeinon luvanvaraisuuteen ja nykyiseen viranomaisvalvonnan organisaatioon ei
esitetä muutoksia.
Ainoat muutosesitykset Alkon monopolijärjestelmän rakenteeseen koskevat 5,5–7 % oluiden
myynnin vapauttamista, tilaliköörien myyntioikeuksia valmistajille (Suomen Viiniyrittäjät)
ja
tukkukauppojen
yritysmyynnin
vapauttamista
(PTY
Horeca).
Alkoholijuomateollisuusyhdistys vaatii, että luvanvaraista vähittäismyyntiä koskeva
vaatimus 2,8−4,7 %:n alkoholijuoman valmistamisesta ”käymisteitse” poistetaan ja
huomauttaa, että nykyinen rajanveto syrjii unionioikeuden vastaisesti alkoholia sisältäviä
tislattuja juomia.
2. Alkoholilain kokonaisuudistuksen keskeiset tavoitteet
Arviomuistiossa on esitetty, että lainvalmistelulle tulisi asettaa nykyistä konkreettisemmat ja
mitattavat kansanterveyttä koskevat tavoitteet.
3. 3(13)
Useissa lausunnoissa huomautetaan, että varsinaisen lain tavoitesäännöksen tulisi olla eri
asia ja mahdollisimman selkeä.
Viranomaiset ja järjestösektori kannattavat laajasti uudistukselle konkreettisempia ja
mitattavia tavoitteita. Lisäehdotukset koskevat erityisesti lasten hyvinvointia koskevia
tavoitteita ja mittareita (Lapsiasiavaltuutettu, Ehkäisevän päihdetyön verkosto).
Lausunnoissa viitataan myös hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jossa
alkoholihaittojen vähentäminen on osa työurien ja työkyvyn lisäämistä.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että laissa tulee ottaa paremmin huomioon
”passiivisen juomisen” näkökulma eli alkoholihaitat kaikille alkoholinkäyttäjien läheisille ja
yhteiskunnalle.
Esimerkiksi STTK vertaa uudistettavan lainsäädännön mahdollisuuksia tupakkalain
saavutuksiin. Toisaalta MaRa kiinnittää huomiota kansalaisten asenteiden ja yleisen
ilmapiirin muutokseen: Alkoholipolitiikalla on vaikea saavuttaa tuloksia, jos ”alkoholin
nauttiminen missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa on perusoikeus, jota ei saa
rajoittaa.”
Alkoholin saatavuutta pidettiin sekä valvontaviranomaisten että terveysjärjestöjen
lausunnoissa jo riittävänä eli sitä ei ainakaan tulisi lisätä entisestään.
Elinkeinotoimijat eivät varsinaisesti vastusta alkoholijuomien saatavuuden rajoittamista
yleisellä tasolla, mutta lausunnoista välittyy joko yleinen huoli elinkeinon
toimintamahdollisuuksista – erityisesti matkustajatuonnin vaikutusten alla – tai selkeä
vaatimus kilpailupolitiikan ja elinkeinonäkemysten ensisijaisuudesta. Vaikka rajoituksia ei
varsinaisesti vastustettaisi, niiden tehokkuuteen ei uskota.
EK pitää tärkeänä, että uudistusta valmistelemaan asetettaisiin laajapohjainen työryhmä,
jossa olisivat edustettuina alkoholielinkeinojen ja valvontaviranomaisten lisäksi ainakin
oikeusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö.
Oikeusministeriön ja Olutliiton mukaan julkinen valta voisi lähestyä alkoholinkäyttöä myös
positiivisesti ja edistää erilaisilla toimillaan hyväksyttävää alkoholinkäyttöä. Olutliitto
asettaa kyseenalaiseksi koko alkoholipolitiikan perusteet: Valmistelu osoittaa vanhakantaista
4. 4(13)
näkemystä. Kokonaiskulutuksen, haittojen ja alkoholikuolleisuuden mittaaminen vie
keskustelua harhaan ihmisten todellisista ongelmista, jotka johtavat alkoholiongelmiin.
3. Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteiden keskeiset toteuttamiskeinot
- Yleinen hyvinvointi- ja terveyspolitiikka
Arviomuistiossa korostetaan yleisen hyvinvointi- ja terveyspolitiikan olevan avainasemassa
myös alkoholihaittojen vähentämisessä. Työterveyslaitos ja työelämän järjestöt korostavat
työelämän omien toimien ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Esimerkiksi kouluissa
vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä kannattavat Opetushallitus ja Suomen
Vanhempainliitto.
Lapsiasiavaltuutettu ja lastensuojelujärjestöt korostavat voimakkaasti
tarvetta suojella lasten oikeuksia myös vanhempien alkoholinkäyttötilanteiden ja hoidon
yhteydessä.
Erityisesti elinkeinoelämän piirissä kaivataan kaikkien tahojen yhteistyöllä tehtävää
valistusta ja asennekasvatusta ja laajemmin myös kulttuurista muutosta. Valistusta ja
asennekasvatusta tarjotaan alkoholin hintaa ja saatavuutta sääntelevän politiikan
vaihtoehdoksi.
Panimoliitto korostaa myös suurkuluttajiin kohdennettavien toimivien
päihdepalveluiden tarvetta.
Lastensuojelun keskusliitto huomauttaa, että alkoholipoliittiselle keskustelulle on tyypillistä,
että siinä toistuvat samat (usein virheelliset) argumentit ja virheelliset uskomukset vuodesta
toiseen. Lainvalmisteluun tulisi tämänkin vuoksi yhdistää huolella valmisteltua
tiedottamista, jolla muutosten tarpeellisuus perusteltaisiin.
- Alkoholin hinnan nostaminen alkoholiverotuksella (VM)
Arviomuistiossa esitetään alkoholiverotuksen nostamista säännöllisin väliajoin,
matkustajatuonnin seurantaa sekä ilmoitusvelvollisuuden säätämistä matkustajatuonnin
valvontaan.
Valtiovarainministeriö
toteaa,
että
alkoholiveron
tapauskohtaisesti, matkustajatuontia hillitseviä toimia
ilmoitusvelvollisuutta ole tarpeen ottaa käyttöön.
korotuksia
tarkastellaan
on jo päätetty eikä
5. 5(13)
Alkoholiverotuksen käytön osalta lausunnot jakautuvat muutoin selvästi kahteen leiriin.
Verotuksen aktiivista käyttöä kannattavat erityisesti terveysjärjestöt ja sitä vastustavat
elinkeinojärjestöt.
Matkustajatuonnin kehitys herättää laajaa huolta viranomaisten ja elinkeinon keskuudessa.
Alkoholiverotuksen nähdään tuhoavan myös matkustajatuonnin välityksellä kotimaisten
alkoholielinkeinojen toimintaedellytyksiä. Tulli toteaa, että muuhun kuin omaan käyttöön
päätyy matkustajatuonnista tällä hetkellä arviolta 20–25 %. Ilmoitusvelvollisuuden
säätäminen ja muut matkustajatuontia rajoittavat toimet (esim. laittoman välittämisen
valvonta) saavat laajaa tukea.
Työvoima- ja elinkeinoministeriö suhtautuu alkoholiveron korotuksiin epäillen ja
huomauttaa, että niillä ei ole ollut suurta kulutusta vähentävää vaikutusta.
- Alkoholijuomien nauttimisen rajoittaminen julkisilla paikoilla (SM)
Arviomuistiossa esitetään alkoholijuomien nauttimisen rajoittamista määrittelemällä
nykyistä tarkemmin nauttimiskieltoalueet ja valtuuttamalla kunnat päättämään puistoissa
tapahtuvan nauttimisen rajoituksista.
Esimerkiksi sisäasiainministeriö, Poliisihallitus, Kuntaliitto, Ehkäisevän päihdetyön
verkosto sekä useat elinkeinojärjestöt kannattavat kieltoalueiden täsmentämistä ja
kunnallisen päätösvallan lisäämistä. MaRa vaatii, että alkoholijuomien nauttiminen on
kiellettävä edelleen myös ”julkisissa tilaisuuksissa” ja huomauttaa, että anniskelupaikkojen
pikkutarkat säännöt ja niiden ulkopuolella tapahtuva runsas ja rajoittamaton julkijuopottelu
eivät ”kuulu samaan maailmaan”.
Oikeusministeriö huomauttaa, että lakia alemmanasteisten oikeussääntöjen antamista tulee
arvioida perustuslain kannalta. Joka tapauksessa oikeusministeriö ei pidä nykyisen
järjestyslain muuttamista tarkoituksenmukaisena, sillä muistionkin mukaan ongelmat
liittyvät valvontaan, johon ehdotuksella ei vaikutettaisi.
Sisäasiainministeriö esittää, että sen hallinnonalalle kuuluva esitys järjestyslain
muuttamiseksi voitaisiin valmistella alkoholilain valmistelun yhteydessä liitelakina.
6. 6(13)
- Rattijuopumuksen promillerajojen alentaminen (OM)
Arviomuistiossa esitetään rattijuopumuksen promillerajan laskemista 0,2 promilleen.
Oikeusministeriö toteaa, että valtioneuvoston tieliikenteen parantamisesta 5.12.2012
antaman periaatepäätöksen mukaan nykyinen promilleraja on edelleen perusteltu
liikenneonnettomuusriskin perusteella arvioituna.
Oikeusministeriö katsoo, että rattijuopumukset ovat jo vähentyneet eikä tutkimustieto tue
näkemystä, että pienet promillemäärät liikenteessä olisivat siinä määrin vaaraksi, että
promillerajaa tulisi laskea. Rattijuopumuksen rangaistavuuden todellinen tarkoitus on
parantaa vain liikenneturvallisuutta eikä ole hyväksyttävää käyttää sitä muihin tarkoituksiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä alentaa tieliikenteessä rattijuopumuksen
promilleraja 0,2 promilleen ja vesiliikennejuopumuksen raja 1,0 promillesta alaspäin.
Samoin sisäasiainministeriö suhtautuu alentamiseen myönteisesti. Liikenne- ja
viestintäministeriö viittaa kuitenkin siihen, että tässä vaiheessa promillerajaa ei siis muuteta,
muuteta, vaan valvontaviranomaisten mahdollisuutta puuttua päihtyneiden kuljettajien
toimintaan parannetaan tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Promillerajan alentaminen saa laajaa kannatusta erityisesti järjestösektorilta. Esimerkiksi
Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että promillerajan laskeminen vaikuttaisi kansalaisten
juomatapoihin ja käyttäytymiseen siten, että vaikutukset näkyisivät väestötasolla jopa
kokonaiskulutuksen laskuna.
Lausunnoissa viitataan myös alkolukkojen käytön lisäämiseen ja rattijuopumukseen
syyllistyneiden päihdetilanteen kartoittamiseen.
4. Ehdotukset alkoholilainsäädännön päälinjauksiksi
Alkoholin saatavuuden yleinen rajoittaminen
Arviomuistiossa esitetään alkoholin saatavuuden yleistä rajoittamista esimerkiksi
vähittäismyynnin myyntiaikoja ja tarvittaessa vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien
alkoholipitoisuutta vähentämällä.
7. 7(13)
Alkoholilain valvontaviranomaiset sekä terveys- ja lastensuojelujärjestöt katsovat
poikkeuksetta, että alkoholijuomien saatavuutta ei tulisi enää lisätä. Sekä myynnissä olevien
alkoholijuomien alkoholipitoisuuden että viikonlopun myyntiaikojen rajoitusta kannatettiin
tässä joukossa yleisesti. Alko katsoi, että alkoholijuomien vähittäismyynti voisi kaikissa
myyntipisteissä alkaa vasta kello kymmenen.
Elinkeinoelämää lähellä olevat
kilpailu- ja kuluttajavirasto) ja
rajoituksia vedoten kilpailu-,
elinkeinoministeriö huomauttaa,
viranomaistoimijat (työvoima- ja elinkeinoministeriö,
elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat alkoholin myynnin
talous- ja työllisyysvaikutuksiin.
Työvoima- ja
että rajoituksia tulisi kohdistaa Alkon myyntiin eikä
vähittäiskauppaan. Panimoliitto, Pienpanimoliitto, Päivittäistavarakauppa, työvoima- ja
elinkeinoministeriö ja Olutliitto katsovat, että yleisten rajoitusten sijasta tulisikin siirtää
kulutusta miedompiin alkoholijuomiin.
Toisaalta esimerkiksi Valvira, THL ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys katsovat, että
rajoitukset tulisi kohdistaa vähittäiskauppaan eli siihen jakelukanavaan, jonka myynti on
kasvanut eniten. Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys täsmentää tätä vaatimusta
toteamalla, että mietojen alkoholijuomien kulutusta saatavuuden ja hinnan keinoin suosinut
alkoholipolitiikka on uudistettava.
Päivittäistavarakauppa huomauttaa, että myyntiaikojen rajoittaminen voisi supistaa kaupan
aukioloaikoja, johtaa jopa 3000 henkilötyövuoden vähennyksiin ja kauppakuolemiin ilman,
että toimenpide tuoreen selvityksen mukaan edes vaikuttaisi mainittavasti kulutukseen.
Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto huomauttaa samoin, että
huoltoasemien osuus kulutuksesta on vähäinen tuotteiden hinnoittelunkin vuoksi ja
rajoituksilla uhattaisiin jälleen pieniä asiakkaita monin tavoin palvelevia liikepaikkoja.
Suomen Lähikauppa vastustaa myös rajoituksia ja huomauttaa, että ne johtaisivat kaupan
keskittymiseen ja kertaostosten kasvamiseen.
PAM kannattaa juhlapäiviä koskevia vähittäismyyntirajoituksia ja on valmis selvittämään
sunnuntaimyynnin rajoitusten vaikutuksia, mutta vastustaa päivittäisen myyntiajan
kiristyksiä. Se huomauttaa, että huoltoasemien myyntikielto ja rajoitukset ovat nykyisin
vaikeita toteuttaa.
Vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen saa
periaatteellista kannatusta Valviralta, THL:lta, SAK:lta, terveysjärjestöiltä ja
8. 8(13)
Alkoholijuomateollisuusyhdistykseltä ja vastustusta erityisesti Päivittäistavarakaupalta ja
muilta kaupan toimijoilta. Päivittäistavarakauppa muistuttaa PTT:n selvityksestä, jonka
mukaan toimenpide vähentäisi verotuloja ja työllisyyttä, lisäisi matkustajatuontia ja
vaarantaisi vajaan 1000 pienen kaupan ja kioskin olemassaolon. Lisäksi kuluttajien palvelut,
alueellinen tasa-arvo ja terve kilpailu vaarantuisivat.
Esimerkiksi THL, useat AVIt ja SAK muistuttavat, että vähittäismyyntiaikojen rajoittaminen
ja julkijuomisen vähentäminen voisi lisätä ravintolapalvelujen kysyntää ja siirtää juomista
kontrolloituihin ympäristöihin. Toisaalta SAK huomauttaa, että rajoituksiin liittyy herkästi
työturvallisuusnäkökohtia.
Aluehallintovirasto ehdottaa, että vähittäismyynnin rajoitukset voitaisiin toteuttaa
esimerkiksi kieltämällä myynti kioskeissa ja huoltamoilla siten, että vähittäismyyntilupa
myönnettäisiin vain yli 200 m²:n myymälöille. Toisaalta esimerkiksi Suomen Lähikauppa
vaatii, että mitään rajoituksia ei ainakaan saisi toteuttaa pienille myymälöille.
Ehkäisevän päihdetyön verkosto esittää uusina mahdollisuuksina alkoholijuomien sijoittelua
kaupoissa koskevia säännöksiä, joilla määriteltäisiin erilliset myyntialueet ja kiellettäisiin
alkoholijuomien houkutteleva sijoittelu.
Alkoholin saatavuuden rajoitusten valmisteluun nostettiin voimakkaasti esiin arvioita
uudistuksen taloudellisista vaikutuksista. Esimerkiksi työvoima- ja elinkeinoministeriö,
Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Päivittäistavarakauppa ja MaRa katsovat, että elinkeino- ja
kilpailupolitiikan näkökulmasta vähittäismyyntiin ja anniskeluun liittyvillä pienilläkin
rajoituksilla on ensinnä suuria vaikutuksia jopa koko elinkeinoalan toiminta- ja
työllistämisedellytyksiin ja toiseksi rajoitukset voivat kohdistua pahimmalla tavalla
erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka palvelevat monin tavoin asiakkaita.
Panimoliitto korostaa kotimaisen oluen merkittäviä maatalous-, työllisyys- ja
finanssivaikutuksia.
Erilaisia erityisnäkökulmia, jotka tulisi ottaa huomioon, esitettiin seuraavasti:
- Liikenne- ja viestintäministeriö: Merenkulun sekä lento- ja rautatieliikenteen
toimintaedellytykset
- Maa- ja metsätalousministeriö: Tilaviiniyritysten toimintaedellytykset sunnuntaimyynnissä
- MTK: Alkutuotannon toimintaedellytykset sekä maaseutumatkailu
- Kuntaliitto: Paikallinen elinkeinopolitiikka ja paikallisen elinvoiman tukeminen
9. 9(13)
Alkoholijuomien nauttimistilanteiden rajoittaminen
Arviomuistiossa esitetään, että yleisen saatavuuden rajoittamisen lisäksi tulisi akuutteja
alkoholihaittoja vähentää erityisin keinoin.
Sisäasiainministeriö kannattaa ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä, ravintolan oman
järjestyksenpidon seurantaa ja lähiympäristön melu- ja muiden haittojen ehkäisyä.
Aluehallintovirastot kannattavat ravintoloiden myyntiaikojen selkeämpiä ja tiukempia
rajoituksia. Selkeimpänä mallina pidetään esimerkiksi anniskelun jatkoajoista luopumista,
mutta lupajärjestelmä voitaisiin rakentaa myös ravintolan toiminta-ajatuksen perusteella,
jolloin vain yöravintolat voisivat jatkaa anniskelua kello kolmeen.
Mara ja PAM vastustavat anniskelun rajoituksia. MaRa korostaa, että kahden tunnin
lyhennys anniskeluaikaan veisi tuhansia työpaikkoja ja siirtäisi vain nauttimista valvonnan
ulkopuolelle. Sekä Mara että PAM katsovat, että jatkoaikalupajärjestelmä tulisi selkeyttää ja
luvan myöntämisen edellytyksenä arvioitaisiin järjestyksenpito- ja lähiympäristön
haittanäkökulmat.
MaRa ei vaatisi ravintolan tyhjentämistä anniskeluajan päätyttyä määrätyssä ajassa, mutta
PAM ei hyväksy tuntia pidempää tyhjennysaikaa. Tyhjentämisaika on nykyisin puoli tuntia.
5. Hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen
Arviomuistiossa
esitetään,
että
vaikutusmahdollisuuksia eri keinoin.
alkoholihallinnossa
lisättäisiin
paikallisia
Kuntaliitto ja terveysjärjestöt kannattavat kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä
julkijuopottelun ehkäisemisessä että anniskelu- ja jatkoaikalupien myöntämisessä. THL:n
Paikallisen alkoholipolitiikan hanketta pidettiin erityisen hyvänä esimerkkinä paikallisesta
toiminnasta.
Paikallisten lupalausuntojen merkitystä on halua lisätä myös lupahallinnossa, mutta sitovia
lausunnoista ei haluta. MaRa kannattaa paikallista yhteistyötä, mutta ei kannata uutta lakiin
kirjattua menettelyä asiasta.
10. 10(13)
6. Yritystoiminnan hallinnollisen taakan vähentäminen
Arviomuistiossa esitetään, että luvanhaltijoiden
hallinnollista taakkaa vähennettäisiin.
omavalvontaa
vahvistettaisiin
ja
Omavalvonnan korostaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen saa periaatteellista
kannatusta erityisesti Valvirasta, aluehallintovirastoista ja MaRasta. MaRa pitää
seuraamusmaksua yhtenä käyttökelpoisena valvonnan keinona. Oikeusministeriö
huomauttaa, että hallinnollista seuraamusmaksua ja rangaistusta ei nykyään saa määrätä
samasta teosta.
MaRa muistuttaa samalla, että anniskelulupahakemukseen liitetään nykyisin noin 20 liitettä,
joiden tiedot viranomaiset voisivat selvittää suureksi osaksi itsekin.
MaRa kannattaa anniskelupaikan vastaavan hoitajan järjestelmän keventämistä. Toisaalta
keventämistä vastustetaan tai siihen suhtaudutaan epäillen monessa aluehallintovirastossa.
Vastaavan hoitajan läsnäolovaatimus tulisi useiden AVIen, SAK:n, PAM:n mielestä
säilyttää. Kovin tiukoista koulutuksen määritelmistä voitaisiin tosin luopua tai
työkokemuksen pituudesta joustaa, sillä vanhojen todistusten selvittäminen nähtiin taakkana
ja työvoimapula helpottuisi. Hyväksytty pätevyys voitaisiin merkitä ennakolta rekisteriin.
Ehkäisevän päihdetyön verkoston mukaan vastaavan hoitajan läsnäolovaatimuksen
poistamista voidaan harkita, jos anniskeluhenkilökunnan vaatimuksena olisi hygieniapassia
vastaavan anniskelupassin suorittaminen.
Myös vähittäismyyntipaikkoihin
kiristämistä.
esitetään
ammatillisen
koulutuksen
vaatimusten
Kevennetyissä lupamenettelyissä esimerkiksi suljetuille seurueille tarjoilussa nähdään sekä
riskejä eli alkoholin saatavuuden lisäämistä, keinottelua ja järjestelmän sekavuutta, että
mahdollisuuksia.
Alkoholiannosten määrää ja kokoa ei haluta vapauttaa kokonaan, mutta joustavampaa
anniskelua kannatetaan valvovissa AVeissa ja MaRan ehdotuksessa täydennettynä
esimerkiksi ohjeannoksin. Toisaalta SAK esittää selvitettäväksi asiakkaille mahdollisuutta
tuoda ravintolaan mukanaan mietoja alkoholijuomia,
11. 11(13)
MaRa kannattaa ravintoloiden yhteisten anniskelualueiden hyväksymistä esimerkiksi
kauppakeskuksissa, mutta yhteiset anniskelualueet nähtiin monessa AVissa valvonnan
riskeinä.
Työvoima- ja elinkeinoministeriö nostaa uudistuksessa tarkasteltaviksi myös alkoholilain 21
- 21 d §:n säännökset.
7. Toimivan kilpailun lisääminen
Työvoima- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan kaupan keskittymisen
pysäyttäminen ja vähentäminen on yksi tärkeimpiä kilpailupolitiikan tavoitteita. Tässä
suhteessa se katsoo, että keskioluen laimentamista pahempi vaihtoehto olisi pienten kaupan
yksiköiden toimintaedellytysten heikentäminen myyntiaikojen rajoituksilla. Alkon tulisi
lisäksi nykyistä selvemmin ja systemaattisemmin irtautua nykyistä kaupan rakennetta
ylläpitävästä myymäläpolitiikastaan. Lounais-Suomen aluehallintovirasto katsoo samoin,
että Alkon myymälöiden sijoittuminen liiketaloudellisin perustein vahvistaa kahden
suurimman kaupparyhmän asemaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, että - toisin kuin arviomuistiossa kuvataan vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen johtaisi
kaupan keskittymiseen. Suomen lähikauppa kritisoi muistiota samasta virheellisestä
päätelmästä. Alko esittää arvionaan, että tällainen päätös voisi eräin oletuksin johtaa 50 100 uuden Alkon avaamiseen.
MaRa vaatii, että anniskelun selvemmällä määritelmällä tulisi saattaa valvomatonta
toimintaa valvonnan piiriin. Valvonta kohdistuu nyt anniskeluravintoloihin, vaikka
”tilausravintoloissa” toimitaan yleisesti ja sosiaalisen median kautta järjestettävissä
yleisötilaisuuksissa suurisuuntaisesti asiakkaiden omilla juomilla ilman valvontaa.
MTK toivoo kaikille maaseudun matkailuyrityksille selviä ja reiluja pelisääntöjä.
12. 12(13)
8. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen
Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö esittää lausunnossaan laajan
taustakatsauksen harmaan talouden ilmiöihin erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla.
Yksikkö kannattaa lupaviranomaisten valvontaedellytysten säilyttämistä ja parantamista
useilla ehdotuksilla.
Alkoholijuomien hankkimista ravintolalle vain lupanumerolla kannattavat erikseen myös
MaRa, Päivittäistavarakauppa (Horeca) ja PAM. Toisaalta reaaliaikainen varastokirjanpito
ei saa kannatusta.
Alkoholitarkastajien nykyistä laajempia tarkastus- ja valvontaoikeuksia ehdottavat MaRa ja
PAM.
9. Muita näkökohtia
Evira, samoin kuin maa- ja metsätalousministeriö, kiinnittää huomiota alkoholijuomien
määritelmiin ja niiden yhteensopivuuteen EU-lainsäädännön kanssa. EU:n elintarvike- ja
valmisteverolainsäädännössä alkoholijuomia ovat jo 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia
sisältävät juomat.
Säännökset
suojatuista
maantieteellisistä
merkinnöistä
voidaan
maaja
metsätalousministeriön mukaan siirtää sille tai ne voidaan vaihtoehtoisesti kumota, sillä EUlainsäädäntö ei edellytä kansallisia määritelmiä. Sen sijaan hedelmäviinin ja siiderin
määritelmät, joista ei ole EU-säännöksiä, tulisi säilyttää alkoholilainsäädännössä.
Tietosuojavaltuutetun toimisto
vaatimuksista lainvalmistelussa.
muistuttaa
henkilötietojen
käsittelyä
koskevista
Toisen henkilöllisyystodistuksen käytön kriminalisointia kannattavat valvontaviranomaiset
ja elinkeinon edustajat. Oikeusministeriö viittaa aiempien esitysten valmisteluun, jossa ei
rikosoikeuden periaatteiden kannalta suljeta pois kriminalisoinnin mahdollisuutta, vaikka
asia vaatii vielä selvityksiä. Erityisen tarpeellista on tosin arvioida kriminalisointia, joka
koskisi nimenomaan alaikäisiä.
13. 13(13)
Alko katsoo, että nykyinen alkoholijuomien tilaamista ulkomailta koskeva käytäntö tulisi
kirjata lakiin ja nykyinen verottomien tavaroiden myyntiä esimerkiksi lentoasemilla koskeva
viittaus tulisi kirjoittaa lakiin auki.
Alko katsoo myös, että sen hallintoa ja tehtäviä koskevat nykyiset asetustasoiset säännökset
voidaan
siirtää
lain
tasolle.
Alkoholijuomateollisuusyhdistys
ja
Suomen
Alkoholijuomakauppayhdistys vaativat Alkon toiminnan avoimuuden lisäämistä esimerkiksi
oman maahantuonnin, myyntitietojen julkisuuden ja katekertoimen laskennassa.
Varoitusmerkinnät saavat laajaa tukea sekä valvontaviranomaisilta että terveysjärjestöiltä.
Esimerkiksi Suomen ASH ry huomauttaa, että etanoli ja alkoholijuomista saatu asetaldehydi
on luokiteltu ykkösluokkaan syöpää aiheuttavina aineina ja tämän tulisi heijastua
suomalaiseen alkoholipolitiikkaan.
Sisäasiainministeriö katsoo, että päihtyneiden säilöönoton vastuuta tulisi siirtää poliisilta
enemmän sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulle.
Elinkeinotoimijat kritisoivat alkoholijuomien hinnoittelua ja tarjoushintojen ilmoittamista
koskevia säännöksiä. MaRa korostaa, että ns. happy hour- mainonnalla, jos se taas
sallittaisiin, pyrittäisiin siirtämään kulutusta takaisin valvottuun ympäristöön. Panimoliitto
huomauttaa, että hallitus on itse lisännyt hintakilpailua nykyisillä tarjoushinnoittelua
koskevilla säännöksillä. Myös yhdessä aluehallintovirastossa pidetään tarjoushinnoittelua
koskevien rajoitusten poistamista harkinnanarvoisena.