2. Joskus Etu-lapsen kohtaaminen voi
käynnistää kasvattajassa negatiivisia tunteita.
Kasvattaja voi tuntea uhkaa,
riittämättömyyden tunnetta jne.
Itsehallinnan menetys tai sen uhka ja
täydellisyyden harhan menetys – miltä minä
näytän muiden silmissä, en osaakaan…
3. Oman keskeneräisyyden ja ”pienuuden”
tunnistaminen ja tiedostaminen on oman
kehittymisen kannalta keskeistä.
Se pelkästään ei kuitenkaan riitä, vaan alueita,
joissa kokee tarvitsevansa kehittymistä, pitää
harjoitella.
Kasvattajan on suostuttava omaan kasvuunsa.
4. vaikuttavista tekijöistä…
Sen paremmin voit tai ainakin sinulla on
mahdollisuus vaikuttaa niiden kehittämistä
vaativiin tekijöihin.
Kaikilla meillä on kehittämistä vaativia
tekijöitä
5. Oman itsensä kanssa toimeen tuleminen edellyttää
kykyä nähdä itsensä arvokkaana ja itsenäisenä
henkilönä.
Henkilö pystyy ymmärtämään ja hallitsemaan omia
ajatuksiaan ja tunteitaan. Hän hyväksyy oman
tyylinsä ja vahvuutensa, heikkoutensa ja
rajallisuutensa.
Ongelmatilanteissa hän pystyy erottamaan, onko
kysymys omista tunteista ja ajatuksista vai
ulkoisista tosiasioista.
Itsetuntemukseen liittyy itsensä ymmärtäminen,
hyväksyminen ja kunnioittaminen, juuri sellaisena
kuin on. Ihminen on antanut itselleen luvan tehdä
virheitä, hän saa ilmaista tunteita ja hänellä saa olla
tarpeita – emotionaalinen rehellisyys.
6. Tiellä on kohdattava oman elämän
peruspettymykset ja kipupisteet sekä elettävä
niiden kanssa.
Itseensä tutustuvan ihmisen on oltava
valmiimpi kohtaamaan kipua kuin välttämään
sitä.
Lähes aina se merkitsee nöyryyden opettelua.
Valmiutta myöntää olevansa väärässä.
7. Itsetietoisuus mahdollistaa sekä empatian
että itsehallinnan kehittymisen.
Empatia ja itsehallinta yhdessä
mahdollistavat sosiaalisten suhteiden
toimivuuden.
Tunneälytaitoisuus ei ole helposti
saavutettava ominaisuus, vaan se on
suostumista hitaaseen ja usein kipeäänkin
kasvuun.
Oikean suunnan huomaa siitä, että ahdistus
vähenee.
8. Mitkä ovat vuorovaikutuksen vahvuudet ja
huolenaiheet.
Mikä on kasvattajan oma ihmissuhdehistoria?
Mikä on kasvattajan kokemus perheestä?
Mikä on kasvattajan käsitys omista kyvyistään
toimia työntekijänä?
Miten kasvattaja pystyy säätelemään ja
jäsentämään vuorovaikutusta?
Millainen on vuorovaikutuksen tunnesisältö?
Mikä on positiivisen vuorovaikutuksen määrä?
Mikä on puheen laatu/määrä – kuuntelu ja
kysyminen?