Tutustu kirkon työhön ulkomailla asuvien suomalaisten parissa osoitteessa http://evl.fi/ulkosuomalaiset

1. SUOMALAISEN SIIRTOLAISUUDEN HISTORIA KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

3. Myös Venäjälle lähdettiin varhain, jo 1500-luvulla. Ensimmäinen suomalainen luterilainen seurakunta perustettiin Lempaalaan 1611 . Myöhemmin Venäjälle lähdettiin taloudellisista ja erityisesti poliittisista syistä. Nykypäivänä Venäjällä on noin 150 000 suomalaistaustaista henkilöä . KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

4. Keski-Ruotsiin lähteneistä siirtolaisista osa jatkoi matkaa Amerikkaan, erityisesti Delawaren alueelle vuosina 1638–1654 - noin 10 000–12 000 lähtijää, joiden joukossa myös yhdysvaltojen perustamiseen vaikuttanut John Morton.

5. Perinteinen siirtolaisuus 1870–1929 . Suomen nälkävuodet ajoivat lähtemään erityisesti Amerikkaan, mutta myös Norjaan ja Australiaan. Lähtijöistä yli puolet oli rannikkoseudun väkeä, erityisesti etelä-Pohjanmaalta. KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

6. Vuosina 1899–1913 noin 370 000 suomalaista muutti työn perässä Amerikkaan. New Yorkissa aloitti vuonna 1897 Merimieslähetysseuran pappi suomalaisen kirkollisen toiminnan. Nykypäivänä Yhdysvalloissa asuu jo noin 650 000 suomalaista tai suomensukuista henkilöä. KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

7. Australiaan lähdön syinä 1920-luvulla oli erityisesti maan työvoimapula sekä löyhä maahanmuuttopolitiikka. Myöhemmin Australia tiukensi maahanmuuttopolitiikkaansa, mutta siitä huolimatta maassa on noin 17 000 ensimmäisen ja toisen polven suomalaista. KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

8. Vuonna 1921 perustettiin Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskuksen alaisuuteen Diasporatoimikunta, jonka tehtäväksi tuli siirtolaisista huolehtiminen. Alkuaikoina Diasporatoimikunta paneutui pääasiassa inkerinsuomalaisista huolehtimiseen. KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

9. 2. maailmansodan jälkeen alkoi uuden siirtolaisuuden aika . Aina vuoteen 1980 saakka lähtemisen syynä oli useimmiten työ, jota Suomessa ei ollut riittävästi kaikille tarjolla. Suosituimmat kohdemaat olivat Ruotsi, Saksa, USA ja Kanada. Ruotsiin muutti peräti 80 % lähtijöistä. KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

10. 1900-luvun alussa siirtolaisuuteen suhtauduttiin kielteisesti, ja asenne muuttui positiiviseksi vasta hiljalleen. Ruotsissa suomalaiset olivat aktiivisia muun muassa etujärjestötoiminnassa . KUVA: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI

12. Suomalaiset matkustavat yhä aktiivisemmin ja kauemmas. Jopa 1,8 miljoonaa suomalaista matkustaa vuosittain ulkomaille. Oman ryhmänsä näistä matkailijoista muodostavat kausimuuttajat , ”muuttolinnut” jotka viettävät ulkomailla yleensä talvikauden. Kuva: siirtolaisuusinstituutti

14. V. 1982 piispainkokous päätti, että - kirkolla on velvollisuus pitää yhteyksiä jäseniinsä silloinkin, kun he elävät toisessa maassa - kirkon on huolehdittava siitä, että ulkosuomalaiset voisivat osallistua äidinkielisiin jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnallisiin tilaisuuksiin.

16. Kirkko on vahvasti ollut mukana katastrofi- ja kriisityössä ulkomailla, kuten esimerkiksi vuoden 2001 World Trade Centerin torneihin kohdistuneen terrorihyökkäyksen yhteydessä tai tapaninpäivän 2004 Tsunamin kriisityössä yhdessä Suomen viranomaisten kanssa.

17. Ulkosuomalaisilla on mahdollisuus kirkollisiin toimituksiin myös maailmalla, muun hengellisen toiminnan lisäksi.