1. OPISKELIJOIDEN TYÖSKENTELY TAPAHTUMISSA
Johdanto
Osaamisen ja ammattitaidon kehittymisen kannalta käytännön kokemuksen hankkiminen autenttisissa
työtehtävissä on keskeinen oppimisen muoto ja sen vuoksi työharjoittelut, työssä oppiminen, käytännön
projektityöt, alan ammattilaisten vierailuluennot ja muut elävät elinkeinokontaktit ovat olennainen osa
opetusta sekä toisen asteen opetuksessa että ammattikorkeakouluopetuksessa.
Tapahtumamatkailun uudet rakenteet –hankkeeseen liittyen on sovittu, että opiskelijoiden työskentelystä
tapahtumissa laaditaan yhteistyömalli, jota noudatetaan sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijoiden
tapahtumatyöskentely liittyy heidän opintoihinsa. Yhteistyön osapuolina ovat tapahtumia tuottavat ja
toteuttavat organisaatiot sekä hankkeessa mukana olevat oppilaitokset Savon ammatti- ja aikuisopisto
(Sakky) sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Näistä SAKKY edustaa toisen asteen koulutusta, joka kuvion 1.
mukaisesti jaetaan ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteet
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 5-6 §) määrittelee toisen asteen ammatillisen koulutuksen
tavoitteet seuraavasti: ”Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon
saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen.
Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta
järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.
Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteet
Ammattikorkeakoululain (351/2003 ja muutos 564/2009) 4 ja 5 § mukaan: ”Ammattikorkeakoulujen
tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja
sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea
yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja
aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä
sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä
oppimista. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi
ja vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

2. yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin
muiden oppilaitosten kanssa.
Opetussuunnitelmat
Opiskelijoiden opinnot ovat kokonaisuus, joka tähtää ammattitaidon peruselementtien tietojen, taitojen ja
oikean asenteen kehittymiseen ja kasvamiseen opintopolun aikana. Suomalainen koulutusjärjestelmä
perustuu rakenteellisesti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, minkä mukaisesti oppiminen on koko
opintopolun ajan kestävä jatkumo. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin opitun päälle rakennetaan uutta
ja opiskeltavat asiat linkittyvät vähitellen kokonaisuudeksi. Lopputuloksena pitäisi syntyä valmiudet toimia
elinkeinossa koulutusta vastaavissa tehtävissä sekä valmiudet jatkaa oppimista.

3. Opintoihin on laadittu oppilaitoskohtaisesti opetussuunnitelmat, joiden mukaisesti opetus ja opiskelu
toteutetaan. Toisen asteen oppilaitoksissa (SAKKY) tutkinnon perusteet annetaan opetushallituksen (OPH)
määräyksenä ja näiden perusteiden pohjalta laaditaan oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma.
Ammattikorkeakouluissa (Savonia) opetussuunnitelma laaditaan oppilaitoksessa käyttäen apuna elinkeinon
asiantuntijoita, alueellisia viranomaisia ja ennakkointitietoa työelämän tarpeista.
Opintojen rakenne
Opetussuunnitelmissa määritellään opintokokonaisuuskohtaisesti sekä opintojaksokohtaisesti tavoiteltava
osaamistaso sekä arviointikriteerit, joiden perusteella saavutettua osaamista arvioidaan. Opintojaksojen ja
opintokokonaisuuksien sisällä määritellään myös oppimistapahtumat eli ne tavat, joilla opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus oppia ja päästä asetettuihin osaamistavoitteisiin.
Sekä toisen asteen tutkinnot että ammattikorkeakoulututkinnot sisältävät perusopintoja, ammatillisia
opintoja ja syventäviä opintoja. Lisäksi molemmilla tasoilla on pakollista käytännön harjoittelua; toisen
asteen tutkinnoissa työssäoppimista ja ammattikorkeakoulututkinnoissa harjoittelua. Molemmilla asteilla
opiskelijat tekevät opintojensa lopussa laajemman kartoituksen, selvityksen, tutkimuksen, projektityön tai
kehittämishankkeen. Nämä päättötyöt tai opinnäytetyöt tehdään itsenäisesti joko yksilö- tai parityönä
opettajan ohjauksessa.
Yhteistyön muodot
Opetussuunnitelmien käytännön toteutuksia suunniteltaessa opettajalla on mahdollisuus valita asetettuja
oppimistavoitteita parhaiten palvelevia oppimistapahtumia ja –menetelmiä. Seuraavassa on esitelty
parhaiten työelämän kanssa yhteistyössä toteutettaviksi soveltuvia yhteistyömuotoja:
1)OPINTOJAKSOIHIN SISÄLTYVÄ PROJEKTITYÖSKENTELY
Opintojaksoihin tai opintokokonaisuuksiin voidaan sisällyttää erilaisia projektitöitä. Ne voivat olla laajoja,
pitkäkestoisia kokonaisuuksia, joihin osallistuu useampi opiskelija tai pienempiä yksittäisten opiskelijoiden
tekemiä tehtäväkokonaisuuksia.
Projektityöskentelynä opiskelijat voivat osallistua tapahtuman valmistelu-, suunnittelu- ja
markkinointitehtäviin ennen tapahtumaa oppilaitoksessa tai työskennellä tapahtuman aikana tapahtuman
eri toimintapisteissä.

4. 2) Työssä oppiminen (SAKKY)
Ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimisen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan keskeisiin
työtehtäviin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen työelämässä. Työssäoppiminen valmentaa opiskelijaa
alan erilaisiin käytännön työtehtäviin ja antaa hänelle valmiuksia toimia työyhteisön jäsenenä kehittäen
hänen ammatillista kasvuaan. Työssäoppimisen tulee täyttää sille asetetut ammatilliset vaatimukset
riittävän monipuolisesti antaen opiskelijalle myös mahdollisuuden henkilökohtaisten taitojen mukaiseen
ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Työssäoppimista ohjaa aina opiskelijan ammatinopettaja.
Työssäoppimisesta tehdään sopimus, jonka kaikki sen osapuolet: työpaikka, oppilas ja oppilaitos
allekirjoittavat. Työssäoppimista arvioidaan yleensä näytöllä, johon oppilas on perehdytetty ennen
työssäoppimisen alkua ja johon myös työpaikka perehdytettään. Näytöistä on valmis materiaali, jossa on
ohjeet ja arviointikohteet sekä arviointikriteeristö.
Työssäoppimista on koko tutkinnossa yhteensä 23 ov, joka jakaantuu kolmeen osaan (5-13 opintoviikkoa)
kunkin tutkinnonosan tavoitteiden ja jaksotuksen mukaisesti. Työaika kyseisille jaksoille määräytyy kunkin
työpaikan työehtosopimuksen mukaan. Opiskelija tekee ensimmäisen työssäoppimisen oppilaitoksen
omissa palvelupisteissä tai oppilaitoksen ulkopuolella elinkeinossa, seuraavat kaikki elinkeinossa. Jokaiselle
työssäoppimisjaksolle ovat omat tavoitteet, noudattaen osaamisen kehittymistä opintojen edetessä sekä
oppilaan opiskelujen sisältöjen valinnoista.
3) Harjoittelu (Savonia-ammattikorkeakoulu)
Ammattikorkeakoulussa harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti alan keskeisiin
työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu syventää opiskelijan tietoja ja
taitoja, valmentaa häntä alan erilaisiin käytännön työtehtäviin ja tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä
sekä koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Harjoittelun tulee olla riittävän monipuolista ja sen
tulee muuttua edetessään haasteellisemmaksi. Harjoitteluksi soveltuvan työn tulee tukea opiskelua ja
mahdollistaa opiskelun kautta saatujen tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön. Harjoittelun aikana
opiskelija saa kokemusta matkailu- ja ravitsemisalan eri ammateissa vaadittavista pätevyyksistä ja voi
arvioida omaa osaamistaan (Harke).
Savonia-ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelun kokonaislaajuus on 30 opintopistettä jakautuen
perusharjoitteluun ja syventävään harjoitteluun. Kumpikin on laajuudeltaan 15 opintopistettä eli yhteensä
400 työtuntia ja harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhdessä yrityksessä. Kokonaisajasta osa kuluu
harjoitteluraportin kirjoittamiseen. Perusharjoittelussa tehdään yleensä rutiinitöitä ja syventävässä
harjoittelussa työtehtävien tulee olla vaativampia suunnittelu-, kehittämis- tai esimiestehtäviä.

5. 4) Opinnäytetyö/päättötyö (toinen aste)
Opinnäytetyö on 2ov laajuinen. Työssään opiskelija osoittaa eri osaamisalueiden kokonaisvaltaista
hallintaa. Työ voi muodoltaan olla esim. pienimuotoinen markkinointitutkinus, tuotekehittelyprosessi,
projekti, tapahtuman järjestäminen tai osa siitä, selvitys jostain ilmiöstä/asiasta tms. Työstä tehdään aina
kirjallinen osa.
5) Opinnäytetyöt (ammattikorkeakoulu)
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää
valittuja menetelmiä työelämän ongelmien ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön
(Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003).
Opinnäytetyönä opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksia, tuotesuunnittelu/ -
kehitysprojekteja tai vastaavia laajoja tehtäväkokonaisuuksia. Opinnäytetyön tulee sisältää vahvaa
teoreettista tietoa ja sen käytännön soveltamista. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.
Yhteistyön käytännön toteutus
Tapahtumajärjestäjä voi ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja sopia yhteistyöstä joko opettajien tai
koulutuspäälliköiden kanssa.
Oppilaitoksissa yhteisten toteutusten koordinaattoreina ja opiskelijoiden ohjaajina toimivat
tapahtumatuotantoon liittyvien opintojaksojen ja kurssien opettajat. Tällä hetkellä yhteyshenkilöt ovat:
Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakky:
Hannele Hartikainen, 044 785 4810
Päivi Snellman, 044 785 3328
Savonia-ammattikorkeakoulu / Matkailu- ja ravitsemisala:
Riittamaija Pulli, 044 785 785 6062
Jorma Korhonen, 044 785 6015
Koulutus- ja kehittämispäällikkö Tarja Paukkeri, 044 785 5367

6. Aikataulu
Opetuksen toteutus kaikissa muodoissaan suunnitellaan hyvissä ajoin ennen toteutusta. Opiskelu etenee
lukuvuoden aikana jaksoina ja jakson alkaessa koko jakson toteutussuunnitelma on tehty ja sen
muuttaminen saattaa olla hankalaa. Käytännössä esimerkiksi syyslukukauden opintojaksoihin liittyvistä
projekteista ja muista yhteistyökuvioista tulisi sopia ainakin alustavasti jo keväällä ja vastaavasti
kevätlukukauden toteutuksiin liittyvistä tarpeista tulisi opettajalla olla tieto jo edellisenä syksynä.
Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollisesta yhteistyöstä päästäisiin sopimaan mahdollisimman ajoissa
ennen haluttua toteutumisajankohtaa.
Toisen asteen opiskelijoiden työssäoppimisjaksot jakaantuvat koko lukuvuodelle. Opiskelijat osallistuvat
työprojekteihin myös osana varsinaista opetusta.
1. vuoden matkailuvirkailijaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 1.-31.5. ja 1.12. – 28.2.
1. vuoden matkailupalveluiden tuottajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 15.2. – 15.4.
2. vuoden matkailuvirkailijaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot 15.8. – 31.9.
2. vuoden tuottajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 15.2. – 31.5.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelut sijoittuvat yleisimmin kesäkaudelle (touko-syyskuu), mutta
harjoittelun voi tehdä muulloinkin, mikäli sopiva harjoittelupaikka ja työtehtävät löytyvät.
Opiskelijoiden perehdyttäminen ja arviointi
Opiskelijoille tulee järjestää perehdyttäminen, jonka avulla opiskelija pystyy hahmottamaan tapahtuman
peruskonseptin:
Kuka? – järjestävä organisaatio ja sen esittely
Miksi? – tapahtuman tavoite (tapahtuman taustaorganisaation tavoitteet, tapahtumaorganisaation
tavoitteet)
Mitä? – tapahtuman sisältö (tuote/palvelut)
Missä? – paikka
Milloin? – ajankohta

7. Kenelle? – asiakas- /kohderyhmä(t)
Miten? – järjestävän yhteisön tapa toimia (toteutusorganisaatio + resurssit), sidosryhmät,
sponsorit, budjetointi, turvallisuussuunnittelu
Mielikuva? – järjestävän yhteisön ja kumppaneiden imago, tavoiteimago ja niiden mittaaminen
Opiskelijoiden työskentely tapahtumassa tulee arvioida. Harjoitteluissa käytetään arviointilomaketta ja
myös opinnäytetöissä on käytössä erillinen palautelomake toimeksiantajalle. Projektitöissä sovitaan
arvioinnista erikseen opettajan kanssa. Opettajan, opiskelijoiden ja tapahtumajärjestäjän kesken on hyvä
järjestää palautekeskustelu työn tultua valmiiksi.
Kaikissa yhteistyömuodoissa erillinen työtodistus opiskelijalle on paikallaan.