Pieniä aktivointitehtäviä luennoille

1. KIRSI VIITANEN EDUTA OY
KUULEN JA UNOHDAN. NÄEN JA MUISTAN.
TEEN JA YMMÄRRÄN. - "TUNTEMATON"
Opiskelijat kirjoittavat omia ajatuksiaan opiskeltavasta aiheesta
opettajan tehtävänannon esim. kysymyksen tai aiheen mukaan –
Tavoitteena on aiemman tiedon, osaamisen ja ymmärryksen
nostaminen esiin opsikelijalle itselleen ja opettajalle.
1. AKTI VOI VAT KI RJOI TUSTEHTÄVÄT
Alkutestin avulla selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen
aiheesta tai varmistetaan, että kaikilla opiskelijoilla on samat
pohjatiedot aiheesta.
4. ALKUTESTI
Mitä tiedät asiasta etukäteen? (know)
Mitä asiasta haluat oppia (want)
Mitä sinun tulee vielä oppia, jotta saavutat osaamistavoitteet? (learn)
Miten voit oppia lisää (how)
6. K-W-L-H-TEKNI I KKA
LUENNOLLA?
H A R J O I T U K S I A O S A L L I S T A M IS E E N
MITEN AKTIVOIN OPISKELIJOITA
Opettaja laatii ennakkoon luennostaan väitelauseita, johon opiskelija
voi vastata joko tarua tai totta.
8. VÄI TELAUSEET
Opiskelija kertoo vieruskaverille 3-5 asiaa, jotka hän muistaa esim.
edelliseltä luennolta, aiempien opintojen/luentojen pohjalta tai
käynnissä olevasta luennosta. Tavoitteena on valmistautuminen
tulevaan ja ydinasioiden kertaaminen.
2. KERRO NAAPURI LLE
Opiskelija nostaa esille viisi asiaa esim. opiskeltavasta aiheesta ja sen
käytäntöön soveltamisesta, jotka hän tietää luennon alussa.
3. "VI I SI ASI AA, JOTKAT TI EDÄT. . . "
Opettaja tekee avoimessa muodossa kysymyksiä opiskelijoille ennen
luentoasi alkua. Anna heille hetki aikaa miettiä niitä rauhassa joko
itsenäisesti tai pareittain. Aloita luentosi nostamalla niitä esiin
yhteiseen keskusteluun.
5. VI RI TTÄVÄT KYSYMYSKSET
Nostetaan esiin opiskelijan omat osaamistavoitteet sekä toiveet
opintojaksolla käsiteltävistä asioista tai käytettävistä
opetusmenetelmistä.
7. OPI SKELI JAN TOI VELI STA

2. KIRSI VIITANEN EDUTA OY
OPISKELU ILMAN AJATTELUA ON HYÖDYTÖNTÄ. AJATTELU
ILMAN OPISKELUA ON VAARALLISTA. - "KUNGFUTSE"
Aivoriihissä opiskelijat tuottavat suuria määriä luovia ideoita luennon
aiheeseen liittyen. Tärkeää on, ettei kenenkään ideoita aseteta
ideointivaiheessa arvioinnin kohteeksi, jotta ne tuotetaan
mahdollisimman luovasti. Ideoinnin lähtökohtana voi olla esim. kuva,
teksti, case. Vältä suoria kysymyksiä, koska ne ohjaavat ideoijia
vastaamaan siihen ja näin ollen uudet innovatiiviset näkökulmat
voivat jäädä syntymättä.
9. AI VORI I HI
Opiskelijat nimeävät kolme (teoreettista) asiaa, jotka jäivät heille
mieleen luennosta, artikkelista, videosta yms. Sen jälkeen he
valitsevat kaksi todellisen elämän tapahtumaa tai omaa kokemusta,
jotka liittyvät em. kolmeen asiaan ja pohtivat, mitä he haluavat tietää
asiasta lisää. Lopuksi he laativat yhden kysymykset.
11. 3-2-1: PARI /PI ENRYHMÄ
Opiskelijat pohtivat pareittain tai pienryhmässä skenaariotehtävän
avulla eri vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia, mitä tapahtuu
seuraavaksi, kun tehdään tietyt valinnat.
13. MI TÄ JOS SEURAAVAKSI
LUENNOLLA
MITEN AKTIVOIN OPISKELIJOITA
Opiskelijat etsivät verkosta esim. uutisen, artikkelin, blogi-tekstin,
joka liittyy luennon aiheeseen ja pohtivat, miten se näkyy em.
lähteissä.
1O. ANKKUROI TU OPETUS
Opiskelija pohtii asiaa ensin yksin opettajan antaman ohjeen mukaan.
Tämän jälkeen hän ottaa itselleen parin ja he yhdistävät tuotoksensa
yhdeksi kokonaisuudeksi. Lopuksi pari valitsee vielä toisen parin ja
yhdistää kummankin koonnit yhteiseksi lopputulokseksi.
12. KUMULOI TUVA RYHMÄ
Opiskelija valitsee kuvista, esineistä, käsitteistä jne. vaihtoehdon joka
ei liity aiheeseen tai ei kuulu joukkoon.
14. MI KÄ EI KUULU JOUKKOON?
Opiskelija valitsee esim. asteikolta 0-10, kokemusjanalta (paljon-
vähän-ei yhtään) tai aikajänteeltä vaihtoehdon, johon hän sijoittuu
omasta mielestään tällä hetkellä. Opettaja kysyy: mitä pitäisi
tapahtua, jotta hän voisi siirtyä askeleen eteenpäin.
15. AJATUS-, ASTEI KKO- JA MI ELI PI DEJANAT

3. KIRSI VIITANEN EDUTA OY
ELÄ KUIN KUOLISIT HUOMENNA.
OPI KUIN ELÄISIT IKUISESTI. - "M. GANDHI"
Väittelyyn valitaan ensin osapuolet eli väittelijä ja vastaväittäjä, ja sitä
johtaa puheenjohtaja. Osapuolten tulee väitettävän asian
osaamiseltaan olla tasapainossa, ettei väittelytilaisuudesta tule
kuulustelua tai altavastaamistilaisuutta. Puheenjohtaja johdattaa
osapuolet väittelyyn ja tarvittaessa keskeyttää sen, mikäli siinä
mennään aiheen ulkopuolelle tai epäasiallisuuksiin. Lopuksi yleisö
äänestää voittajan, jonka argumentointi perustelumpaa.
16. VÄI TTELY
Opiskelija tekee luennosta yhteenvedon kuvan muodossa joko
piirtämällä tai kuvan valinta kuvapankista
20. VI SUALI SOI NTI JA HAVAI NNOLLI STAMI NEN
Luennon jälkeen opiskelija listaa asiat, jotka 1. hän tietää, 2.
ymmärtää, 3. voi käyttää tietoja seuraavissa tilanteissa ja 4. huomasi
seuraavia eroja ja/tai yhtäläisyyksiä asioiden välillä.
20. TI ETOPORTAAT
LUENNOLLA
MITEN AKTIVOIN OPISKELIJOITA
Itsearviointi tai palaute opettajalle, jolla opiskelija arvioi omaan
osaamistaan tai opintojakson antia.
23. VÄLI ARVI OI NTI
Paneelikeskustelun tavoitteena on saada yleisö ajattelemaan aihetta
monipuolisesti. Paneelissa eri näkökulmia edustavat henkilöt esim.
opiskelijat keskustelevat sovitusta aiheesta ryhmän edessä.
Tarkoituksena on tuoda esille eri mielipiteitä ja näkökulmia. Paneelia
johtaa puheenjohtaja.
17. PANEELI KESKUSTELU
Opettaja antaa opiskelijoille kysymyslistan, johon opiskelija etsii
vastauksia luentojen aikana.
19. TARKKAI LUKYSYMYKSET .
Opiskelija tekee toiselle opiskelijalle kysymyksiä luennon aiheesta,
mihin voi vastata joko kyllä tai ei.
21. KYLLÄ TAI EI
Lähde: Ylitalo 2012: Aktivoivia opetusmenetelmiä
Käsitekartta on ajatusten ja tekstin jäsentämiseen tarkoitettu työkalu.
Opiskelija laatii sillä luennon aihepiirin tietorakenteen ja siihen
liittyvien osien kuvauksen. Kartan avulla hän voi myös testata
oppimistaan ja selvittää ennakkokäsityksiään.
18. KÄSI TEKARTTA
Opiskelijat kertovat toisilleen joko pareittain tai pienryhmässä jonkin
uuden asian/ajatuksen/näkökulman luennon aiheesta.
22. KERRO UUSI ASI A…