Publicité

Taneli Tiilikainen: Tarinoita kuntakumppanuudesta - Yhteistyötä vai kilpailua?

Kolmas Lähde
14 Nov 2011
Publicité

Contenu connexe

Similaire à Taneli Tiilikainen: Tarinoita kuntakumppanuudesta - Yhteistyötä vai kilpailua?(20)

Publicité

Taneli Tiilikainen: Tarinoita kuntakumppanuudesta - Yhteistyötä vai kilpailua?

  1. Tarinoita kuntakumppanuudesta – Yhteistyötä vai kilpailua? 10.00 Mistä kunnan ja yhdistysten kumppanuudessa palveluiden tuottamiseksi on kyse? 10.20 Onnistuneet kumppanuudet Tomi Pyylampi, projektipäällikkö, Joensuun Kataja: Työhyvinvointia kunnalle Heini Lehikoinen, projektikoordinaattori, Joensuun kaupungin liikuntatoimi: Kunnan yhteistyö seurojen kanssa Nina Lehtinen, sivistystoimenjohtaja, Lempäälän kunta Pilvi Kuitu, toiminnanjohtaja, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo, 12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen) 13.00-14.30 Onnistuneet kumppanuudet jatkuu Sampo Hulkkonen, hanketyöntekijä Tapio Iso-Mustajärvi, kunnanjohtaja, Savitaipaleen kunta, Nuorten asiat Savitaipaleella - yhdistys vs. kunta Carita Lepikonmäki, projektityöntekijä, Hankasalmen kunta ja Riikka Polso, tuottaja, Keski-Suomen elokuvakeskus, Hymykuopat –hanke - kulttuuria hoitolaitoksiin yhdistysten ja kunnan yhteistyönä 14.30-15.15 Malleja kumppanuuden edistämiseen Elina Pajula, kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Pohjois-Karjalan järjestöstrategia kumppanuuden edistäjänä Arsi Veikkolainen, Kolmas lähde: Yhteistyöfoorumin malli - Tilaisuus yhteiselle palveluiden suunnittelulle 15.15-15.30 Yhteenveto: Mistä onnistunut kumppanuus koostuu? Mikä estää? Miten onnistumista edistetään? Mitä seuraavaksi?
  2. Kolmas lähde Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelma 2007-2013: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana
  3. Kehittämisohjelman taustaa • Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa • Perusvastuu palvelujen tarjonnasta kunnilla, jotka tarvitsevat uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja • Hallitusohjelma 2007: Kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. • Hallitusohjelma 2011: Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin osaamista ja kokemuksia hyödynnetään
  4. Kehittämisohjelman tavoitteet • Kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjonnan, työllistämisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen • Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö • Hyvinvointipalvelujen tarjonta eri väestöryhmille • Hyvinvointipalvelujen tarjonta työorganisaatioille
  5. ESR-kehittämisohjelma ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” 2007 – 2013
  6. Pilottihankkeet ja paikallisyhdistykset Kehittämisohjelma pähkinänkuoressa 12 PILOTTIHANKETTA, JOISSA HYVINVOINTIPALVELUJA KEHITETÄÄN KUNNAN JA KOLMANNEN SEKTORIN KUMPPANUUDELLA 2 PILOTTIHANKETTA TYÖHYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI TYÖNANTAJILLE 128 PAIKALLISTA YHDISTYSTÄ HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA 67 KUNNAN ALUEELLA 56 YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIA 234 HENKILÖÄ TYÖLLISTYNYT HANKKEISIIN OSA- TAI KOKOPÄIVÄISESTI 117 HENKILÖTYÖVUOTTA
  7. Miten Kolmas lähde edistää  kehittämisohjelman tavoitteita • Projektipäälliköiden yhteissuunnittelujärjestelmä keskeisenä tiedon  ja kokemusten vaihdon välineenä. • Erilliset koulutukset hyvinvointipalvelujen toteuttajille ja  suunnittelijoille (Polku I ja Polku II) • Tukirakenne yhdistyksille, jotka tuottavat hyvinvointipalveluita  (kehittäjäverkko, hautomot, ely‐keskukset) • Verkostotapaamiset hyvinvointipalveluiden tuottajille (1/vuosi). • Alueelliset yhteistyöfoorumit eri toimijoiden yhteistyön  kehittämiseen sekä roolien selkeyttämiseen hyvinvointipalveluiden  järjestämisessä. • Hankkeiden kannalta keskeisen selvitystiedon tuottaminen ja  jakaminen. • Konsultaatiot erityistarpeisiin ja aiheisiin • Hankkeen kokonaisarviointi ja viestintä tuloksista päättäville tahoille
  8. PERUSTOIMINTA PALVELUTOIMINTA • Yhdistyksen tarjoamia palveluja vapaalle • Yhdistyksen sääntöjen mukaisen toiminnan asiakaskunnalle, yrityksille tai kunnille tarkoituksen toteuttamista • Erityisille kohderyhmille suunnattua erikoistunutta • Ensi sijassa jäsenistöstä lähtevä ja jäsenistöön toimintaa • Myyntituotteita kohdistuva toiminta • Voi olla erilaista kuin perustoiminta • Astetta ammattimaisempaa? • Aatteellisuus • Erilliseen linjaukseen / päätökseen perustuvaa • Yhdessä tekeminen, osallisuus • Tarve- ja kysyntälähtöistä • Perustuu usein vapaaehtoisuuteen ja • Kilpailutilanne talkoohenkeen • Liiketoiminta-ajatus • Saa usein julkista avustusta • Vastikkeellista, maksullista, erillisellä korvauksella toteutettavaa • Projektirahoitusta hankkeille • Tilaukset – ostopalvelut - sopimukset • Vastikkeetonta • Erityisosaaminen • Tuotteistaminen ja markkinointi • Edunvalvonta • Laajempien palvelukokonaisuuksien hallinta • Jäsenrekisterin ylläpito • Työnantajana toimiminen • Tiedotus • Hankerahoitus ja uudet rahoituslähteet • Verotus • Harrastus-, virkistys-, valmennus-, kilpailu-, kurssi- vertaistuki-, tapahtuma-, esitystoiminta • Kurssit ja koulutus • Neuvontapalvelut jäsenille • Tyky-toiminta • Välineiden lainaus • Työpajat ja tapahtumat • Neuvontapalvelut • Tilojen ja välineiden vuokraus ja myynti
  9. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön muodot • Yhteiset organisaatiot • Ostopalvelusopimukset • Yhteistoimintasopimukset (esim. Yhteistyösopimukset, yhteinen hanketyö) • Avustukset • Järjestöjen toimintaedellytysten muu turvaaminen Sakari Möttönen ja Jorma Niemelä (2005)
  10. Erilaiset yhteistyön muodot tuovat mukanaan • Erilaiset toimintalogiikat • Erilaiset termit ja merkitykset • Erilaiset arvot ohjaamassa • Erilaiset säädökset noudatettaviksi
  11. Kolmas lähde -selvitys: Kunta asiakkaana ja yhteistyökumppanina – mahdollisuuksia kolmannelle sektorille NYKYTILANNE • Kunnissa kolmas sektori nähdään tärkeänä toimijana ja lisäresurssina kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. • Kunnissa on tarvetta ja halua kehittää erilaisia ei-kunnallisia palvelutuotantotapoja ja yhteistyökumppanuuksia – erityisesti halutaan kehittää toimintamalleja, jotka istuvat yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. • Kunnat suunnittelevat palvelutuotantoaan hyvin erilaisten lähtökohtien ja resurssien kautta. • Yhteistyön kehittäminen kunnan sisällä eri toimialojen välillä loisi hyvää pohjaa myös kolmannen sektorin yhteistyölle – vastaavasti toivotaan yhteistyötä kolmannen sektorin organisaatioiden välille, jotta ne pystyisivät tarjoamaan laajempia palvelukokonaisuuksia. • Kolmannen sektorin heikkouksina nähtiin toiminnan epävarmuus, hallinto-osaamisen puute sekä tiedon puute kunnallisesta hankintaprosessista ja kunnan toimintatavoista • Kolmannen sektorin vahvuuksina nähtiin esimerkiksi oman alan osaaminen ja asiantuntemus, kevyt organisaatio, palvelujen saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys, innostuneisuus, aktiivisuus ja energisyys sekä toimintaan sitoutuminen. Kolmas lähde –selvitys (Minna Ruusuvirta): Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. 2010.
  12. Kolmas lähde -selvitys: Kunta asiakkaana ja yhteistyökumppanina – mahdollisuuksia kolmannelle sektorille NYKYTILANNE • Kunnissa on tarvetta määritellä yhä tarkemmin mitä saadaan vastineeksi tuelle • Erilaisissa ostopalvelu- ja muissa sopimuksissa tuodaan usein hyvinkin tarkasti esiin sekä kunnan että palvelun tuottavan organisaation vastuut. • Avustustoiminnan painopistettä ollaan monissa kunnissa siirtämässä yleisavustuksista erilaisiin kohde- ja projektiavustuksiin, joissa kunta määrittelee tarkemmat ehdot ja perusteet avustuksen saamiselle. • Haasteena kunnissa on toimijoiden, sekä kolmannen sektorin yhteisöjen sekä muiden palveluja tarjoavien, tasapuolinen kohtelu Minna Ruusuvirta (2010)
  13. Kolmas lähde -selvitys: Kunta asiakkaana ja yhteistyökumppanina – mahdollisuuksia kolmannelle sektorille MAHDOLLISUUDET • Tarjoa ratkaisuja ongelmiin ja palveluaukkoihin • Tiedosta palvelusi hyvinvoinnillinen ulottuvuus • Ota ennakolta selvää oman kuntasi toiminnasta ja toimintatavoista • Ota ennakolta selvää mahdollisista rahoituslähteistä • Varmista palvelujen ammattimaisuus ja laatu • Ole rohkeasti yhteydessä kuntaan, älä pelkää epäonnistumista • Mieti myös muita yhteistyömahdollisuuksia • Pohdi oma asenteesi palvelutuotantoon Minna Ruusuvirta (2010)
  14. Ristiriitaiset odotukset • Kolmas sektori tuottaa halvemmalla laadukkaita palveluita ja samalla saadaan resursseja perustoimintaan. • Kolmannelta sektorilta odotetaan entistä ammattimaisempia palveluita, joissa se hyödyntää vapaaehtoisiaan • Kolmannelta sektorilta toivotaan pysyvää ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tulee osin rahoittaa hanke- ja kehittämisrahoituksella
  15. Millainen rooli järjestöillä tulevaisuudessa Esko Romppaisen (2008) mukaan vaihtoehtoja on kolme: 1) Pitäydytään perustehtävässä eli aatteellisena ja yleishyödyllisenä kansalaisjärjestönä. 2) Siirrytään lähemmäs markkinoilla toimivia yrityksiä, jolloin toimintaan sovelletaan elinkeinolakia ja kilpailulainsäädäntöä. 3) Suuntaudutaan yhteistyöhön kuntien kanssa kohti julkista palvelutuotantoa.
  16. Uusi ja perinteinen 3.sektori • Huotarin, Pyykkösen ja Pättiniemen (2008) mukaan perinteinen ja uusi kolmas sektori ovat jaettavissa seuraavalla tavalla keskeisten piirteittensä mukaan: Keskeiset piirteet Perinteinen kolmas sektori Uusi kolmas sektori Toiminnan tarkoitus Tietyn ryhmän etujen ajaminen  Palvelujen ja/tai tavaroiden  ja toiminnan järjestäminen ko.  tuottaminen ja myyminen,  ryhmälle työllistäminen Suhde julkiseen sektoriin Tapauskohtainen Osa julkista palvelurakennetta Taloudellisen toiminnan  Ei‐liikevoittoa tuottava, tuotot  Liikevoiton tavoittelu perusperiaate organisaation toimintaan Juridinen muoto Rekisteröity yhdistys Rekisteröity yhdistys, säätiö ja  sosiaalinen yritys Työntekijöiden enemmistö Vapaaehtoisia Palkattuja asiantuntijoita
  17. Tulevia tapahtumia • 1.12.2011 Liiketoimintasuunnitelman perusteet, Helsinki (Polku I avoin päivä) • 17.4.2012 Hyvinvointipalvelujen markkinointi ja myynti, Helsinki (Polku I avoin päivä) • 10.5.2012 Verkostotapaaminen, Helsinki • 5.6.2012 Palveluosaaminen, Tampere (Polku I avoin päivä) Tilaa Kolmannen lähteen uutiskirje: www.kolmaslahde.fi/uutiskirje
  18. Lähteet • Huotari, T., Pyykkönen, M. & Pättiniemi, P. 2008. Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. • Möttönen, S. & Niemelä, J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot. Jyväskylä: PS-kustannus. • Romppainen, E. 2007. Sosiaali- ja terveysjärjestön oikeudellinen asema hyvinvointipalvelujen järjestämisessä : tutkimus julkista avustusta saavan yhdistyksen asemasta hankintasääntöjen näkökulmasta. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja 281. • Ruusuvirta, M. 2010. Kolmas lähde –selvitys: Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa.
Publicité