2. Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014
Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014
Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 4.5.2015
Oppilashuollon perusteosuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain
mukaisesti
Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014
(sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin)
Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorten perusteet / määräys annettu 27.10.2015
Aikuisten perusteet / määräys annettu 17.12.2015
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uudistus käynnistetty vuoden 2016 alussa.
Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
(Varhaiskasvatuslain mukaisesti Opetushallituksesta tuli
varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto 1.8.2015 alkaen.)
Opetushallituksen tulee hyväksyä
varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että
paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan
ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2017.
Yleissivistävä koulutus
3. 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut
• Mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman
laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään
• Miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, kehittämistyö ja
tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan
opetussuunnitelman valmistelussa huomioon
• Mihin opetussuunnitelmaa täydentäviin suunnitelmiin ja
ohjelmiin paikallisessa opetussuunnitelmassa sitoudutaan
(esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma,
kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma,
kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia)
4. Kulttuurikasvatussuunnitelman monet mallit
”Kulttuuripolku”
Suunnittelu koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyössä
• Konkreettisuus ja integroituminen lukuvuosisuunnitelmaan
• Kulttuurikasvatussuunnitelma saavuttaa kaikki oppilaat
• Lisäksi voi olla ”oppilaan kulttuuripassi” omaehtoiseen
kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen
”Kulttuurikalenteri”
Kulttuuritoimijoiden palvelut tukevat koulujen kulttuurikasvatusta
• Joustavuus koulun ja opetuksen suunnittelun näkökulmasta
• Toteutuminen kaikkien oppilaiden kohdalla epävarmempaa
• Lisäksi voi olla ”oppilaan kulttuuripassi” omaehtoiseen
kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen
5. Havaintoja kulttuurikasvatussuunnitelman laadinnasta
”Opetussuunnitelmatyössä sisään leivottu”
• Valmistelu integroitu muuhun opetussuunnitelmatyöhön
• Yleiset linjaukset: esim. yhteistyö, oppimisympäristöt ja työtavat jne.
• Oppiaineet: esim. opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
”Opetussuunnitelmatyöstä erillinen paketti”
• Valmistelu omana projektina > täydentää ja tukee
olemassa olevaa opetussuunnitelmaa
• Tukee ennen kaikkea lukuvuosisuunnitelman ja opetuksen
suunnittelua sekä toteuttamista
• Toteutuksessa voi myös korostua oppilaan omaehtoisen taide- ja
kulttuuriharrastuksen tukeminen koulupäivän yhteydessä
6. Ei ole ”yhtä oikeaa” kulttuurikasvatussuunnitelmaa
Opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma, joka voi olla
• Opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman liite
• Muu opetuksen järjestäjän alueellinen, paikallinen tai koulukohtainen
ohjelma, strategia tai toimintamalli
• Kulttuurikasvatussuunnitelman ”käyttöliittymä” rakennetaan
paikallisista lähtökohdista. Kulttuurikasvatussuunnitelma…
• jäsentää tavoitteellisesti koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä
paikallisista lähtökohdista (kulttuurilaitokset, -toimijat ja -palvelut,
kulttuurin vapaa ja muuttuva kenttä, oppilaiden omaehtoiset kulttuurit)
• osallistaa lapset ja nuoret tasavertaisesti oman lähiympäristönsä
kulttuuriin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen
8. Keskeisiä muutoksia
perusopetuksen ops-uudistuksessa
Oppimisen ilo ja oppilaiden aktiivinen rooli
Vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen
Ajattelun ja oppimisen taidot
Kasvaminen kestävään elämäntapa
Laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen
Opetuksen eheyttäminen
Oppivan yhteisön toimintakulttuuri
9. Muuttuva yhteiskunta
L a a j a - a l a i n e n o s a a m i n e n
T i e d o n j a t a i d o n a l a t
O P P I M I S E N P O L K U
V A R H A I S K A S V A T U S P E R U S O P E T U S
KEHITYS – KASVATUS – OPPIMINEN - HYVINVOINTI
Eheä päivä Eheytetty opetus
Lasten kiinnostuksen
kohteet
Yhteiset tavoitteet
OPPIAINE
OPPIAINE
OPPIAINE
EHEYTTÄVÄT
MONIALAISET
KOKONAISUUDET
OPPIAINEET
Uudistuva päivähoito ja
varhaiskasvatus ESIOPETUS
Oppiaineopetus
Eheyttävä opetus
11. Perusopetuksen oppimiskäsitys
Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja
toimimaan muiden kanssa.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten toimijoiden, eri yhteisöjen ja
oppimisympäristöjen kanssa.
Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät
oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle
oppimiselle.
Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä
itseohjautuvammin.
12. Perusopetuksen tavoitteet
ja laaja-alainen osaaminen
Laaja-alaisella osaamisella
tarkoitetaan tietojen, taitojen,
arvojen, asenteiden ja tahdon
muodostamaa kokonaisuus.
Siihen kuuluu myös kyky käyttää
tietoja ja taitoja tilanteen
edellyttämällä tavalla.
13. Koulun toimintakulttuuri
Oppiva
yhteisö
Hyvinvointi ja
turvallinen arki
Vuorovaikutus
ja monipuolinen
työskentely
Kulttuurinen
moninaisuus ja
kielitietoisuus
Osallistuminen ja
demokraattinen
toiminta
Vastuu
ympäristöstä ja
tulevaisuuteen
suuntautuminen
Yhden-
vertaisuus ja
tasa-arvo
14. • Vähintään yksi oppimiskokonaisuus oppilas / lukuvuosi
• Tehdään oppiaineiden yhteistyönä, oppilaat mukana suunnittelussa
• Nimet, tavoitteet, sisällöt ja toteutus päätetään paikallisesti
• Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä
• Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät
toisiinsa ja ”oikeaan” elämään
• Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja yhteyksiä
• Edistävät laaja-alaista osaamista
• Sisältyvät oppiaineiden opetukseen ja oppimiskokonaisuudessa osoitettu
osaaminen otetaan huomioon oppiaineen sanallista tai arvosanaa
muodostettaessa
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa
15. 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat
• mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai
asiantuntijoiden kanssa
• uusia tietoja ja taitoja opitaan myös koulun ulkopuolella
• kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut
yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä
• Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia
sekä tukevat luovaa toimintaa
• Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen
lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota
• Tutkiva työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta
edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa
ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.
16. 4.3 Yhteistyö
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa
• OPPIMISPOLKU
Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä
varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten
oppilaitosten kanssa.
• KERHO- JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää
oppilaiden hyvinvointia.
• YHTEISTYÖ MUIDEN HALLINONALOJEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA
Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä
seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden
kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää
oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.
17. OSALLISUUS
Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee
osaksi aikuisten laatimia rakenteita
VAI
enemmänkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit
tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi?
6.11.2015 Tomi Kiilakoski