SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  17
Mitä on vinkkipuhe eli
       CUED SPEECH?

               Leena Hasselman

      Projektipäällikkö, LapCI ry
VINKKIPUHE = CUED SPEECH
Käsien liikkeisiin perustuva menetelmä, joka muuttaa
 puheen äänteet visuaalisiksi merkeiksi

Huulion muoto + käsimerkki + käden paikka => jokainen
 äänne saa omannäköisen merkin

Herättää foneettisen kielitajun

Tukee puhutun kielen ymmärtämistä sekä luku- ja
 kirjoitustaitoa

Voidaan käyttää vieraiden kielten oppimisen tukena
VINKKIPUHEEN SYNTY
         Kehitetty Yhdysvalloissa jo vuonna 1966
         Fysiikan tohtori, R. Orin Cornett
         Opetusministeriön virkamiehenä huolestui:
            Gallaudet Collegen kuurojen opiskelijoiden
             vuosiraportti 1960-luvulla: “Keskimäärin kuurot
             lukevat 8-vuotiaan veroisesti 16-vuotiaana”




-> VINKKIPUHE KEHITETTIIN KUUROJEN LUKU-
JA KIRJOITUSTAIDON KOHENTAMISEKSI
VINKKIPUHEEN PERUSIDEA
    ”Kun kaikki puheen eri äänteet ovat
  eroteltavissa puhujan huulilta, voi kuuro
 lapsi oppia ymmärtämään puhuttua kieltä
  samalla tavalla kuin kuuleva lapsi, mutta
              näkönsä avulla.”


      Tohtori R. Orin Cornett, 1966
VINKKIPUHEEN SYNTY
Kirjoitus perustuu puhuttuun kieleen, jolla on oma
 äännejärjestelmänsä – äänteiden kuviksi on luotu
 kirjaimet
Puhuttua kieltä pyritään seuraamaan huuliolta
Kirjoituksessa on kuitenkin paljon epäjohdonmukai-
 suuksia kirjainten ja äännejärjestelmän / huulion kanssa
   vrt. eri kielet

-> JOTTA KIRJOITUSTA VOISI YMMÄRTÄÄ JA TUOTTAA
  SYVÄLLISESTI, TÄYTYY HAHMOTTAA SEN TAUSTALLA
  OLEVAA PUHUTTUA KIELTÄ JA SEN ÄÄNNEJÄRJESTELMÄÄ
HUULIOLUKU
Huulilta lukeminen on haasteellista, vaikka suomenkieli
 on moniin muihin kieliin verrattuna melko ”armollinen”

Virhemahdollisuus on suuri; väsyttävää

Valtaosa äänteistä ”ohi silmien”, joten päättelyllä ja
 arvaamisella iso osuus…

Päätelläkseen sanojen merkityksen lauseesta on
 henkilön jo osattava paljon kyseistä kieltä
  vrt. vieraat kielet
EROT MUIHIN MENETELMIIN
Viittomakieli – toinen kieli

Viittomat
   Viittomat tukevat kielen semanttista kielitajua, kun taas
    vinkkipuhe tukee foneettista ymmärtämistä

Sormiaakkosten käyttö
   Sormiaakkosten käyttö perustuu kirjoitukseen. Vinkkipuhe
    perustuu puheeseen.

Mund-Hånd-System (Tanska)
   MHS-menetelmässä tehdään kaikki konsonantit näkyviksi
    kädellä, mutta ei vokaaleita
KENELLE VINKKIPUHE SOPII?
Sopii kaikille, joilla on huono kuulo – kuulovian asteesta
 riippumatta

Edellytyksenä kuitenkin riittävä näkökyky ja
 kognitiivinen kapasiteetti

Vinkkipuhe on ensisijaisesti ymmärtämistä tukeva
 menetelmä – itseilmaisu puheella / puheella +
 vinkkaamalla
   Jos tarve pääasiassa ilmaisukeinoon -> jokin muu
    menetelmä voi olla helpompi

Sopii lapsille ja aikuisille
MIKÄ ON PERHEEN TAVOITE?
Kaksimodaalisuus: esim. viittomakieli + puhuttu kieli
   Silloin viittomakieli omana kielenään ja vinkkipuhe
    puhutun kielen tukena
    -> eivät poissulje toisiaan – käytöstä täytyy vain perheen sisällä
       sopia


Puhekielisyys: esim. suomi
   Silloin vinkkipuhe varteenotettava vaihtoehto
    -> kielen ymmärtämisen tueksi matkalla puhekieleen ja
       puhekieliseen ajatteluun
    -> sopii myös kahden eri puhekielen perheisiin
Esimerkkiperheen ajatuksia
 TUKIVIITTOMAT                     VINKKIPUHE
  + Lapselle kiva oppimuoto
                                     - Vaativa koodaus
  + konkreettinen                    - abstrakti

  + lapsen itseilmaisun väline       - ei sovi itseilmaisuun

                                     + koko kieli haltuun
  -   Loppumaton opiskelu-urakka
                                     + nopea oppia
  -   Päätteet puuttuvat
                                     + päätteet näkyvät
  -   Ei hyödytä luku- ja            + tukee luki-taitoja
      kirjoitustaitoa
                                     + voi tehdä yhdellä kädellä
  -   Vaatii kaksi kättä
VINKKIPUHE SUOMEKSI JA
SUOMENRUOTSIKSI

  Neljä paikkaa suun ympärillä = vokaalit
VINKKIPUHE SUOMEKSI JA
SUOMENRUOTSIKSI
   Seitsemän käsimuotoa = konsonantit
MITEN VINKKIPUHE TOIMII?
Erottaa kaikki äänteet toisistaan visuaalisesti


Kolme asiaa yhtä aikaa:
  Jos käsi sama, silloin huulio erilainen (m,t,f)
  Jos paikka sama, silloin huulio erilainen (a,u)
  Jos huulio lähes sama, silloin käsi erilainen (p,m,b), tai
   paikka erilainen (e,i)


Äänteiden paikat, käsimuodot ja liikkeet opetellaan ulkoa
  vrt. nuotit, kymmensormijärjestelmä
OPPIMINEN
10-12 tuntia riittää suomenkielen vinkkien oppimiseen
Käyttö on aluksi hi-da-s-ta
Vinkkaaminen kannattaa aloittaa heti! Harjoittele joka
 päivä vähän, etteivät vinkit unohdu!
Vinkkipuhe tulee pikkuhiljaa sujuvaksi
Kun vinkkipuhetta käytetään lapsen kanssa, lapsi oppii
 vähitellen tulkitsemaan vinkkejä (samalla tavoin kuin
 puhuttuja sanoja) → Luonnollinen kielen oppiminen
 käynnistyy riippumatta kuulon tasosta
VINKKIPUHE SUOMESSA
Vinkkipuheen opetusta on mahdollista saada perhekohtaisena
 sopeutumisvalmennuksena
Tarvitaan lausunto puheterapeutilta/sairaalasta => tällöin
 maksajana kotikunta
Vinkkikouluttajia 12 Suomessa (2012) – suomi/suomenruotsi
Tarvittaessa etäopetus järjestettävissä
Muista kursseista kannattaa aina tiedustella seuraavista
 osoitteista:
info@vinkkipuhe.fi, www.vinkkipuhe.fi
info@lapci.fi, www.lapci.fi
VINKKIPUHE MAAILMALLA

Sovellettu yli 60 kielelle

Käytetään kuitenkin useissa maissa, Euroopassa mm.
   Ranska (n. 15% maan kv-lapsista käyttää vinkkipuhetta)
   Belgia
   Sveitsi
   Alankomaat
   Iso-Britannia
   Espanja
Kiitos huomiostanne!

Contenu connexe

Similaire à Vinkkipuhe

Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
IirisNii
 
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
Nina Maunu
 
Tampere
TampereTampere
Tampere
sponti
 

Similaire à Vinkkipuhe (20)

Kielitietoisuus esiopetuksessa 6.11.2017
Kielitietoisuus esiopetuksessa 6.11.2017Kielitietoisuus esiopetuksessa 6.11.2017
Kielitietoisuus esiopetuksessa 6.11.2017
 
Pia Koponen: Asiakkaan kohtaaminen 111109
Pia Koponen: Asiakkaan kohtaaminen 111109Pia Koponen: Asiakkaan kohtaaminen 111109
Pia Koponen: Asiakkaan kohtaaminen 111109
 
7th grade english
7th grade english7th grade english
7th grade english
 
Saksa
SaksaSaksa
Saksa
 
Oriveden kielipolku
Oriveden kielipolkuOriveden kielipolku
Oriveden kielipolku
 
Verbit
VerbitVerbit
Verbit
 
Varhaiskasvatus
VarhaiskasvatusVarhaiskasvatus
Varhaiskasvatus
 
Insight140611_esiintyminen_viestintä
Insight140611_esiintyminen_viestintäInsight140611_esiintyminen_viestintä
Insight140611_esiintyminen_viestintä
 
Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalise...
 
Kylpemällä kielitaitoa
Kylpemällä kielitaitoaKylpemällä kielitaitoa
Kylpemällä kielitaitoa
 
Vakuuta ja vaikuta puhumalla
Vakuuta ja vaikuta puhumallaVakuuta ja vaikuta puhumalla
Vakuuta ja vaikuta puhumalla
 
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja S 8.-9.2014
 
180327puheenflow
180327puheenflow180327puheenflow
180327puheenflow
 
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
Varhainen kielenopetus vuosiluokilla 1-2
 
Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasv...
Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasv...Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasv...
Toiminnallinen suomen kielen opetus ja oman äidinkielen tukeminen varhaiskasv...
 
Tampere
TampereTampere
Tampere
 
Ols kielikurssin esittely
Ols kielikurssin esittelyOls kielikurssin esittely
Ols kielikurssin esittely
 
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineMonilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
 
Neuvolapäivät 2016 Maahanmuuttajien asiakkuus
Neuvolapäivät 2016 Maahanmuuttajien asiakkuus Neuvolapäivät 2016 Maahanmuuttajien asiakkuus
Neuvolapäivät 2016 Maahanmuuttajien asiakkuus
 
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmastaMonikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
 

Plus de Kuuloavain.fi (9)

Hilkka Jääskelä-Saari: Microtia ja kuuleminen
Hilkka Jääskelä-Saari: Microtia ja kuuleminenHilkka Jääskelä-Saari: Microtia ja kuuleminen
Hilkka Jääskelä-Saari: Microtia ja kuuleminen
 
Tuomas Klockars: Mikrotia ja -oireyhtymät
Tuomas Klockars: Mikrotia ja -oireyhtymätTuomas Klockars: Mikrotia ja -oireyhtymät
Tuomas Klockars: Mikrotia ja -oireyhtymät
 
KLVL ry:n jäsenkyselyn tuloksia 2014
KLVL ry:n jäsenkyselyn tuloksia 2014 KLVL ry:n jäsenkyselyn tuloksia 2014
KLVL ry:n jäsenkyselyn tuloksia 2014
 
Pirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, OpetushallitusPirjo Koivula, Opetushallitus
Pirjo Koivula, Opetushallitus
 
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarko...
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarko...Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarko...
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarko...
 
Koulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheetKoulunkäynnin nivelvaiheet
Koulunkäynnin nivelvaiheet
 
Kuuloavain
KuuloavainKuuloavain
Kuuloavain
 
Kuuloavaimen julkistus 23.11.2012
Kuuloavaimen julkistus 23.11.2012Kuuloavaimen julkistus 23.11.2012
Kuuloavaimen julkistus 23.11.2012
 
Vinkkipuhekysely
VinkkipuhekyselyVinkkipuhekysely
Vinkkipuhekysely
 

Vinkkipuhe

  • 1. Mitä on vinkkipuhe eli CUED SPEECH? Leena Hasselman Projektipäällikkö, LapCI ry
  • 2. VINKKIPUHE = CUED SPEECH Käsien liikkeisiin perustuva menetelmä, joka muuttaa puheen äänteet visuaalisiksi merkeiksi Huulion muoto + käsimerkki + käden paikka => jokainen äänne saa omannäköisen merkin Herättää foneettisen kielitajun Tukee puhutun kielen ymmärtämistä sekä luku- ja kirjoitustaitoa Voidaan käyttää vieraiden kielten oppimisen tukena
  • 3. VINKKIPUHEEN SYNTY Kehitetty Yhdysvalloissa jo vuonna 1966 Fysiikan tohtori, R. Orin Cornett Opetusministeriön virkamiehenä huolestui:  Gallaudet Collegen kuurojen opiskelijoiden vuosiraportti 1960-luvulla: “Keskimäärin kuurot lukevat 8-vuotiaan veroisesti 16-vuotiaana” -> VINKKIPUHE KEHITETTIIN KUUROJEN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOHENTAMISEKSI
  • 4. VINKKIPUHEEN PERUSIDEA ”Kun kaikki puheen eri äänteet ovat eroteltavissa puhujan huulilta, voi kuuro lapsi oppia ymmärtämään puhuttua kieltä samalla tavalla kuin kuuleva lapsi, mutta näkönsä avulla.” Tohtori R. Orin Cornett, 1966
  • 5. VINKKIPUHEEN SYNTY Kirjoitus perustuu puhuttuun kieleen, jolla on oma äännejärjestelmänsä – äänteiden kuviksi on luotu kirjaimet Puhuttua kieltä pyritään seuraamaan huuliolta Kirjoituksessa on kuitenkin paljon epäjohdonmukai- suuksia kirjainten ja äännejärjestelmän / huulion kanssa  vrt. eri kielet -> JOTTA KIRJOITUSTA VOISI YMMÄRTÄÄ JA TUOTTAA SYVÄLLISESTI, TÄYTYY HAHMOTTAA SEN TAUSTALLA OLEVAA PUHUTTUA KIELTÄ JA SEN ÄÄNNEJÄRJESTELMÄÄ
  • 6. HUULIOLUKU Huulilta lukeminen on haasteellista, vaikka suomenkieli on moniin muihin kieliin verrattuna melko ”armollinen” Virhemahdollisuus on suuri; väsyttävää Valtaosa äänteistä ”ohi silmien”, joten päättelyllä ja arvaamisella iso osuus… Päätelläkseen sanojen merkityksen lauseesta on henkilön jo osattava paljon kyseistä kieltä  vrt. vieraat kielet
  • 7. EROT MUIHIN MENETELMIIN Viittomakieli – toinen kieli Viittomat  Viittomat tukevat kielen semanttista kielitajua, kun taas vinkkipuhe tukee foneettista ymmärtämistä Sormiaakkosten käyttö  Sormiaakkosten käyttö perustuu kirjoitukseen. Vinkkipuhe perustuu puheeseen. Mund-Hånd-System (Tanska)  MHS-menetelmässä tehdään kaikki konsonantit näkyviksi kädellä, mutta ei vokaaleita
  • 8. KENELLE VINKKIPUHE SOPII? Sopii kaikille, joilla on huono kuulo – kuulovian asteesta riippumatta Edellytyksenä kuitenkin riittävä näkökyky ja kognitiivinen kapasiteetti Vinkkipuhe on ensisijaisesti ymmärtämistä tukeva menetelmä – itseilmaisu puheella / puheella + vinkkaamalla  Jos tarve pääasiassa ilmaisukeinoon -> jokin muu menetelmä voi olla helpompi Sopii lapsille ja aikuisille
  • 9. MIKÄ ON PERHEEN TAVOITE? Kaksimodaalisuus: esim. viittomakieli + puhuttu kieli  Silloin viittomakieli omana kielenään ja vinkkipuhe puhutun kielen tukena -> eivät poissulje toisiaan – käytöstä täytyy vain perheen sisällä sopia Puhekielisyys: esim. suomi  Silloin vinkkipuhe varteenotettava vaihtoehto -> kielen ymmärtämisen tueksi matkalla puhekieleen ja puhekieliseen ajatteluun -> sopii myös kahden eri puhekielen perheisiin
  • 10. Esimerkkiperheen ajatuksia  TUKIVIITTOMAT  VINKKIPUHE + Lapselle kiva oppimuoto - Vaativa koodaus + konkreettinen - abstrakti + lapsen itseilmaisun väline - ei sovi itseilmaisuun + koko kieli haltuun - Loppumaton opiskelu-urakka + nopea oppia - Päätteet puuttuvat + päätteet näkyvät - Ei hyödytä luku- ja + tukee luki-taitoja kirjoitustaitoa + voi tehdä yhdellä kädellä - Vaatii kaksi kättä
  • 11. VINKKIPUHE SUOMEKSI JA SUOMENRUOTSIKSI Neljä paikkaa suun ympärillä = vokaalit
  • 12. VINKKIPUHE SUOMEKSI JA SUOMENRUOTSIKSI Seitsemän käsimuotoa = konsonantit
  • 13. MITEN VINKKIPUHE TOIMII? Erottaa kaikki äänteet toisistaan visuaalisesti Kolme asiaa yhtä aikaa:  Jos käsi sama, silloin huulio erilainen (m,t,f)  Jos paikka sama, silloin huulio erilainen (a,u)  Jos huulio lähes sama, silloin käsi erilainen (p,m,b), tai paikka erilainen (e,i) Äänteiden paikat, käsimuodot ja liikkeet opetellaan ulkoa  vrt. nuotit, kymmensormijärjestelmä
  • 14. OPPIMINEN 10-12 tuntia riittää suomenkielen vinkkien oppimiseen Käyttö on aluksi hi-da-s-ta Vinkkaaminen kannattaa aloittaa heti! Harjoittele joka päivä vähän, etteivät vinkit unohdu! Vinkkipuhe tulee pikkuhiljaa sujuvaksi Kun vinkkipuhetta käytetään lapsen kanssa, lapsi oppii vähitellen tulkitsemaan vinkkejä (samalla tavoin kuin puhuttuja sanoja) → Luonnollinen kielen oppiminen käynnistyy riippumatta kuulon tasosta
  • 15. VINKKIPUHE SUOMESSA Vinkkipuheen opetusta on mahdollista saada perhekohtaisena sopeutumisvalmennuksena Tarvitaan lausunto puheterapeutilta/sairaalasta => tällöin maksajana kotikunta Vinkkikouluttajia 12 Suomessa (2012) – suomi/suomenruotsi Tarvittaessa etäopetus järjestettävissä Muista kursseista kannattaa aina tiedustella seuraavista osoitteista: info@vinkkipuhe.fi, www.vinkkipuhe.fi info@lapci.fi, www.lapci.fi
  • 16. VINKKIPUHE MAAILMALLA Sovellettu yli 60 kielelle Käytetään kuitenkin useissa maissa, Euroopassa mm.  Ranska (n. 15% maan kv-lapsista käyttää vinkkipuhetta)  Belgia  Sveitsi  Alankomaat  Iso-Britannia  Espanja