Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Lapset ja perheet Siunsotessa - Rajoilla ja ytimessä?
1. Siun sote
Lapset ja perheet Siun sotessa
- Rajoilla ja ytimessä?
Lasten suojelun kesäpäivät Joensuussa 14.-15.6.2016
Sanni Penttilä, lastentautien erikoislääkäri, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri
Anne Frimodig, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, tohtorikoulutettava
16.6.2016 Alatunniste tarvittaessa 1
2. Siun sote tehdään NYT
Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista
Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Toiminta alkaa 1.1.2017. www.siunsote.fi
3. Siun sote
Ytimessä?Taustalla valtakunnalliset kärkihankkeet:
Kärkihanke 1: Toteutetaan kansalliset tietosisältöjen ja rajapintojen määritykset ja
tietojärjestelmäpalvelut sekä lainsäädäntömuutokset
Kärkihanke 2: Ministeriöt rakentavat pysyvät tavat tehdä poikkihallinnollista
yhteistyötä, jonka avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Uusi
poikkihallinnollisen yhteistyön malli
Kärkihanke 3, hyvinvointi ja terveys: Lapsi- ja perhepalvelujen
muutosohjelma LAPEssa mm.
Kaikki eri hallinnonalojen palvelut yhteen integroiduksi palvelujen
kokonaisuudeksi, painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon
palveluihin
Otetaan valtakunnallisesti käyttöön kaikille lapsiperheille suunnattu
perhekeskusmalli, joka kokoaa julkisten matalan kynnyksen palvelujen
yhteyteen myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut.
Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien ”työkalupakit”
ammattilaisille
Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville,
vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Keskuksissa yhdistetään lasten ja
nuorten mielenterveys- ja päihdetyö, lastensuojelun erityisosaaminen sekä
lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus
Kärkihanke 6, osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuuta yhteisötakuun
suuntaan Nuorten palveluista yhtenäinen kokonaisuus, keskiössä
kynnyksettömät monialaiset ohjaus- ja tukipalvelut: nuorten sosiaali-,
mielenterveys- ja päihdetyö saumattomasti neuvonta- ja
ohjauspalveluihin (ohjaamo)
4. Siun sote
Keskeiset havainnot LANUPE palvelujen nykytilasta
1. Palvelut ovat hajanaisia, koordinoimattomia sekä vakiintumattomia
mm. käytäntöjen osalta.
• todettu mm. mielenterveys- ja päihdepaketissa
2. Palvelujärjestelmä on yksilökeskeinen, eikä se riittävässä määrin
huomioi perhekokonaisuutta ja perheiden monimuotoisuutta.
• vaikuttavinta on tukea perheitä kokonaisuutena ja perheen lapset tulisi huomioida
paremmin aikuisten palveluissa (esim. Valtionvarainminist. selvitys).
3. Perustason palvelut eivät aina riitä vastaamaan kysyntää, ja lasten ja
nuorten ongelmat pääsevät pitkittymään ja monimutkaistumaan.
• soten, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulisi toimia saumattomammin yhteistyössä.
4. Paine nk. korjaaviin vaativan tason erityispalveluihin kuten
lastensuojeluun ja lastenneurologiseen, lasten- ja nuorisopsykiatriseen
erikoissairaanhoitoon on suuri.
• myös näiden palveluiden piiriin pääsyssä tulee viivettä riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi
mm. pula erikoislääkäreistä, kunnissa myös pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
5. Siun sote
…
5. Tietoa palveluiden kokonaiskäytöstä ja palveluprosesseista ei
ole riittävässä määrin käytettävissä.
• alueelliset erot ovat suuret toimintatavoissa sekä vakiintumattomatkirjaamis-
ja tilastointikäytännöt.
6. Nykyiset organisaatiorajat asettavat erilaisia haasteita ja
rajoitteita yli sektorirajojen tehtävälle yhteistyölle.
• kustannusvaikuttavammat toimenpiteet edellyttävät sektori- ja hallintorajat
ylittävää yhteistyötä!
7. Lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa ja
palveluiden kehittämistyössä tulee lisätä.
8. Kaikessa yhteistyössä tulee korostaa kohtaamisen ja luottamusta
rakentavan vuorovaikutuksen merkitystä palveluiden laadun ja
vaikuttavuuden keskeisinä tekijöinä.
• vuorovaikutustaitojen puutteet, turhat kantelut esim. AVI.
6. Siun sote
Kuusi keskeistä kehittämisaluetta/ydintä:
1. Varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen ennaltaehkäisevämpään suuntaan
perhekeskus ja/tai hyvinvointiaseman konseptin avulla. Esitämme lisäksi Lapset
puheeksi –työmallin laajaa käyttöönottoa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa.
2. Nuorille tarkoitettujen ja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja nuorten
aikuisten palveluiden kehittäminen. Nuorten palvelut ja Ohjaamo-toiminta
kytketään Siun soten nuorten syrjäytymistä ehkäisevään palvelukokonaisuuteen.
Tämä koskee Siun soten, kuntien ja muiden toimijoiden, kuten järjestöjen tuottamia
palveluita.
3. Varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. Lapset
puheeksi –työmallit?
4. Honkalammen resurssikeskuksen tarjoamien erityispalvelujen hyödyntäminen
esimerkiksi neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikassa, hoidossa ja
kuntoutuksessa. Valmistaudutaan hyvissä ajoin tulevaan vammaispalvelulain
muutokseen
5. (Vaativien) erityispalveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Lastensuojelun,
psykiatrian erikoisalojen sekä muiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja
sosiaalipediatrian palvelujen koordinoiminen sekä yhteisten toimintakäytäntöjen
rakentaminen maakunnan alueelle. Huomioidaan varhaisk/koulut/järjestöt! Taustalla
on valtakunnalliset kärkihankkeet 1, 2, 3 ja 6. http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
6. Sosiaalipediatrin viran perustaminen maakuntaan.
7. Siun sote
Tavoitteena Siun soten LANUPE palveluissa on olla
rajoilla ja ytimessä!
Tehdäänyhdessä enemmän ennakoiden. Oikeat palvelut ja oikea-aika!
Otetaan koppia ilman raja-aitoja ja sektoreita. Tavoitteena:
On tukea lapsia ja perheitä moniammatillisesti, jaettu asiant.
Löydetään paljon palveluja käyttävät, tunnistaa
palvelutarpeet ja vahvistaa heidän osallisuutta
Ymmärtää käsitteet samoin mm. osallisuus/lapsen
etu/paras/arvo… ja puhua samaa kieltä mm. potilas/asiakas
Yhteinen tietokanta, palveluprosessi- ja ns. suunnitelmat,
Koulutus ja työkierto…
Tehdäpalvelut kustannustehokkaasti
8. Siun sote
Siun soten lapsiperhepalvelut
CASE – perhe ”Rajoilla – täyttyykö kriteerit?”
Wicked problems ja kuinka päästä eteenpäin?
Mitä löytyy ytimestä?
Samassa veneessä lasten ja perheiden asialla
9. Siun sote
CASE ”Rajoilla – täyttyykö kriteerit?”
• Lapsi 12v, lähete lastenpsykiatrialle: koulunkäymättömyys,
eristäytyminen? Oppimisvaikeutta kielellisellä alueella?
Kotikunta A, äidin luona. Muuttamassa isän luokse.
• Sisarus 15v, ei ole käynyt koulua säännöllisesti koko vuonna. Ei
saa peruskoulua päätökseen. Hoitamaton diabetes. Kotikunta B,
isän luona. Muuttanut 2kk aiemmin, koska uhkana huostaanotto
(diabetes). Palaamassa äidin luokse.
• Vanhemmat eronneet riitaisasti, eivät juuri kommunikoi, riitaa
mm. lasten elatusmaksuista. Asuvat eri paikkakunnilla. Lapset
”vaeltavat” kahden kodin välillä. Yhteishuoltajuus. Vanhemmalla
työkyvyttömyyttä mt-syistä.
• Lastensuojeluasiakkuus A, intensiivinen perhetyö 3x/vk 8kk. Ei
tuota tulosta. Lasten vuorokausirytmi ja ruokarytmi
epäsäännölliset. Molemmilla päihdekokeiluja?
• Lastensuojeluasiakkuus B, työskentely ei ole ehtinyt alkaa
10. Siun sote
CASE ”Rajoilla - täyttyykö kriteerit?”
• Lastenpsykiatrinen arvio/12v lapsi. Ei psykoottinen, ei
itsetuhoinen, ei masennusta tms. oireitta. Viilettää kavereiden
kanssa kylillä. Uhmakkuutta +. Vanhemmilla ei huolta lapsen
psyykkisestä voinnista. Lapsella itsellään ei huolta, haluaa
vaihtaa koulua.
• Ei erikoissairaanhoidon tarvetta. Vanhemmuuden
kysymykset, lastensuojelun tuki ensisijainen.
• Huoli sisaresta -> konsultaatiopyyntö nuorisopsykiatrialle ja
tieto tilanteesta paikkakunnan B lastensuojeluun, jossa
työskentely ei ole vielä ehtinyt alkaa.
• Intensiivinen perhetyö ei tuota tulosta, lopetetaan.
• Lapsi ja vanhemmat eivät halua avohuollon sijoitusta.
• Huostaanoton kriteerit eivät täyty
• Toivotaan terveydenhuollon tukea, huoli lapsen psyykkisestä
voinnista ja kommunikaation niukkuudesta.
11. Siun sote
CASE ”Rajoilla - täyttyykö kriteerit”
• Onko psyykkinen häiriö?
• Onko oppimiskyvyn ongelma?
• Onko vanhemmuuden puutetta?
• Onko vanhemman psyykkisen tuen tarvetta?
• Onko sisarella psyykkisen tuen tarvetta?
• Miten diabetes hoitotasapainoon?
• Miten sisaruksen peruskoulu saadaan päätökseen?
• Onko aikuissosiaalityön tarvetta?
• Pitäisikö lapset sijoittaa? Perhekuntoutus? Lastenpsykiatrian
perhehoito?
• Voiko koulunkäymättömyys ratketa kotia ja koulua vaihtamalla?
• Mikä olisi lasten edun mukainen ratkaisu?
• Mikä olisi kustannusvaikuttavin ratkaisu?
• …
12. Siun sote
A) Perheen rajoilla
• Ydinperhe, uusperhe, äidin perhe, isän perhe, sijaisperhe
• Lähiverkosto, sukulaiset, muut aikuiset…
• Jaettu vanhemmuus, yhteishuoltajuus, yksinhuoltajuus
• Kotikuntarajat, välimatkat
• Eri ikäisten lasten tarpeet
• Työajat, muu ajankäyttö, työttömyys
• Taloudellinen toimeentulo, palvelumaksut
• Vanhempien oma hyvinvointi ja terveys, kunkin lapsen
terveys
• Päivähoito, peruskoululainen, opiskelija
• …
17. Siun sote
F) Lainsäädännön rajoilla
• Lapsen oikeuksien yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus
• Lastensuojelulaki
• Sosiaalihuoltolaki
• Kansaterveyslaki
• Erikoissairaanhoitolaki
• Mielenterveyslaki
• Potilaslaki
• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
• Perusopetuslaki, erityisopetusta koskeva lainsäädäntö
• Julkisuuslaki, henkilötietolaki
• Rikoslaki, esitutkintalaki
• Asevelvollisuuslaki
• Hallintolaki….
18. Siun sote
G) Sote- Kunta rajoilla – Organisaatiorajoilla
• Koulut ja varhaiskasvatus
• Erityisopetus
• Oppilashuolto
• Etsivä nuorisotyö
• Sairaalakoulu
• Ostopalvelut, maksusitoumukset
• KELA
• Kolmas sektori, järjestöt, seurakunnat, yksityinen…
• Hankkeet
19. Siun sote
H) Resurssien rajoilla
• Löytyykö terapeutti?
• Löytyykö maksusitoumus?
• Löytyykö aikaa?
• Löytyykö sosiaalityöntekijää? Erikoislääkäriä?
• Löytyykö osastopaikkaa? Sijaishuoltopaikkaa?
• Mitä mahtuu budjettiin? Paljonko saa maksaa?
• Onko osaamista?
• …
20. Siun sote
CASE – ”Rajoilla –Täyttyykö kriteerit?”
• Auttaisiko LEAN?
• Toisiko valinnanvapaus ratkaisuja?
• Palvelumuotoilu?
• Ovatko nämä rajat hallinnollisilla rakenteilla
ratkaistavissa?
• Pitäisikö tehdä lainsäädännön muutoksia?
• Kuka kantaa kokonaisvastuun?
• Pirullinen ongelmako?
• Mikä neuvoksi?
21. Siun sote
Kompleksisen toimintaympäristön
synnyttämistä pirullisista ongelmista
• Kaoottisuus ja kompleksisuus muodostavat otolliset
olosuhteet pirullisten ongelmien synnylle
• CASE: Lapsen koulunkäymättömyys, vanhempien
välinen epäluottamus ja kommunikaatio-ongelmat,
riittämätön vanhemmuus, oppimisvaikeudet,
koulukiusaaminen, psyykkiset ongelmat,
lainsäädäntö, palveluihin pääsyn kriteerit,
diagnostiikka, somaattinen terveys, rajalliset
resurssit, vaihtuvat työntekijät, organisaatiorajat,
professionäkökulmat, kuntarajat…
22. Siun sote
WICKED PROBLEMS – Pirulliset ongelmat
• Pirullista ongelmaa ei voi ymmärtää ilman, että perehtyy sen
asiayhteyksiin.
• Ongelmaa ei pysty täysin määrittelemään, koska se on
rakentunut keskinäisesti lukkiutuvista osaongelmista.
• Ongelma määrittyy sen mukaan, keneltä sitä tiedustelee.
• Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selkeää
alkua tai loppua, vaan metsästetään riittävän hyviä ratkaisuja
olemassa olevien resurssien puitteissa.
• Jokainen pirullinen ongelma on uniikki.
• Arviot todennäköisesti vaihtelevat suuresti ja ovat
riippuvaisia kunkin yksilön itsenäisistä arvoista ja tavoitteista.
• Ratkaisut pirullisiin ongelmiin tehdään aina mittatilaustyönä.
• Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä, vaan
ne ovat parempia tai huonompia, tarpeeksi hyviä/ei
tarpeeksi hyviä
23. Siun sote
Miten pirullista ongelmaa voidaan ratkoa?
• ”Say goodbye to knowledge workers and welcome to
learning workers”
• Ytimessä kollektiivinen älykkyys(Conklin 2005)
• Pirulliset ongelmat vaativat ratketakseen kollektiiviseen
älykkyyteen ja luovaan ohjelmoimattomaan ideointiin
perustuvaa päätöksentekoa.
• Tasapuolisesti varustautuneet ja asiaan oikeutetut
ihmiset lähestyvät dialogissa ongelmaa
• Dialogissa erilaiset yksilölliset näkemykset pystytään
liittämään yhteen
• Yhteen liitetty näkemys on kehittyneempi kuin yksilölliset
näkemykset erikseen
24. Siun sote
Ytimessä -Integraatio
• Asiakastyön tasolla integraatio ilmenee mahdollisuutena
moniammatilliseen työskentelyyn, eri ammattilaisten,
heidän taustaorganisaatioidensa ja verkostojensa
resurssien kokoamiseen asiakkaiden tueksi.
• Palveluiden integraation heikoin integraation muoto on
eri palveluiden rinnakkainelo, vahvin puolestaan on
tilanne, jossa eri palvelut sulautuvat yhteen ja
muodostavat aivan uudenlaisia kokonaisuuksia.
• Vahvimmin integroitu tiimi puolestaan on
poikkitieteellinen tiimi (transdisciplinary team), jossa
tiimin jäsenillä on ammattitaustasta riippumattomia
jaettuja rooleja ja jossa ylitetään ammatti- ja
tieteenalarajoja.
THL: Integraatiota ja moniammatillista tiimityötä koskeva tutkimus ja tieto
Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/-/integraatiota-ja-
moniammatillista-tiimityota-koskeva-tutkimus-ja-tieto
25. Siun sote
Ytimessä
• Luottamus
• Luottamusta rakentamalla
• …joskus luottamuksen ja epäluottamuksen rajoilla
tasapainoillen…
• Luottamuksen lujittumiselle pitää antaa mahdollisuus
• Sitoutuminen
• Eettinen päätöksenteko
• Ammattitaito
• Arjen turvallisuus, perustarpeet
26. Siun sote
Ytimessä!
Lapsen oikeuksien sopimus – Lapsen etu
• Lapsen etu ei ole mielipidekysymys. Se muodostuu YK:n lapsen
oikeuksien sopimuksessa määritellyistä oikeuksista.
• Lapsen oikeuksien sopimuksen ja sitä kautta Suomen lain mukaan
lapsen etu on asetettava ensisijalle kaikissa lapsia koskevissa
sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai
lainsäädäntöelimien toimissa. Lapsen edun pitäisi ohjata myös
vanhempien ja lapsen muiden huoltajien toimintaa.
• Lapsen oikeuksien komitean mukaan kehittyminen on
ymmärrettävä laajasti: se käsittää ”lapsen fyysisen, henkisen,
hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen”.
• Komitea korostaa, että kyse ei ole vain lapsen kehityksen
varmistamisesta aikuisuutta varten vaan myös parhaiden
mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsuudessa.
• Lapsen edun tulee perustua lapsen oikeuksien toteutumisen
kokonaisvaltaiseen arviointiin.
- Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL -