Valtiontalouden tarkastusviraston Sari Hanhisen ja Mikko Koskisen esitys Lapsuuden hintalappu-seminaarissa 24.10.2017.

1. Lasten mielenterveysongelmien
ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Sari Hanhinen ja Mikko Koskinen /
VTV
Esitys Lapsuuden hintalappu –
seminaarissa 24.10.2017

2. VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton
viranomainen
Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja
Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo
finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta
Perustuslaillinen asema ja tehtävät
Tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja
muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä
hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot

3. Finanssipolitiikan
tarkastuksen
ammattilaista
Toimipisteet
VTV:n talousarvio vuodelle 2016
Henkilöstöä:
140
15,5
Resurssit
Tuloksellisuus-
tarkastuksen
ammattilaista
Tilintarkastuksen
ammattilaista
3
50
60
miljoonaa euroa
HelsinkiTurku
Finanssipolitiikan
valvonnan
ammattilaista3

4. Tuloksellisuustarkastus
• Tarkastusvirasto päättää itse tarkastusten kohdentamisesta.
• Tarkastus kohdistuu sellaiseen toimintaan, jolla on merkitystä
valtiontaloudelle:
- organisaatiorakenteisiin ja rahoitusjärjestelmiin
- toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen
- toiminnan vaikutuksiin ja tehokkuuteen
• Peruskysymys: onko vastuuviranomainen toiminut
tuloksellisesti tai luonut riittävät edellytykset
tuloksellisuudelle?

5. Vuoden
HUONOIMMIN
TOTEUTUNEET
PÄÄTÖKSENTEON
TIETOPERUSTAA
JA ICT:TÄ
KOSKEVAT
SUOSITUKSET
2014
Tarkastusviraston vaikuttavuus
Tuloksellisuustarkastuksen
suosituksista toteutunut
merkittävissä määrin lähes
 KYMMENIEN
MILJOONIEN
SÄÄSTÖT
seurannan perusteella:
76 %

6. Lasten
mielenterveysongelmien
ehkäisy ja hyvinvoinnin
tukeminen
kouluterveydenhuollossa
VTV:n selvitykset 3/2017
6

7. Selvityksen lähtökohdat:
Mielenterveyshäiriöiden yleisyys
• 10─20 % lapsista kärsii mielenterveysongelmista.
• 20%:lla suomalaisista 8-9-vuotiaista lapsista on psyykkisiä
oireita, 10 % tarvitsisi lastenpsykiatrista hoitoa.
• Kolmevuotiaiden lasten vanhemmat ovat raportoineet käytös-
ja tunneoireita 8-10 %:lla lapsista.
• Pienillä lapsilla yleisin mielenterveyden häiriö on
käytösongelmat ja ahdistus, jota alkaa ilmetä ennen kouluikää.
• Nuorilla esiintyy mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja
päihdehäiriöitä. Häiriöille on tyypillistä moniongelmaisuus.

8. Taloudellinen merkitys
• Mielenterveysongelmat ovat suurin syy
työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisessa. Yli puolessa alkavista
eläkkeistä masennus on tärkein työkyvyn heikkenemisen
syynä oleva sairaus.
• Vuonna 2014 mielenterveyden häiriöiden
työkyvyttömyyseläkemenot olivat 663,7 milj. € (35% kaikista
työkyvyttömyyseläkemenoista).
• Vuonna 2015 Kela maksoi 183 milj. € sairauspäivärahoja
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (22%
kaikista maksetuista päivärahoista).
• Euroopassa mielenterveysongelmien kustannukset ovat noin
461 miljardia euroa/vuosi.
8

9. Selvitys kohdistui kouluterveydenhuoltoon
Kouluilla on merkittävä rooli mielenterveysongelmien havaitsemisessa,
varhaisessa puuttumisessa ja hoitoon ohjaamisessa.
Mielenterveyden häiriöiden esioireet sijoittuvat usein koulu- ja
opiskeluikään.
Koulun yhteydessä lapsen käyttäytymisen tai toimintakyvyn muutos
on mahdollista huomata varhaisessa vaiheessa.
Vanhemmat hakevat tavallisimmin apua lapsilleen koulun palveluista:
erityisopetuksen henkilökunnalta, koulupsykologilta ja -kuraattorilta
sekä kouluterveydenhuollosta.
9

10. Selvityksen aineisto
• Kouluterveydenhuollon vastuuhenkilöiden haastattelut 20
kunnassa eri puolilla Suomea. Haastateltavia oli yhteensä 74
(koululääkäreitä, terveydenhoitajia ja kouluterveyden-
huollosta kunnassa vastaavia henkilöitä).
• Kysely koulukuraattoreille ja koulupsykologeille. Kyselyyn
vastasi 74 koulukuraattoria ja 202 koulupsykologia.
• Tutkimus- ja tilastotieto.
10

11. Selvityksen havainnot ja
tulokset
11

12. Miten kouluterveydenhuolto tunnistaa
lasten mt-ongelmia?
• Ongelmien havaitseminen on keskeinen osa kouluterveydenhuollon työtä.
• Terveystarkastuksilla keskeinen rooli ongelmien tunnistamisessa.
– Lyhyissä vuosittaisissa tarkastuksissa ongelmat voivat jäädä huomaamatta.
– Laaja-alaisissa tarkastuksissa (1, 5 ja 8 lk.) havaitsemiseen on paremmat edellytykset.
• Oppilaiden ongelmia havaitaan myös heidän kanssa käydyssä vuoro-
vaikutuksessa sekä koulun sisällä oppilashuollon ja opettajien kanssa
tehdyssä yhteistyössä.
• Yhteistyöhön tarvitaan kaikkien koulun aikuisten sitoutumista.
• Erityisesti opettajien ja terveydenhoitajien yhteistyö nähdään tärkeänä.
12

13. Kouluterveydenhuollon ammattilaisten
osaaminen?
• Kouluterveydenhuollon ammattilaiset kokevat, että heidän tehtävänä ei
ole hoitaa mielenterveysongelmia.
• Kouluterveydenhuollon rooli mielenterveysasioissa painottuu selkeästi
ongelmien tunnistamiseen, tukeen ja hoitoon ohjaukseen.
• Haastattelutietojen mukaan kouluterveydenhuollon hoitajat kokivat
oman osaamisensa olevan riittävää ongelmien havaitsemisessa ja
jatkoon ohjauksessa. Sen sijaan tuen antamisessa on toisinaan
epävarmuutta.
• Lääkärien rooli vaihtelee hyvin paljon kunta- ja aluekohtaisesti siinä,
miten paljon heidän työpanostaan on käytettävissä sekä miten he
paneutuvat koulun ja oppilaiden ongelmiin.
13

14. Kouluterveydenhuollon resurssit?
• Opiskeluhuollon resursseissa kunta-, alue- ja koulukohtaista vaihtelua.
• Kouluterveydenhoitajia lähinnä suositusten mukainen määrä, mutta
tehtävät lisääntyneet.
• Lääkäripalveluiden saatavuudessa ja laadussa huomattavaa vaihtelua.
• Koulukuraattori ja -psykologipalveluiden saatavuudessa myös
vaihtelevuutta, lähtökohtaisesti kuraattoreja käytettävissä paremmin,
psykologeja huonommin.
• Jokavuotiset ikäryhmä-tarkastukset sekä muut vakiotehtävät sanelevat
terveydenhoitajien ajankäytön.
14

15. Resursseissa alueellista vaihtelua…
15
Kouluterveydenhoitajien työpanos
100 oppilasta kohden
Koululääkäreiden työpanos
100 oppilasta kohden

16. Kouluterveydenhuollon palveluiden
saatavuus?
• Ongelmiin pyritään tarttumaan matalan kynnyksen läsnäololla.
• Pyritään, koska käytäntö rajoittaa mahdollisuuksia:
– Terveydenhoitajien läsnäolo pienissä kouluissa rajallista
– Kiinteät tehtävät rajaavat palveluiden joustavaa saatavuutta.
• Terveydenhoitajien mukaan heihin saa yhteyden ja apua - toisinaan
hoitajat kokevat riittämättömyyden tunteita.
• Monimutkaisempiin ongelmiin pyritään vastaamaan yhteistyöllä sekä
tarvittaessa ohjaamaan koulun ulkopuoliseen arvioon tai hoitoon.
16

17. Opiskeluhuollon toimijoiden yhteistyö ja
työnjako?
• Opiskeluhuollon toimijat (kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja
koulupsykologit) tukevat lähtökohtaisesti toisiaan, mutta yhteistyön
käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti.
• Työnjaoissa on toisinaan myös epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä.
• Vuonna 2014 uudistuneeseen oppilashuoltolakiin kirjatut tietosuoja-
periaatteet ovat vaikeuttaneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä koululla
ja hajottanut aiemmin toimineita yhteistyökäytäntöjä.
– Asioita voi jäädä hoitamatta, kun niitä ei uskalleta nostaa yhteiseen keskusteluun.
• Oppilashuoltolain epäselvät tulkinnat vaikeuttavat edelleen
oppilaskohtaisen tiedon jakamista ja tiedonkulkua oppilashuollon
toimijoiden välillä.
17

18. Yhteistyö koulun ulkopuolelle?
• Monimutkaisissa ongelmissa ohjataan koulun ulkopuoliseen arvioon ja
hoitoon.
• Koulun ulkopuolisiin palveluihin ja hoitoon pääsy voi olla haastavaa.
– Arvioon pääsee – hoitoihin jonoa.
– Akuuteimmat ongelmat saadaan kuitenkin yleensä nopeasti palveluihin/hoitoon.
• Lähetekäytännöissä, -prosesseissa ja jonotilanteissa eroja –> palveluiden
nivelvaiheet eivät toimi saumattomasti.
– Lähete ei takaa hoitoon pääsyä.
– Siirtelyä toimijalta toiselle.
• Monialaisen yhteistyön toimintatavoissa paljon kehitettävää.
– Esim. erikoissairaanhoito kuulee vain harvoin ongelman tunnistanutta tahoa.
18

19. Tiedon kulku?
• Eri toimijoiden välisessä tiedonkulussa paljon kehitettävää.
• Tiedon pitäisi kulkea myös sosiaali- ja terveyspalveluista koulun suuntaan.
– Hoitopolkujen varmistaminen on koulun näkökulmasta haastavaa.
– Ei tiedetä jatkuuko tuki/hoidot ja mikä on kouluterveydenhuollon rooli jatkossa.
• Tiedonkulun ongelmat liittyvät tietosuoja- ja tietojärjestelmäkysymysten
lisäksi myös asenteisiin sekä myös eri toimijoiden käytössä oleviin
resursseihin.
19

20. Mielenterveysasioiden huomioiminen
lasten arjessa?
• Kouluterveyden- ja opiskeluhuollon tuttuus on tärkeää (matala kynnys).
• Lasten mielenterveyden edistämisessä keskeisintä on yhteys ja
vuorovaikutus perheiden kanssa (laajat tarkastukset, vanhempainillat).
– Yhteyden saaminen perheeseen voi olla hankalaa.
• Myös opettajien ja rehtorin panos yhteistyön ja koulun hengen luomisessa
nähdään tärkeänä.
• Samoin koulupäivän jälkeinen toiminta on keskeistä: iltapäivien kerho-,
harrastus- ja urheilutoiminta.
• Koulun arkeen jalkautuvat palvelut niin ikään tärkeitä: oppilashuollon
liikunta- ja sosiaalisten taitojen ryhmät; psykiatriset hoitajat jne.
20

21. Opiskeluhuollon toimivuus varmistettava
sote- ja maakuntauudistuksessa
• Sote-uudistuksen yhteydessä kouluterveydenhuollon palvelujen
järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.
• Perusopetus, koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä yhteisöllinen
opiskeluhuolto jäävät kuntien sivistystoimen järjestämisvastuulle.
• Kouluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen
maakuntatasolle edesauttaa palvelujen integraatiota sosiaali- ja
terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen kanssa.
• Koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuudesta on huolehdittava
aiempaa vankemmin maakunnan, kunnan ja oppilaitosten välisellä
yhteistyöllä ja sopimisella.
• Uudistuksen riskinä on palveluiden hajautuminen eri toimijoille, jolloin
tavoite palveluiden integraatiosta ei toteudu.
21

22. Suositukset
22
• Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee
ohjauksellaan varmistaa, että sote-uudistuksen yhteydessä
kouluterveydenhuollon palvelut kiinnittyvät kouluissa opiskeluhuollon
osaksi.
• Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehittää kouluterveydenhuollon
monialaista sidosryhmäyhteistyötä siten, että palveluketjujen
saumattomuus turvataan ja eri toimijoiden välinen tiedonkulku paranee.
• Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehittää kouluterveydenhuollon
terveystarkastusten toteuttamistapoja ja jaksotuksia siten, että koulu-
terveydenhoitajien työpanos suuntautuisi erityisesti määrävuosina
tehtäviin laajoihin tarkastuksiin sekä tukea tarvitsevien oppilaiden
tukemiseen.

23. Kiitos!
Sari Hanhinen ja Mikko Koskinen
Valtiontalouden tarkastusvirasto
www.vtv.fi
@VTV_fi