Petri Hiili

1. Vaikuttavuuden mallintamisen ABC
Petri Hilli
11.8.2017

2. Intervention vaikuttavuuden arviointi
1. Onko tietylle interventiolle ennalta asetetut tavoitteet saavutettu?
2. Onko ne saavutettu nimenomaan intervention avulla?
Kirjallisuutta:
Dahler-Larsen, P.,Vaikuttavuuden arviointi, FinSoc Arviointiraportteja / Stakes : 3/2005
Klemelä, J., SROI – arviointimenetelmä, SOSTEn julkaisuja 1/2016
(+ Sitra 2017)

3. Vaikuttavuuden mallintaminen
SIBissä myydään vaikuttavuutta; jotta tämä on mahdollista, tarvitaan
etukäteen
1. Tavoitteet
2. Intervention kausaliteetti, miksi ja millä aikavälillä lähtötilasta
päästään tavoitetilaan

4. Mallintaminen ja mittaaminen
Malli on esitys kokonaisuudesta, jonka avulla pyritään ymmärtämään ja simuloimaan
mallin kohdetta. Se antaa enemmän tietoa todellisuudesta kuin hypoteesi ilman mallia ja
auttaa ymmärtämään monimutkaisia kokonaisuuksia ja/tai asioita joita ei voida havaita.
SIB-hankkeen onnistuminen varmistetaan
- Toiminnallisella mallilla: mitä tehdään, kenelle ja miksi, että päästään lähtötilasta
tavoitetilaan
- Taloudellisella mallilla: kannattavuuslaskenta
Mittaaminen ja indikaattorit
– Tulosmittarit (SIB-hankkeessa määrää, milloin raha liikkuu)
- Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi)
- Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu)
- Muut mittarit (muut mahdolliset tulospalkkion maksajaa ja/tai muita yhteistyötahoja kiinnostavat
mittarit)

5. 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely
2. 2 – 5 edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella
seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen; vrt. tarpeen taustalla oleva muutos
ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa
3. Kulukehityksen syiden todentaminen
4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien
mahdollisuuksien määrittely
5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet)
6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu-
/toimintakokonaisuus)
7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta
8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen
9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi –vertailu
10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä -> hankesuunnitelma jne.
SIB-hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen
mallinnusprosessi
5

6. Kuvaa toiminnan logiikan, syy-seuraussuhteet. Malli sisältää tiedon esimerkiksi
Loppukäyttäjien segmentit
– Mahdollisimman tarkka määritelmä
– Miten heidät tavoitetaan
– …
Toimenpiteet segmenteittäin
– Toimenpiteiden kuvaus ja ajoitus sekä tilannekohtaiset jatkotoimenpiteet
– Resurssien määrä
– Selvitys, miksi ao toimenpidekokonaisuus toimii, ja mahdolliset riippuvuudet muusta toiminnasta
– Indikaattorit, joilla ao syy-seuraussuhdetta seurataan
– Tulosmittarit
– …
Mittaaminen toiminnan tukena
- Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi)
- Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu, toimenpiteiden käyttö)
6
Toiminnallinen malli

7. • Toiminnan taloudellista potentiaalia arvioitaessa tehdään laskelma, mitä tapahtuisi jatkamalla
nykyisellä tavalla ja jos palvelut toimitetaan
- laskelmien erotuksesta syntyy arvio jakovarasta, josta määrätään hinta (=%-osuus
säästöistä)
7
Taloudellinen mallinnus

8. Kannattavuuden kannalta olennaisia tekijöitä ainakin
- Kunnan tavoitteet
- Toiminnallinen malli: Käytössä oleva tieto syy-seuraussuhteista ja aikaisemmista
näytöistä
- Sopimuksen pituus: asetetaan toiminnan vaatimusten mukaan
- Ymmärrettävyys: yksinkertainen on kaunista
- Olennaisuus: otetaan mukaan vain välttämättömin, mallinnuksesta ja mittaamisesta ei
saa tulla isäntää eikä peikkoa
8
Taloudellinen malli

9. Kunnan, palveluntuottajien ja rahoittajan on arvioitava tuloksiin vaadittavien ehkäisevien
suoritteiden hintoja/kustannuksia laskiessaan toimituksen kannattavuutta omasta
näkökulmastaan
Kunta maksaa tuloksista: tulosperusteinen laskutus voidaan sitoa
- todellisuudessa havaittuihin säästöihin
- laskennallisiin säästöihin
Kustannussäästöjen suuruutta arvioidaan vertaamalla toteutunutta
- vertailuryhmään, esim satunnaistettu koeasetelma (RCT), Suomessa ei suosittu, US
vallitseva
- laskennalliseen ennusteeseen odotetusta kustannuskehityksestä
–
9
Taloudellinen malli

10. Tälläkin hetkellä useampi kuin joka 20. lapsi lastensuojelun piirissä
10
Esimerkki: Tavoite: lähtötilanne: lastensuojelun
kustannukset nousussa
Avohuolto
(>60 000)
Sijaishuolto
(>10 000)
Jälkihuolto
Erikoissairaanhoito
Työelämä
Työttömyys, rikollisuus
21-0-17 vuotta

11. Esimerkki: Tavoite: lähtötilanne: lastensuojelun
kustannukset nousussa
- Sijaishuollon asiakasmäärät suhteessa samanikäiseen väestöön. Lähde: THL

12. Esimerkki: Data
12

13. Malli tehty yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja
kuntien (Pekuri, Valkama) asiantuntijoiden kanssa.
1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä
- vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk)
- vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
- vanhemman alhainen koulutus
- perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa
Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4)
Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä.
13
Esimerkki: Ongelmien kasaantuminen

14. Osuudet 1987 kohortissa
- RL 0: 74 %
- RL 1: 18%
- RL 2: 7%
- RL 3: 1,4%
- RL 4: 0,1%
14
Esimerkki: Ongelmien kasaantuminen

15. 15
Esimerkki: Uudet sijaishuollon päätökset

16. 16
Esimerkki: Kustannukset riskiluokittain

17. - Keskimääräiset toimeentulotukikuukaudet
17
Esimerkki: 19-24 vuotiaana

18. 18
Esimerkki: Jää ilman peruskoulun jälkeinen
tutkintoa

19. 19
Esimerkki: Toimeentulotukikuukaudet 24v asti

20. - (Esim Ristikari et al. Suomi nuorten kasvuympäristönä -25 vuoden seuranta vuonna 1987
Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista)
- Lapsuuden olosuhteilla merkittävä yhteys myöhempään hyvinvointiin
– Ennen lasten kouluikää vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasaantuminen altistaa
epäsuotuisille koulutuksesta työelämään siirtymille
– Tulokset osoittavat myös, että ne nuoret aikuiset, joiden lapsuutta on kuvastanut kodin ulkopuolisen
sijoituksen tarve, ovat erityisen epätasa-arvoisessa asemassa pyrkiessään siirtymään koulutuksesta
työelämään.
– varhaislapsuudessa ja lapsuudessa ilmeneviin signaaleihin tulisi puuttua ennen vaikeiden oireiden
ilmestymistä
(Salmi et al. Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää
syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi 1/2012).
- Lapsiperheiden koteihin tuodut palvelut ovat suurelta osin hävinneet, vaikka ne ovat sekä
taloudellisesti että inhimillisesti mitattuna tehokkaimpia tapoja auttaa perheitä ja
ehkäistä vanhempien uupumusta
- Sijaishuollosta saadut eväät myöhempää elämää varten ovat luottamus aikuiseen,
mahdollisuus saada aikuisen huomiota ja kannustusta.
- Vanhempien hiljakseen syntynyt luottamus ja yhteistyöhalu ovat tukeneet tavoitteisiin
pääsemistä (vrt henkilöstön vaihtuvuus ja kuntien työlainsäädäntö)
20
Esimerkki: Ongelmakohtia

21. Primäärinen tavoite yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset
- ”NEET 2.0” (Not in Employment, Education or Training)
Tulosmittareina lisäksi säästökohteet
- Säästökohteet analogisesti sijaishuollon kanssa (avohuolto, (tehostettu)/erityinen tuki
perusopetuksessa, psykiatrinen erikoissairaanhoito,…)
Tuloksellisuuden arvioimiseksi palveluntuottajien on käytävä läpi oma historiansa, vaikka
manuaalisesti.
Seurataan myös
- interventioon osallistumista (syntyykö luottamuksellinen aikuissuhde)
- koulupoissaoloja (yläasteen poissaoloilla on suuri korrelaatio peruskoulun varaan
jäämiseen)
- yksilökohtaisia tavoitteita, väkivaltakäyttäytyjillä ristiriitatilanteita koulussa, koettua
hyvinvointia, itseluottamusta, kaverisuhteita, …
Näitä käytetään seuramaan palvelun toimivuutta matkalla pidemmän aikavälin tuloksia 21
Esimerkki: Mittarit

22. - NEET status esim 5 (odotusarvo 10) 22
Esimerkki: Investointilaskelma

23. sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund